kotityöt

Keskustelun 'Laskettu aika elokuussa 2013' aloitti IceCream, 20 huhti 2013.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. ~Jäde~ Naimisissa foorumin kanssa

    tuli tässä aamutuimaa aamukahvia juodessa katsottua noita meidän lattioita...millonkohan viimeks moppi pyörähellyt lattialla..?Mites muut hoitaa kotityöt?saatteko apua lattioitten pesussa ym?meillä mies heitetty aina ovesta ulos siivouksen ajaks mut nyt kyllä sekin saa osallistua lattioitten pesuu. :evil6
  2. Bonni Aloittelija

    Yhtä fanaattinen siivooja olen kuin ennenkin.. Viikkosiivouksen teen joka viikko ja yleensä omin päin, ihan mielellään:) Matot hoidan pihalle (onneksi niitä ei olekaan montaa!) yleensä vielä yksin, mutta kohta en enää jaksa tai uskalla sitä hommaa tehdä. Mies onneksi kyllä osallistuu hyvin siivoushommiin, jos vähän vinkkaan, mutta meillä on niin eri käsitys siivousasioista, että yleensä pääsee helpommalla kun hoitaa homman itse. Liekkö äidin perintönä tullut tämä, että kodin pitää olla puhdas.. Välillä rasittaa itseäkin, mutta ei nyt sentään ihan yli oli mennyt:wink
  3. ~Jäde~ Naimisissa foorumin kanssa

    Bonni:näköjään samoilla viikoilla mennään.Meillä aamulla mies vaivautu kantamaan matot ulos ja sitten se karkas pilkille.no minäpäs kerrankin sille näytän että selviän TÄSTÄKIN ihan ite.En oo mikään siivouksen ystävä ja yritän kyllä välttää sitä viimesee asti mut nyt ei oo muuta vaihtoehtoa kun siivota tai itkeä o_O joten taidanpa ruveta imuroimaa ja sit jos vähän viititis mopata ja pyyhkiä pölyjä.
  4. IhaNainen Tuttu foorumilla

    Mä olen erittäin laiska siivoaja, en sitten oikeastaan ollenkaan tykkää koko touhusta. Pitäisi siivota useammin ja paremmin. Onneksi meillä on kuivausrumpu! Se vähentää imuroinnin tarvetta ihan tolkuttomastai :Heartred Muutenkin siivotaan useimiten yhdessä, kumpikaan ei siis taida siitä touhusta nauttia. En todellakaan suostuisi siihen että herra luikahtaa pakoon kun siivousaika koittaa. Mulla on ystäviä joilla vain mies siivoa ja toisinpäin. No ne paikat missä vain mies siivoaa on sellaisia jossa mies on ylipedantti tuon suhteen. Toiseen suuntaan tuntuu olevan niin ettei mies tee sielä kotona mitään muutakaan :sad001 Kun ollaan vielä kaksin siivoamista on suht vähän, ei vaan yksinkertaisesti tule niin paljon sotkua kuin isommalla porukalla. Kannattaa tässä vaiheessa oikeasti ottaa puheeksi, koska sitten kun lapsia juoksee jaloissa ja suurin osa kotitöistä kaatuu jomman kumman niskaan kokoajan se ei enää ole nautinto. On ystäviä jotka ovat ihan hajoamispisteessä, kun haluaisivat että paikat on aina tiptop, eikä toinen vanhempi osallistu lainkaan siivous ja järjestämis töihin, saati pyykkäykseen ym.
  5. Kellitys Ihastunut foorumiin

