Kotiäiteys ja monta lasta putkeen

Kunäitimenirikki

Kunäitimenirikki

Silmät suurina ihmettelijä
Minkä ikäisenä olette tulleet ensikertaa äideiksi ja millaisella aikavälillä seuraavat laoset ovat syntyneet ?
Oletko lasten välissä ollut töissä ja mikäli olet, mutta vain muutaman kuukauden, kuinka työnantaja tai sukulaiset ovat tähän reagoineet ? Tai välititkö toisten mielipiteestä ?
Itse haaveilen 3-4: sta lapsesta, mutta tuon n.9vuotta kotiäitinä -haaveen olen pienessä mielessäni jo salaa haudannut.
Kuinkas toisilla isoilla perheillä ?
 
Me saatiin meidän eka kun oli 22-v (täyttämässä 23) ja nyt olen 29-v ja vauva num 5 mahassa:) lasten ikä ero on ollut 1-1v10kk väliltä, joten nopeaa toimintaa on ollut tällä saralla...
Kotona olen siis ollut jo n6vuotta! Ja meinaan olla niin pitkään että pienin täyttää sen 3, ellei sitten jotain suuttitelematonta tapahdu että on pakko palata työ elämään. Joten kun palaan takaisin töihin olen ollut kotona semmosen 10 vuotta, mitenköhän sitä osaa enää töitä tehdä?:D
Ok, kävin toisen lapsen odotuksen aikaan töissä muutaman kuukauden mutta kroppa teki tänän eikä siitä mitään tullut joten olin sairaslomalla senkin pari kuukautta:p
Pomo (joka muuten tässä vuosien aikaan vaihtunut niin monta kertaa että en edes sitä tunne) ei sanonnat/ eikä ole sanonut tästä yhtään mitään meidän lisääntymis tahdosta/lapsi määrästä! Eikä hänellä ole siihen mitään oikeutta kommentoidakaan;)
Omat sukulaiset ei ole mitään sanonut mutta miehen suvun mielestä elän mieheni rahoilla mutta totuus on se että pärjään kyllä paremmin kun hyvin kelan tuilla... Ok mies kyllä maksaa enemmän kotiin liittyviä maksuja mutta minä maksan omani ja kuukauden ruuat,vaipat tms enkä häneltä ole rahaa pyytänyt kertaakaan kotona olo aikana... Tai noh koskaan;)
Minä en kyllä ole muutenkaan ollut mikään uraohjus, teen töitä baarimikkona/vuoropäällikkönä eräällä laivalla joten varmastihan se on pomollekin selvä että en ole sinne enää palamassa... Mutta työ suhde senkus jatkuu;) luultavammin lähden takas koulun penkille jahka masukki alkaa olla sen vuoden ja luen itselleni uuden ammatin... Mutta siihen on onneksi aikaa!
 
Täällä aloitettu vähän myöhemmällä iällä, ja jatkettu pidemmillä väleillä:p. Olin 25v saadessani esikoisen, kerkesin siis valmistua ammattiin ja tehdä niitä hommia toista vuotta. sen äitiysloman jälkeen oli kova hinku takaisin töihin ja löysinkin uuden työnantajan pian. Lapsia tullut n 2-3,5v välein, nyt kuudetta ootellessa. Olin töissä 0,5v- 2 v jokaisen välissä-paitsi nyt viimeisimmällä kerralla ollut hoitovapaalla koko odotusajan. ihan hyvin on kaikki ottaneet uudet raskaudet, töihinpaluukin ollut varsin helppoa kun ei ihan hirveenpitkään ollut poissa niistä kuvioista. Yhdessä välissä myös puoliso opiskeli uuden ammatin ja itse elätin perhettä sen ajan. Rahallisesti toki ollut paljon helpompaa myös kasvatella sitä "muuta elämää" kun on ollut palkansyrjässä kiinni. Palkkakehitys jää kyllä jälkeen kun on vuosia putkeen kotona(tässä nyt huomannut..), mutta eipä sen niin väliä - yhä kerkeisi kehittää ammattipuoltakin jos siihen hinkua löytyisi(ikää täällä siis jo lähes 40).
Tarkoitan vaan sanoa että on ihan mahdollista kehittää myös työssäkäyntiä/ammattiosaamista vaikka paljon lapsia olisikin. Ja ihan yhtä arvokasta olla kotiäitinä vaikka sen kymmenen vuotta ja vasta sitten lompsia palkkatöihin! Kaikki on niin omasta luonteesta/toiveista/puolisosta/haaveista ja tietenkin niistä lapsista kiinni!
 
