Kummit

Bnt

Bnt

Näppärä viestien naputtelija
Toukokuunmammat 2015
Tää on nyt ehkä hieman aikaista, mutta millä perustein te ihmiset valitsette kummeja lapsillenne? Haluatteko naisen sekä miehen, vai kelpaako kaksi saman puolen edustajaa, tai montaako kummia ylipäätänsä olette ajatelleet? Ja valitsetteko heidät jo ennen lapsen syntymää?

Meillä on miehen kanssa sellanen ongelma, että kaikki meille läheiset ja kummeiksi meidän mielestä tarpeeksi kypsät ihmiset, ovat jo edeltävien lapsiemme kummeja, emmekä haluaisi ketään heistä sen vuoksi taas tälle uudelle tulokkaalle kummeiksi pyytää. On vähän orpo olo kun kummiskin kummit haluaisin lapselleni (vaikken mihinkään uskonkuntaan henkisesti kuulukkaan). Haluaisimme lapsellemme kumpaakin sukupuolta edustavat kummit, että ois sitten täti seka setä, ja meidän kohdalla miesvoittoisten sukulaisten takia tämä toive hankaloittaa tilannetta entisestään.
 
Kyllä kummit kuuluu meidän elämään. Meillä ollut tapana että pari kummia per lapsi riittää tai kolme jos ollaan otettu pariskunta yhdessä. Ja pääsääntöisesti siten että kummi olisi jommankumman sisar mutta minulla kun ei ole yhtään sisarta eikä miehellänikään kuin yksi veli niin on hieman vaikeaa nyt tämä että kenet sitä sitten kummiksi pyytäisi tälle tulevalle. Minullahan on kaksi vanhempaa poikaa aikaisemmasta avioliitosta ja tämä minun esikoinen on yhdessä tyttöystävänsä kanssa kummeina tälle minun iltatähdelle. Näillä on ikäeroa 20vuotta :-D Hieman tuntui hassulta pyytää kummiksi omaa poikaa kolmannelle pojalleni mutta kun ei puoleltani ollut ketään muuta järkevää jota pyytää. Sitten on tämä miehen veli toisena. Eli nyt menee vaikeaksi keitä sitä oikein pyytäisi sitten tälle tulevalle. Varmaan kysyttävä joitain meidän serkuista . Tahtoisin kuitenkin kummeiksi sellaiset henkilöt joiden kanssa ollaan paljon tekemisissä.
 
Meillä tulee mun paras ystävä ja sisko kummeiksi ainakin. Miehen puolelta en vielä tiedä kun kummin pitäisi kuitenkin kuulua kirkkoon ja olla meidän perheelle läheinen. Siis et oltaisiin muutenkin tekemisissä. Vielä tässä on aikaa miettiä asiaa :)
 
Meillä käytännössä kaikki avecit on kirkkoon kuulumattomia, sit pitää aatella et seuraavallekin jää kummeja niin tod. Näk. 2 naista tulee olen jokaiselle lapselle. Tai nainen ja mies jollekulle. Molempien sisaruksia ja tuttavaperheitä ollaan ajateltu. Miehellä on läheisempiä serkkuja niin ehkäpä myös heitä jolle Kulle pyydetään kummiksi. Ja nimenomaan se et oltais yhteyksissä eikä niin et kerran kolmessa vuodessa tavataan...
 
meillä on 3 ystäväkummia esikoiselle ja muutamaa kummia ollaan mietitty tulevallekkin.Meillä on taas periaate ettei sisaria oteta kummeiksi,koska he ovat jo setä ja tätejä :) on sit monta tärkeää ihmistä pienelle.
 
Mie oon pyytäny mun parasta ystävää jo. :) ja loput päätetää miehen kaa yhdessä. Me ollaa puhuttu et 4kpl kummeja otetaan :)
 
Meillä on esikoisella neljä kummia, joista yhdet on pariskunta. Kaikki ovat ystäviämme ja valittu niin, että heidän kanssa ollaan tekemisissä ja he pysyvät lapsen elämässä aina. Oltiin ajateltu myös isoveljeäni vaimoineen, mutta he eivät kuulu kirkkoon. Lisäksi mieheni on ainoa lapsi ja mulla kaksi veljeä, joten lapsillamme ei ole setiä tai tätejä "kuin" kaksi enoa ja haluttiin, että he ovat sitten tärkeitä enoina.

Jonkin verran ollaan mietitty kummeja tälle tulevallekin, mutta mitään ei olla vielä päätetty. Ystäviä kuitenkin kaikki mietityt ja olis kiva jos tulis tällekin yhteensä neljä joista yksi pariskunta, niinkuin nyt on ajatuksissa. Olisi sitten tasavertaista isosiskon kanssa. :)
 
Meidän esikoisella on 4 "kummia", 2 ystävää + pikkuveljeni kihlattunsa kanssa. Tulevalle ollaan mietitty kahta tuttavapariskuntaa, eli siitä tulisi taas neljä. Kuitenkin on haluttu pyytää ihmisiä kummankin puolelta. Jos kolmas saadaan niin sitten alkaa jo loppua vaihtoehdot. :) Meillä siis vietettiin nimiäisiä kun emme kuulu kirkkoon.
 