    Tuo on kyllä totta, mitä IhaNainen sanoi. Kun itse katselin kotona, miten isä osallistui varsin vähän kotitöihin ja äiti raatoi töiden jälkeen, valitettavasti me lapsetkin olimme melko laiskoja, niin itse olen kyllä pitänyt tarkkaan huolen siitä, että meillä molemmat osallistuvat kotitöihin. Siivoaminen tehdään yhdessä, tosin silloin, kun jaksan, teen kyllä toisen imuroinnin aina itse. Eli siis meillä imuroitaisiin kaksi kertaa viikossa, jos ehtisin. Mutta on noita elukoitakin. :wink En erityisesti nauti siivoamisesta, toki joskus iskee siivoamisvimma, mutta pidän siististä kodista. Tuo kaksivuotias vaan osaa sotkea aika mallikkaasti. :D Ja kun mies ei ole sitä sorttia, joka tytön leikkien jälkeen järjestelisi itse tai tytön kanssa ne tavarat paikoilleen... No, sentään osallistuu tekemiseen, hoitaa viikolla tiskit, kun on koti-isänä, laittaa ruokaa, pesee pyykkiä yms. Eli aika hyvin on yhteisymmärrykseen kodin hoidosta päästy. :) Ainoastaan silittäminen on sellaista, joka jää vain minun osalle, mutta nyt ei ole kyllä silitetty kuin pakolliset, vaikka lapsuudesta asti tottunut mm. silitettyihin t-paitoihin. Mieluummin käytän aikaa tytön kanssa touhuamiseen kuin silittämiseen. :) Onneksi aika monet vaatteet eivät juuri silitystä kaipaa.
  6. Helli Peruskäyttäjä

    Meillä mies on ylikiltti ja minä olen vuosien myötä tullut leväperäisemmäksi siivoojaksi, nuorena kun olin ihan neuroottinen perfektionisti. Nykyään menevätkin kotityöt varsin tasan, mikä helpottaa kummasti yhteiseloa, toisin kuin ekassa liitossa, jossa minä siivosin neuroottisesti eikä puolisoa olisi voinut vähempää kiinnostaa.

    Mies on myös kova kokkaamaan, mikä on ihanaa! Nyt on vähän poikkeustilanne, kun muutettiin kuun alussa uuteen kotiin, jonka lattiat seitsemän kissaa oli pissannut piloille. Olen pessyt lattiat nyt 18 kertaa, osan kontallaan ihmesienellä joka millin jynssäten. Tänään on koko päivä yhdessä pykätty taas lammas- ja vuohiaitaa, ja parhaillaan siippa kiinnittää kattolamppuja, kun minä laiskottelen netissä :) No joo, minä muutin edeltä ja purin muuttolaatikot (112 kpl) yksin...

    Kellitys: minä kieltäydyn kategorisesti silittämästä, ompelun jälkeen kamalinta hommaa mitä tiedän. Meillä ollaan siis rentoja ja ryppyisiä:)
  7. ~Jäde~ Naimisissa foorumin kanssa

    minä se sitte eilen tein kaiken itse.tiskasin,imuroin,pyyhin pölyt(myös lattialistoista)pesin pyykit,pesin lattiat(myös sohvan alta)pyyhin kaappien ovet ja muutkin ovet ja valokatkaisimet ja nyt ei näytä enää siltä että täällä olis imuroitu saati tiskattu.ihan turhaa hommaa koko siivous. :confused5
  8. IhaNainen Tuttu foorumilla

    Mä kyllä itseasiass pidän ihan silittämisestä, mutta en oikein saa aikaiseksi tätänykyä vaan pino tuppaa kasvamaan. En tosin silitä läheskään kaikkea mitä lapsuudessa silitettiin! Pussilakanoita painasen vähän, jos ovat unohtuneet tuonne kuivausrumpuun ja ovat ihan mytyssä. Tyynyliinat silitän aina, ja sitten ne harvat vaatteet jotka oikeasti täytyy silittää. Niin ja astiapyyhkeet. pöytäliinat ym systeemit. Pöytäliinoja tosin ei juuri tule sattuneesta syystä parhaillaan käytettyä, kun sotkua tulee niin paljon. Oikeastaan meiltä puuttuukin sopivat pöytäliinat, kun pöytä on täällä "uudessa" kodissa pitkänä, niin kaikki vanhat pöytäliinat on liian lyhyitä.
  9. Mammavs.83 Peruskäyttäjä