Itse olin 26, juuri täyttämässä 27, kun syntyi kaksoset. Nyt uudestaan raskaana ja meille on tulossa kolme lasta alle 2,5 vuodessa. Tai neljä.. nykyisten kyytiläisten lukumäärä ei ole tiedossa, kun raskaus on niin alussa vielä.. :D Haluaisin olla vielä jonkun vuoden kotona ja lähden sen jälkeen todennäköisesti opiskelemaan jotain uutta ammattia. Nykyiseen työhöni en halua palata.
 
Meille syntyi esikoinen kun olin 24-vuotias, pian hän täyttää jo kolme ja saimme juuri tietää että kolmas lapsi tulossa syksyllä ♡ kotona olen ollut koko tämän ajan (kolmisen vuotta) ja aion olla jatkossakin, mielestäni on tärkeää että lapsi on kotihoidossa kunnes osaa itse kertoa tarpeistaan.
Ekan ja tokan ikäero siis himppasen alle 1,5v, kakkosen ja kolmosen ikäero tulee olemaan noin 2v2kk :)
 
Meidän esikoinen syntyi minun ollessa 26 ja nyt odotan viidettä ja olen 32, lasten ikäerot 11kk-2v3kk. Ekan ja Tokan välissä ehdin olla töissä 9kk, ja Tokan ja Kolmannen välissä vajaa 4kk (piti olla puolisen vuotta, mutta jouduinkin jäämään sairaslomalle :meh:), seuraavat ovatkin tulleet/tulevat sen verran pienillä ikäeroilla, että katsoin paremmaksi olla kotona kuin mennä sekoittamaan työkuvioita ja lasten päitä päiväkodilla. Kotona saan toivottavasti olla siihen asti kunnes tämä pian syntyvä kuopus täyttää 2, mutta katsotaan nyt, ehkä menen tekemään osapäivää jossain vaiheessa.

Muoks. Olin ennen lapsia ehtinyt olla jo 10 vuotta työelämässä (toki osittain opiskelun ohessa osa-aikaisena) ja reilun vuoden nykyisessä työpaikassani. Lähiesimies ei ole sanonut mitään negatiivista vanhempainvapaista, iloisesti onnitellut ja käskenyt näyttämään vauvaa kunhan syntyy :grin Pykälää isompi pomo kyllä jaksoi naputtaa, mutta sai onneksi kenkää Kolmannen odotukseni kohdalla :rolleyes:
 
Muokattu viimeksi:
Itse sain esikoisen ollessani 24-vuotias ja esikoisen odotusaikana sain sopivasti vakituisen työpaikan. :D Nyt esikoiseni on reilu 1-vuotias ja tällä hetkellä olen hoitovapaalla. Meille on tulossa toinen lapsi alkusyksystä, joten en ole tässä välissä palaamassa töihin. Töihin paluuta en ole edes kauheasti miettinyt, sen jälkeen, kun sain tietää odottavani toista lasta, mutta ehkä palaan töihin, kun toinen lapsemme on 1,5-2 vuotias, riippuen ihan siitä miten pärjäämme taloudellisesti.
 
Voi että miten mieltä helpottaa nämä kommentit, etten ole yksin tämän "lapset ovat pieniä vain hetken, eikä niitä enää kuuskymppisenä tehdä" -oloni kanssa. Minulle ei kukaan ole suoraan tätä "mies sinut elättää" -kommenttia heittänyt, mutta pelkään sellaista ajattelutapaa tietyiltä lähisukulaisilta, jotka eivät kuitenkaan elämässämme paljoa ole. Eikä asia toki heille kuuluisikaan, mutta jotenkin selkäpiitä karmii ajatus ihmisten minun raha-asioideni vouhottamisesta.
Nyt olen palaamassa töihin odottaen toista lasta heinäkuussa syntyväksi. Pomolle asian kertominen vähän jännittää..
 
Mä aloin odottaa esikoista 19 vuotiaana ja mulla oli vakituinen työpaikka, joka on kyllä edelleenkin se sama. Jouduin jäämään jo melko aikaisin sairaslomalle töistä ja siitä sitten äitiyslomalle jne. Kuopus ilmoitti tulostaan niin, että pojille tuli ikäeroa 1 vuosi ja 10 kuukautta, joten en palannut välissä ollenkaan töihin. Tämä nyt oli melko arvattu kuvio meidän lähipiirissä ja työpaikalla. Nyt kuopus on vuoden ja 5 kuukautta, kun olemme yrittämässä kolmatta. Jos raskaus onnistuu ja äitiysloma alkaa ennen kuin pitäisi palata syyskuussa töihin, niin arvata saattaa etten ole sinne menossa tässäkään välissä. :rolleyes: Teen kyllä muita hommia tässä ohella koko ajan, mutta ne eivät liity ollenkaan palkkatyöhöni. Mutta ihan rohkeasti vaan eteenpäin! Jos haave on isosta perheestä, niin sitten se on, eikä kukaan muu siihen voi oikein vaikuttaa. :wink
 
