Aloin tapailemaan miestäni elokuussa. Tai oikeastaan melkein olen siitä saakka asunut miehen luona epävirallisesti. Ekat treffit kestäneet useamman kuukauden. Olemme kuitenkin tunteneet/tienneet toisemme entuudestaan töiden kautta. Olemme molemmat hoitajia Alussa jo keskustelimme lapsista. Mieheni on minua vanhempi ja hänellä on entuudestaan kaksi lasta. Emme kuitenkaan suunnitelleet vielä lapsia vaan parin vuoden sisällä ehkä. Marraskuun lopulla minulla oli tunteita rinnoissa ja alavatsassa ensimmäisiä kertoja sekä odottelin kuukautisia. Olin ollut yövuorossa ja kävin kaupan kautta. Mies oli töissä. Tein raskaustestin. Sain ensimmäistä kertaa elämässäni kaksi viivaa. Minä olen 33 vuotta vanha ja on ollut miesten kanssa epäonnea. Luulin, että mulle ei välttämättä koskaan tule lapsia ja henkisesti olin valmentanut itseäni siihen vuosien aikana. Olo oli epäuskoinen. Olin kuitenkin käyttänyt ehkäisyä mutta silti positiivinen tulos. Tein toisen testin koska ajattelin että kaupan testi voi olla epäluotettava. Sekin näytti positiivista. Soitin ensin parhaalle kaverille joka oli iloinen ja kannustava sekä tukea antava. Kun itse olin vielä shokissa ja ajattelin että vaikka mies on ollut kaikkea mitä olen aina toivonut vaikka meilläkin on ollut omat kinamme. Silti ei olla oltu yhdessä kauaa. Niin oli sekavia tunteita. Soitin Neuvolaan ja arvioivat minun olevan RV 4+4 ja arvioitu laskettuaika elokuu.Sitten odotin miestä kotiin töistä ja kerroin hänelle myös tulokset. Mies tarvitsi hetken sulatella ja minä en meinannut käsittää asiaa. Kuitenkin molemmat olemme miehen kanssa iloisia vaikka raskaus tuli yllätyksenä ja aikaisemmin kuin ajattelimme. Viime viikolla raskaus tuntui vielä todellisemmalta kun kävin verikokeissa ja arvot oli ok ja näytti että olen oikeasti raskaana. Välillä vieläkin on epäuskoinen olo että minusta tulee oikeasti äiti jos kaikki menee hyvin. Samalla haluaisin kertoa kaikille ja samalla haluan odottaa, että ollaan ns varmemmilla vesillä