    Teen meillä mielelläni siivoukset yms. Mies on saanu ns. vanhan mallin kasvatuksen missä on ollu naisten ja miesten työt erikseen. Äiti tai mummo on ollu passaamassa ja se valitettavasti näkyy nyt. Maataloudessa elellään. Ei apuja tuu pahemmin kotihommiin. Välillä se, että edes omat jäljet siivois kuulostaa olevan niiiiin aikaa vievää hommaa ja liikaa pyydetty, mutta on taas päiviä jolloin tämä tapahtuu itsestään. Tänään palo päre, kun tulin itse viikonlopun päätteeksi omien isovanhempien luota ja täällä kotona ei oltu edes viittitty laittaa täyttä astianpesukonetta päälle, kun oli kuulema tehty muita töitä niin paljon... ihan kun tuo olis hirveesti aikaa vieny :/ Olen yrittänyt sanoa nätisti ja vähemmän nätisiti asioista, mutta tuntuu että ne ei kuulijaa saavuta. Viime aikoina olen yrittänyt ystävällisesti ja nätisti sitä sanoa, että vaikka minä jäänkin kesäkuun alussa kotiin, niin ei se tarkoita, että olen täällä vain passaamassa. Olen ajatellu olla tekemättä ja katsoa kuinka kauan menee ennen kuin asiasta huomautetaan, mutta ei ole oma pinna antanu periks.
    Täytyne yrittää vielä jollakin tavalla kertoa, että apu ei oo pahitteeks... :)
  10. Vivi84 Aloittelija

    Me olemme miehen kanssa onneksi molemmat yhtä laiskanletkeitä siivouksen suhteen, emme asiasta turhaan stressaa. Kotitöitä teemme yhtä paljon, mies välillä ehkä vähän enemmän, ja nyt toki kun olen raskaana hän tekee selvästi enemmän (siis ihan oma-aloitteisesti). Harrastamme paljon ns. "silmänlumesiivousta", eli kunhan nyt näkyvimmät hiekat ja pölyt imuroidaan, ja pidetään keittiö siistinä niin hyvin taas menee pari viikkoa... :D Viikonloppuna mies intoutui pesemään ikkunat, mitä itse olisin taas onnistunut lykkäämään hamaan tulevaisuuteen. Mies on muutenkin enemmän sellainen että kun saa idean niin rupeaa tekemään saman tien, itseni taas täytyy suunnitella hyvissä ajoin, että "jos huomenna/ensi viikonloppuna tekisi sitä ja tätä"... Eli olen paitsi laiska, myös saamaton :D Mutta kohta kun taloudessa onkin jo kolme kakaraa, lienee hyväkin että osaamme olla liikoja stressaamatta siisteysasioista.

    Tuota arkivaatteiden silittämistä minä en ole ikinä ymmärtänyt. MIKSI? Tai lakanoiden. Muistan joskus vuosia sitten kun eräs (miespuolinen) kaveri kysäisi että "miten voitte nukkua silittämättömissä lakanoissa?" Öööö... hyvin? :wtf laughing7

    Mutta kuten on tullut aiemmissa viesteissä ilmi, taitaa olla aika pitkälti kotoa opittuja toimintatapoja. Meillä yksinhuoltajaäiti vihasi siivoamista enemmän kuin mitään muuta. Itse olen onneksi moisen asenteen välttänyt, mutta epäjärjestys ja siivo eivät suuremmin häiritse. Mies tosin on siivousintoilijaäidin poika, onneksi myöskään se ei ole häneen tarttunut! :smiley-ashamed004
    • Tykkää Tykkää x 1
  11. IhaNainen Tuttu foorumilla

    En mäkään silittäisi noita lakanoita, mutta kun ne unohtuu tuonne rumpuun niiiin herkästi ja sitten on yhtä ryttykasaa :sad001 Meillä olis mankelikin, mutta eihän noi nykyiset laakanat sinne mahdu, meillä kun on käytössä tuplapeitto. Pariin otteeseen on mankeli purettu :wink Arkivaatteita ei meilläkään juuri silitetä. Silloin kun oli paitapuserot muotia, joskus kouluiässä, niin silloinhan sitä silittämistä oli urakalla. Nykyisin tuollaisia käyttää niin harvoin, mahtaako edes olla omistuksessa sopivaa! Miehen keuluspaidat toki silitän, mutta hänkin käyttää niitä vain juhlavaatteena, joten eipä tule usein vastaan.
  12. Helli Peruskäyttäjä

