Kuinka monta lasta?

Toinen syntymässä milloin vain, poika tulossa esikoistytön seuraksi. Itsestä tuntuu, että toinen tyttö olisi vielä saatava, mutta varsinaisesta lapsiluvusta ei ole ajatusta. Lapsiluku on täynnä, kun tuntuu, ettei perheestä puutu enää ketään. :)
 
oon aina ajatellut, että kolme lasta olisi hyvä. meillä asuu yhteistemme lisäksi mieheni poika, ja hän on asunut meillä 3,5-vuotiaasta lähtien ja kutsuu mua äidiksi. ensin mietin, että hän on esikoiseni ja kun lisää meidän kaksi yhteistä, on lapsia kolme. mutta sitten jokin minussa kuitenkin jäi toivomaan kolmatta biologista eli haavelapsiluku olisi varmaankin neljä :) kun vaikka kuinka yritän ajatella, että lapsiluku on täynnä, ei se kuitenkaan ole, kun oma biologinen lapsi on sittenkin eri asia kuin jonkun toisen synnyttämä, vaikka kuitenkin hänkin tuntuu jossain määrin omalta!
 
Minulla vähän sama tilanne della_79:n kanssa.

Miehellä tyttö edellisestä suhteestaan, ja lisäksi nämä kaksi "meidän" lasta. Miehelle nämä kolme nyt kuulostavat riittävän (hänelläkin mieli vaihtuu nopeammin kuin sukat, keväällä vielä oli nimittäin vähän eri ääni kellossa), mutta kun minäkin haluaisin kolme. Niin, kolme biologista lasta. En tiedä nyt sitten.. tällä hetkellä kun niin moni tuttu on saamassa/saanut vauvan, ni kuume ei ole mitenkään kova. Mutta pelottaa kyllä koska se sitten iskee ihan kunnolla, eikä lähdekkään parissa päivässä pois.. :D
 
Meillä on kaksoset, mutta itse haluaisin vielä yhden lisää jossain vaiheessa. Nyt nuo kaksi ovat niin pieniä, että aika näyttää.. :)
 
Olen aina (ennen vakavia vauvatoiveita) sanonut, että mulle yksi lapsi riittää. Mies kuitenkin haluaisi kolme. Vitsaillen ollaan päädytty kompromissilukemaan kaksi. Ensimmäinen on matkalla ja kyllä puheissa ja ajatuksissa selkeästi on hänelle putkauttaa joskus pikkusisko tai -veli. Haluaisin kuitenkin ehkäpä jonkin aikaa odotella ja ehtiä tehdä töitäkin välissä. Eipä sitä muutenkaan tiedä miten se mieli muuttuu ja monta niitä loppujen lopuksi tulee olemaan :D Itse olen kolmelapsisesta ja mies viisilapsisesta perheestä.
 
Mä aina haaveilin kolmesta lapsesta, mut esikoisen raskausaika ja synnytys muutti omaa ajatusta. Esikon syntymän jälkeen ajattelin et yks riittää, mut sit tulikin hirvee vauvakuume, kun ympärillä kaikki tuntu olevan raskaana tai juuri pienen saanut. Nyt on toinen tulossa ja tällä hetkellä tuntuu, että kaksi kyllä riittää meille. Ei voi tietenkään tietää, että tuleeko joskus sitten taas vauvakuume, mutta tällä hetkellä ajatus on, että meidän lapsiluku on kaksi. :)
 
Meillä esikko vasta 7vk ja nyt jo ollaan mietitty että haluttas tälle parin vuoden sisään kaveri :)
 
Meillä on yksi pieni ihana touhutyttö, eikä meistä kumpikaan taida haluta enempää kuin kaksi lasta. Voi toki johtua siitäkin, että olemme kumpikin kahden lapsen perheestä. Tietenkin on aina mahdollista, että toista ei koskaan tule, tai sitten kerralla useampi. Koskaan ei tiedä.
 
Itse haaveilin nuorempana kolmesta lapsesta. Nyt meillä on kaksi lasta kahden vuoden ikäerolla ja tuntuu ettei sitä kolmatta lasta ehkä enää jaksaisi. Mieli voi kyllä muuttua koska jossain tuolla takaraivossa on pieni ajatus että ehkä tästä perheestä vielä puuttuu yksi. Tällä hetkellä taidetaan molemmat miehen kanssa olla sillä linjalla että tämä perhe on hyvä näin. Iän puolesta vielä ehtisi.
 
Ainakin kaksi, esikoinen kohta vuoden ja sit vois antaa toiselle luvan tulla jos on tullakseen.
Aina olenhaaveillut useammasta lapsesta, mutta vauva-arki ainakin esikoisen kanssa oli yllättävän haastavaa, joten tässä mennään päivä kerrallaan.
 