Meillä ei oo vielä tarkemmin mietitty mutta jos nyt kaks kummia sais kummallekki kaverille kasaan niin olis ihan hyvä. :) kyllä ne tässä ajan kanssa löytyypi sitten. :)
 
Esikoisella on 6 kummia, ei osattu eikä haluttu jättää ketään pois. Yks niistä on mun sisko, pari nappi valintaa on ollu kummeissa, mutta kaks kummia ei niinkään. Vähän harmittaa näin jälkeenpäin :/
Toiselle tulee kummiksi ainakin miehen sisko, muita ei olla vielä viittitty miettiä. Katotaan kuinka ihmiset pysyy meidän elämässä mukana, kun esikoista odottaessa osa "kavereista" hävis.. :D
 
Mun mies on veljensä molempien lasten kummisetä, ja tämä veli on myös meidän ensimmäisen lapsen kummisetä. Esikoisella on siis kaksi kummia, mun sisko ja miehen veli. En mä kyllä näkisi mitään erikoista siinä että tällä tulevallakin olisi samat kummit, mun mielestä se olis jopa aika mukava ajatus. Vaikka ei olla kummiasiaa vielä varsinaisesti pohdittu, näkee sitten lähempänä!
 
Mulla itellä on vaan 2 kummia ja oon aina ollu katkera siitä kun veljellä oli 4. Ja nää mun kaks kummia oli just sellasia et synttärit ja joulut muisti mut eipä muuten oltu tekemisissä. Esikoisella on 4 kummia. Kaikki mun puolelta joten tuleva saa kummeiksi miejen veljen ja hänen vaimon, sekä miehen puolelta jonkun kaverin.
 
Onpas paljon kummeja monilla :eek: Kivaahan se on että ois niitä paljon, muttei kyllä mun ja miun ukon ihmissuhteilla, paitsi jos monella lapsella ois useita samoja kummeja. Tämä taas epäillyttää ainakin minua sen takia että kun noita ns. vapaita läheisiä sukulaisia tuossa olisi tarjolla, niin se tuntuisi hieman nihkeältä heitä kohtaan, varsinkin kun tiedetään että siellä olisi innokkaitakin kummiehdokkaita (joita ei kuitenkaan pidetä (kauhean) hyvinä ehdokkaina lasta ajatellen heidän elämäntyylejensä takia).

Mun mielestä toi ettei pyydetä sukulaisia vaan pelkästään/pääasiassa ystäviä ois tosi kiva koska ne sukulaisethan on tosiaan valmiiksi jo aina jotakin. Meil ei vaan oo kummalkaan oikein sellaisia pitkäaikaisia ystäviä joita kauhean usein päästäisiin näkemään (meillä myös periaatteena se että halutaan olla tekemisissä useammin kuin kerran 3vuodessa), ja ei haluta kauhean uusia tuttavuuksia pyytä ettei sitten käy ikävästi, kun niihinkin tarinoihin useasti törmää. Näistä syistä kallistutaan tämänkin lapsen kohdalla sukulaisiin (vaikka sieltäkään siis äkkiä ajateltuna ketään sopivaa löydy). Voi että me stressattiin näitä kummijuttuja miehen kanssa jo sillon kun päätettiin esikoisille kummit, kun todettiin jo silloin että nyt meiltä loppuivat kaikki sopivat kummikandinaatit.

Kiva kuulla kyllä muiden ajatuksista asiasta, jos tää vaikka mun mieltä avartais sen verran että mekin löydettäis kummit muksulle :)
 
Muokattu viimeksi:
Niin ja meillä siis on nykyisten lasten kummeina toisella minun ainoa veljeni naisensa kanssa, ja toisella taasen mieheni toinen (puol)isoveli vaimoineen.
 
Muokattu viimeksi:
Eipä näistä asioista oo vielä tarvinnut puhella kauheesti eikä vielä pitkään aikaan tarvi. Pikkuveljeni kuitenkin voisi olla yksi, jos vain suostuu. Montaa kummia en halua.
 
Mulla taas on huonot kokemukset siitä että pyydetään kaverit kummiksi. Mun keskimmäisellä pojalla on kolme kummia, nää kaks oli silloin pariskunta mutta eronneet aikoja sitten. He eivät ole koskaan muistaneet poikaa eikä olla oltu missään tekemisissä kun muuttivat eri puolille suomea. Ja tää yks kyllä muisti mut vaan ne "pakolliset" eli synttärinä ja jouluisin sinne 16v.asti. Luojan kiitos hän tuli konfirmaatioon kuitenkin mukaan :-) Niin siksi olen sitä mieltä että mieluiten kummeiksi sukulainen niin varmimmin olisi yhteydet yllä...
 
Meillä on ollut jo pitkään mielessä kummit ensimmäiselle lapselle. Niin tosiaan, ensimmäiselle.. mistäs me toiselle revimme kummit, kun haluan ehdottomasti, että kummallakin on omat kummit? Kai se on omia sisaruksia mietittävä tai jotain. Itselleni on tärkeää, että kummilla on samanlainen arvomaailma ja ajatus elämästä kuin itselläkin. Kummin tehtävä on kuitenkin lapsen kasvatuksessa auttaminen ja turvallisena aikuisena toimiminen.
 
Meillä on molemmilla 4 kummia, parhaat ystävämme ja sit sukulaisia. Alkaa vähän oleen vaihtoehdot vähissä :/ otetaan varmaan samoja? :D ei oo vielä ihan hirmusti mietitty :D
 
Me ollaan ajateltu pyytää molempien parhaat kaverit, yhteensä neljä tyyppiä. Ei kuuluta kirkkoon joten kyse on enemmän sit "kummiudesta".. Omia sisaruksia ei haluta kummeiksi kun toivotaan, että ovat muutenkin tärkeässä roolissa lapsen elämässä ja toisaalta mulla on 3 ja miehellä vaan 1, eikä kaikkia viitsi pyytää eikä välttämättä tule enempää lapsia että kaikille sit riittäis. Ei halua kenellekään tuottaa siitä pahaa mieltäkään.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top