    Vivi84:lle tykkäys :)
  13. peppitytto Aloittelija

    Voi miten ihanaa teidän juttuja oli lukea! Minä olen täysin siivousintoisen äidin lapsi, enkä ole itse lainkaan siivousintoinen. Vihaan siivoamista, haluan kyllä, että paikat on järjestyksessä, mutta pakkopullaa se touhu on. Meillä on niin, että mies imuroi useimmiten. Minä olen aina vihannut imurin ääntä ja sitä että se halavatun letku on aina rullalla ja laite itse jossain nurkan takana jumissa. Moppaaminen on aivan eri asia. Se on jopa mukavaa. Harmi vain, että se imurointi kuuluu niihin ensi vaiheen tehtäviin. Esikoinen saa kohtauksen, jos äiti alkaa imuroida (tavallisella tai rikkaimurilla) ja huutaa kitarisat vilkkuen. Kun taas isänsä imuroi, tyttö pitelee imurin varresta kiinni. Mähän en siis VOI imuroida, etten aiheuta traumoja lapselleni :D Vai mitenkähän se meni... Mä tykkään järjestellä tavaroita ja vaatekaappeja. Pyykinpesu on lempparipuuhaa, silitys ei... Mutta minulla on ihana mies, joka osallistuu kaikkiin perheen kotitöihin :Heartred
    • Tykkää Tykkää x 2
  14. ~Jäde~ Naimisissa foorumin kanssa

    Olenko mä joukon mustalammas??mä vihaan kaikenlaista siivousta kaikessa muodossa :smiley-ashamed008
    • Tykkää Tykkää x 2
  15. Schippy Aloittelija

    peppitytön jutut kuulostaa kyllä niin tutulta! Siis että mies imuroi, koska mun mielestä toi keskuspölynimuri vaan on niin hankala keksintö pitkine letkuineen. Jälkikasvu on vasta tulossa, joten se ei tuota toistaiseksi ongelmaa.Mutta lattioiden pesu on sit ihan jees-hommaa. Ja useinmiten saan sen tehdäkin, kun mies on aina kyllä imuroimassa, mutta noi kivasti valoa vasten avaralla lattialla näkyvät läikät jää usein mun huolekseni.
    Mä pidän esim. vaatekaappini järjestyksessä (useinmiten), koska olen sen saanut toimivaan järjestykseen. Mutta kaikki tavarat, joille ei vielä ole kunnon paikkaa tässä talossa, saattavat multa jäädä ajelehtimaan. Kunhan saan lopputyön valmiiksi ja uuden nyytin maailmaan, voin alkaa harkita koko talon järjestelyä. Jos sitten jaksaa/ehtii... Kulta saa huolehtia silloinkin perusimuroinnista :)
  16. orvokki 81 Ihastunut foorumiin

    Mä olen aikaisemmin ollut aika huoleton siivouksen suhteen mutta esikon syntymän jälkeen musta on tullut paljon siistimpi ja järjestelmällisempi. Nykyään on kyllä paljon enemmän aikaakin siivoushommille kun olen edelleen kotona lapsen kanssa. Huomaan että mulla on tuo pesänrakennusvietti tällä hetkellä aika vahvana, oikein sormet syyhyävät siivoukselle, järjestelylle ja kodin sisustamiselle :)
  17. ~Jäde~ Naimisissa foorumin kanssa

    mä tulin siihen tulokseen että meillä kämpän epäsiisteys ei johdukkaa siivoojasta(tai sen puuttumisesta)..tää kämppä vaan ei pysy siistinä.siitä se johtuu.eilen taas imuroin niin nyt lattiat näyttää siltä että joku olis tyhjentänyt pölypussin lattialle.kuinka turhaa touhua koko siivoominen voi olla. :angryfire no kunhan muutetaan isompaan asuntoon niin heitän kyllä jokaikisen turhan ja vähän käytössä olevan tavaran roskiin,myös ukon kaapista semmoset vaatteet mitä se ei käytä :smiley-bounce022
  18. Kellitys Ihastunut foorumiin

