Kummien valinta

Moikka!

Meillä homma etenee niin, että kun emme kuulu kirkkoon, ei ole ristiäisiä eikä kummeja. Olemme myös saaneet vain siviilivihkimisen aikoinaan.

Kummiaate on mielestäni menettänyt sen "oikean" merkityksen nykypäivänä. Ennen kummin velvollisuus oli taata kristinuskon opetus sekä pitää huolta lapsista joiden vanhemmat olivat menehtyneet/muuten poissa kuvioista.

Nykyään, ainakin omasta mielestä kummius on velvoite.. pakolliset synttärit, joulut, hoitaminen ym. [;)] Joskus se tuntuu kahlitsemiselta. On toki kunnia olla kummina. Mutta aattelen sen niin että ne jotka on jo läheisiä meille, tulee olemaan läheisiä lampsllemme, ilman eri velvoitteita.

Omista sisaruksistamme tulee automaattisesti täti ja eno, joten se riittänee heille. [;)]
 
Meinaatteko ottaa monta kummia lapsellenne? Meilläkin on sellainen tilanne, että aika monella läheisellä ystävällä on jo kummilapsia. 
 
Meidän esikoiselle tulee kummeiksi minun sisko, serkku ja miehen serkku. Kaikilla on puolisotkin jotka toki myös ovat vauvan kummeja. Siis siinä tapauksessa että tulevat kummeiksi.. Siskolle kyllä ilmoitin vaan että sinut haluan sitten vauvan kummiksi [:D]

Vähän välillä tulee inhottava olo kun kaverit vihjailee että "minä sit kummitätinä.." tai "kummisetä sit opettaa..." kun ollaan jo kummit päätetty. Mutta sitten ajattelen toisaalta vaan niin etten voi alkaa mielistelemään ketään tämmösellä asialla. Ja jos vain suodaan niin vauvoja tulee lisää ja kummeja tarvitaan niillekin pienille:)
 
Eräs ystäväni teki päätöksen että ei pyydä yhtään ystävää kummikseen vaan sukulaisia. Ja kertoi tuon etukäteen niin eipä kukaan ollut ns "hössöttämässä" asian kanssa.

Itse en meinaa pyytää yhtää pariskuntaa kummiksi.
 
Kummeja on mietitty, määrä hieman avoin vielä. Ollaan ajateltu pyytää läheisiä ystäviä (yksi miehen ja yksi minun puolelta..). Vähän vielä avoinna, että pyydetäänkö myös sisaruksiamme.

Itseäni eniten mietityttää, että pitäisikö pyytää myös ystävien puolisot kummeiksi. Tavallaan tahtoisin, mutta sitten en kuitenkaan osaa päättää... Vaikka nyt hyviä ystäviä olemmekin, niin mietin vain, jos heillä tulisi ero, niin jäisikö yhteydenpito kummilapsen kanssa sitten siihen? Sitä en kuitenkaan tahtoisi. [8|]

Onneksi on vielä hetki aikaa miettiä [:D]
 
monsku: Olemme pohtineet samaa asiaa, että pitäisikö puolisokin pyytää kummiksi. Mutta taidamme kallistua siihen vaihtoehtoon, että emme pyydä.
 
ALKUPERÄINEN: monsku

Itseäni eniten mietityttää, että pitäisikö pyytää myös ystävien puolisot kummeiksi. Tavallaan tahtoisin, mutta sitten en kuitenkaan osaa päättää... Vaikka nyt hyviä ystäviä olemmekin, niin mietin vain, jos heillä tulisi ero, niin jäisikö yhteydenpito kummilapsen kanssa sitten siihen? Sitä en kuitenkaan tahtoisi. [8|]




Kai se riippuu vähän siitäkin millasissa väleissä nyt ootte? Me aiotaan pyytää myös siskojemme miehet koska ne on sellasia ihmisiä että ollaan yhteydessä varmasti vaikka eroisivatkin. Taas toisaalta yhen sisko mies on sitä laatua jota tuskin näkisin eli en myöskään kummiksi pyytäisi. Mutta siis sisko + niiden miehet linjalla täällä mennään mikäli ne suostuu, ei oo vielä kysytty. : )
 
Minä ajattelin noista pariskunnista että ne sukulaiset on ne varsinaiset kummit ja heidän rakkaat tulee sitten automaattisesti siinä samassa. Että sitten jos eroavat ni se sukulaispuolisko jää kummiksi, tehköön suvusta eroava osapuoli miten parhaaksi näkee.

Ei niistä titteleistä oo niin kauheesti ennenkään hössötetty meidän suvuissa, ei oo niin tarkkaa..
 
Takaisin
Top