Mä oon aina halunnu yhden lapsen. Noh, kaveri täyttää huomenna 6 kk ja kyyyyyyyllä on vauvakuume päällä ja ollaan sovittu miehen kanssa että koitetaan vielä leikkikaveri jäbälle tehtailla. Arveluttaa ainoastaan se että kun tuota ensimmäistäkin tehtiin 7 vuotta niin taasko saa kokea monta pettymysten vuotta... Jotkut kyllä sanoo että se seuraava natsais sit helpommin. Ikää mullaki "jo" 33 vuotta niin ei kovin montaa vuotta haluis yrittää.
 
Lapsena ajattelin etten halua yhtään lasta. Kummasti se mieli muuttui ja nyt on päälle kymmenkuinen (pitkään ja hartaasti toivottu) poika. Hyvä kun olin sektiosta toipunut, kun aloin haaveilla toisesta. :D Tällä hetkellä 2-3 lasta tuntuu hyvältä luvulta, mutta saa nähdä muuttuuko mieli vielä.
 
Aikanaan olin vakaasti sitä mieltä, että en koskaan tee lapsia. Noh, nyt on neljä ja taas pukkais vauvakuumetta :P (vähän pelottaa että tää on sellasta loputonta kuumetta). Miehen kanssa on sovittu vielä yhdestä, ja siihen saa sitten jäädäkkin.
 
Neljästä lapsesta haaveilin. Oikean miehen löytymiseen meni kuitenkin aikaa ja tämä ensimmäinen sankarimme, nyt vähän yli 2 kk, oli yli kahden vuoden yrityksen tuotosta, joten välttämättä tuohon neljään ei päästä. Toki olen "vasta" 32 v. :) Mutta toinen nyt ainakin otettaisiin ilolla vastaan, jos hänet meille suodaan :)
 
Viidestä olen haaveillut ja viidettä lasta odotan nyt. Tämän jälkeen sterilisointi, sillä sitten on haave toteutunut ja lapsiluku siten täysi.
 
Mie oon pienestä pitäen haaveillut isosta perheestä - johtunee kai ainekin osittain siitä, että mulla on alunperin ollut sisaruksia 5 kpl ja muutama serkkuperhekin on ollut isolukuinen ja oon aina pitänyt lapsista. Ja pidän edelleen.
Mutta nyt mun mieli on muuttunut. Olis edelleen ihan kiva saada isompikin perhe - mutta mä en todellakaan enää ikinä halua synnyttää. :D
Raskaus sujui hyvin, ei mitään suurempia vaivoja tai mitään mikä olis aiheuttanu etten haluis lisää lapsia. Mutta synnytys, vaikka sekin sujui suhteellisen hyvin, eikä ollut mitään ongelmia, niin se oli silti jotain niin hirveetä, etten halua ikinä enää kokea samaa. Toki, voi olla, että mieleni saattaa muuttua joskus - monestihan sitä unohtaa jopa asioista ne ikävät puolet - mutta mä en ole monistakaan asioista ollut näin varma ja näin vahvaa mielipidettä ei ole monestakaan asiasta syntynyt, ja kun niin on tapahtunut, mun päätös on pitänyt - mutta tällä hetkellä todellakin olen vahvasti sitä mieltä, että tämä esikoinen saa todellakin riittää. Kyllähän hällä jo isoveli on poikaystävän aikaisemmasta suhteesta.

Vitsailinkin parhaalle ystävälleni, että jos toi poikaystävä synnyttäis ens kerralla, ni sitten ei olis mitään haittaa siitä, että tehtäis pikkusisarus JOSKUS tolle esikoiselleni. laughing7
 
Ennen halusin kolme. Kaksi tyttöä ja poika. Nyt en enää tiedä. Ehkä kaksi. Miehellä on jo poika joten sitten niitä lapsia olisi kolme yhteensä!
 
Minulla vasta tulossa esikoinen ja ikää 40-vuotta. Haaveilen kyllä vielä toisestakin lapsesta, mutta siihen liittyy tietty enemmän riskejä. Saa nähdä miten tämän esikoisen synnytys sujuu ja elämä vauvan kanssa.
 
Luulin etten koskaan saisi lasta. 7 vuoden yrityksen jälkeen tuli kuitenkin yllätys..
Meidän 2 v jäppinen aiheuttaa sen verran harmaita hiuksia että tähän jäi, mulla mittarissa kuitenkin kohta 40.
Sain kuitenkin haaveeni täytettyä. Poika.
 
Takaisin
Top