    Meilläkin tuo tavaramäärä varmasti osaltaan vaikuttaa siihen, ettei kaikki paikat vaan millään pysy järjestyksessä. Olisi kiva, kun kaikille tavaroille olisi oma paikkansa. Mutta kun ei ole. En kyllä turhaa stressiä siitä ole ottanut, kyllä ne tarvittaessa saa piiloon. Poissa silmistä, poissa mielestä. :wink Nyt kun taas ensi kuun alussa muutetaan, niin varmasti heitetään taas pois monenlaista. Ja sitten kun saisi joskus aikaiseksi viedä noita tavaroita kirpparille. Toivottavasti toinen vauva olisi edes yhtä helppo kuin esikoinen pari vuotta sitten, niin saisi ehkä pidettyä kämpän paremmin järjestyksessä. Minullekin on nyt iskenyt kova siivousintous kyllä, täällä se vaan tuntuu tässä vaiheessa aika turhalta, kun kohta tulee muuttosiivous kuitenkin. Toki siis perussiivoukset, mutta mitään isompaa on turha vielä ruveta tekemään, kun ennen muuttoa joutuisi taas tekemään uudestaan. Jos vaikka keskittää senkin energian nyt vaikka lastenvaatteiden ompeluun. :wink

    Noiden arkivaatteiden ja lakanoiden silittämiseen: se on niin pitkälti kiinni siitä, mihin on tottunut. Kunhan minäkin taas rytmiin pääsen, niin sitten tuntuu siltä, ettei silittämätöntä t-paitaa voi laittaa päälle. :D Ja silittäminen on tosiaan ihan mukavaa puuhaa, meillä vaan se kiinnostaa toki tyttöäkin ja kissoja. Nyt voisikin lähteä silittämään pitkästä aikaa. Iski ihan himo! :wink
  19. Salmiakki Tuttu foorumilla Heinämammat 2016

    Ihanaa kun täällä on kohtalotovereita, joille siivous ja muut kotityöt on vähän pakkopullaa :D itsekin olen perheestä, jossa äiti piti huolen välillä melko neuroottisellakin asenteella, että kaiken pitää olla tip top. On kyllä omena siinä mielessä kauas puusta pudonnut, että itselleni kotitöihin tarttuminen on hampaiden kiristystä ja sellainen pakollinen paha. Valitettavasti ne ei itsestään hoidu, ja tuntuu kun siivous on saatettu loppuun niin ei mene taas kauaakaan niin jo on kaikki hyrskynmyrskyn jälleen :sad001 toivon että äitiyden myötä opin kanssa tota organisointikykyä kotitöiden suhteen, jotta koti pysyisi siistinä ja pölyttömänä paremmin... Meitä kun on tosiaan vielä vain me kaksi miehen kanssa. Mies ei valitettavasti ole myöskään kovin oma-aloitteinen kotitöiden suhteen :D itse en kotitöistä pidä mutta olen kuitenkin se joka enemmän tekee ja asioista joutuu sanomaan, vaikka toisaalta olen ehkä myös kovempi levittämään tavaroita mikä luo epäjärjestystä :smiley-ashamed008

    Ongelmallista tässä on se, että haluaisin elää siistissä ja kodikkaassa asunnossa, mutta miten tuntuu että se siisteyden ylläpitäminen on ihan mahdottomuus :eek: nytkin olisi ruuanlaittoa, keittiön siivousta, pyykinpesua ja viikkausta, imurointia... Kaikki jäänee taas yksin minun harteilleni. Onhan mulla aikaakin nyt kun olen kotona mutta kun oikeastaan vihaan siivoamista ja kuten joku muukin, sitä imurin ääntä, niin ahdistaa todella paljon :sad001
  20. LadyMoon Peruskäyttäjä

    Jeps voinpa yhtyä teihin, jotka ei niin neuroottisia ole tuon siivouksen kanssa, mutta sitten kun siivoan, siivoan kun hullu. Hyvä ettei hammasharja heilu lattialistojen raoissa. Siitäkö tuo sitten johtuu, ettei oikein inspaa, kun vetää itsensä niin piippuun joka kerta.
    Meillä on nytkin menossa ihan helvetillinen tilanne... Talo myynnissä, esittelijä pitää esittelyn väh. 1x/viikossa joten tönön täytyy olla tiptop. Minä viimeisillään raskaana, vauvan pää jalkojen välissä täällä nytkin nyyhkin ja vedän imuria perässä :sad001 mies tekee pitkää päivää vielä viimeiset ajat ja jää synnytyksestä lomille niin siitä ei hirmuisesti ole apua.. 4 koiraa tässä vielä pyörii jaloissa ja sotkee perässä... Saanko sanoo että perkele :D
    • Tykkää Tykkää x 1

Jaa tämä sivu