Ensimmäinen lapsi syntyi kun olin 26, olin kerinnyt olla kolme vuotta vakitöissä. Ekan ja tokan ikäero tasan 2 vuotta, heidän välissään olin töissä vuoden verran. Ensin tein viikonloppuvuoroja kun lapsi oli 9kk, sitten kun oli 1 v 1kk tein 3 päivää/viikko ja siitä jatkoin 4 päivällä/viikko. Kakkosen jälkeen olen ollut nyt töissä 4-päiväisellä viikolla 9kk ajan, ja odotan kolmatta syntyväksi kesällä. Eli työssäoloaikaa kakkosen ja kolmosen välillä tulee 1v 3kk. Pomo ei tule tykkäämään kun kohta kerron, mutta minkäs teet, laki on onneksi mun puolella :)

Mulle tämä on sopinut, haittapuolena kyllä pienen lapsen hoitoon jättäminen ja heidän sairastelut. Hyvänä puolena tietysti toinen palkallinen perheessä, ja se, että olen 3 päivää kuitenkin ollut lasteni kanssa. Täyttä työaikaa en suostuisi tekemään. Sekä se, että oma pää pääsee ajattelemaan muuta kuin kotiasioita. En ole siinä mielessä kotiäitityyppiä, mutta jos sinä olet niin siitä vaan! Kuten kaikki sanoo, niin se aika on tosi lyhyt kun ne on pieniä. Itse olen ollut kotihoidossa lähes koko ajan ennen kouluikää ja arvostan kyllä sitä, mitä äitini teki silloin.

Ja se vielä, että mies elättäisi: se joka on kotona, kuitenkin tekee ihan helvetisti töitä myös. Siitä vaan ei paljoa makseta rahallisesti. Mutta toivotaan että miehesi osaa sitä arvostaa, se on pääasia :)
 
Muokattu viimeksi:
Mulla ei vielä ole omakohtaista kokemusta lapsiperheen arjesta, kun esikoinen laskettu aika vasta kolmen viikon kuluttua. Mut mä oon ollut aina sitä mieltä et haluan lapset (3-4) mahdollisimman nopealla tahdilla, koska omassa isossa sisarusparvessa huomasi miten paljon on lähes samanikäisistä sisaruksista seuraa ja apua.

Mulla vielä gradu kesken, mutta valmistunee kevään aikana, jonka jälkeen jatkan freelancertoimittajana, koska se ei sido mua samoin kuin normi työpaikka ja saan tehdä töitä kotoa käsin. Mies tekee myös työt kotona keikkoja lukuunottamatta, joten ois varmaan ihan realistinen mahdollisuus tehdä lapset tiiviillä aikataululla kun molemmat pystyy hoitamaan muksuja.
Oon nyt jo 27 vee, joten en jaksa ajatella tulevaisuutta jossa oon vielä viisikymppisenä todella nuoren lapsen äiti. Sekin vaikuttaa päätökseen.

Mut mikään ei oo kiveen kirjoitettua, ties vaikka ei enempää lapsia saisikaan tai yrittämisessä kestää kauan. Sillon ei mennä mun toiveiden mukaan, mutta on mukava suunnitella.
 
Hienointa nimenomaan on se, että mies on meillä täysin sitä mieltä, että saan olla kotona, koska hänellä on työ, josta tykkää ja joka pitää meidät hyvässä elintasossa. Minun tienistini tietenkin ovat aina sitten plussaa siihen päälle.
Päätin nyt palata muutamaksi kuukaudeksi töihin ennen toisen syntymää. Teen sen minkä jaksan sitten mahani kanssa. :) Toivon pomon tulevan vastaan myös työvuoroasioissa. [emoji1]
 
Olin 22v kun sain esikoisen ja nyt 24v ja toinen tulossa kesällä. Mulla ei ole vakityötä eikä oman alan työt oikein houkuttele, joten ajatuksena itselläkin tehdä lapset nyt ja opiskella sitten uutta alaa. En tiedä vielä kuinka monta me halutaan, mutta joku neljä vois olla ihan passeli määrä ;) Uutta ajokorttia mies ei kuulemma aio ajaa, ettei sentään bussillista ole aikeissa tehdä :D
 
Takaisin
Top