Olen vauvakuumeillut aika kauan. Tajusin haluavani äidiksi 24-vuotiaana sinkkuna, kun luulin tulleeni vahingossa raskaaksi. Yllätyksekseni olin tosi pettynyt kun testi näytti negatiivista. Siitä asti ajatus omasta lapsesta on pyörinyt mielessä sillai että kohta, ei ihan vielä... mutta miestä ei vaan löytynyt.
Ehdittiin asua nykyisen poikaystävän kanssa alle vuosi yhdessä, kun ehkäisyresepti loppui. Ei ollut enää mitään motivaatiota uusia sitä. Onneksi mies oli samaa mieltä, että ei uusita.
Olin huolissani onnistutaanko saamaan lasta, kun olen ylipainoinen, sairastellut ja yli kolmekymmentä. Hirveellä yrittämisellä heti aloitettiin: laihdutin GI-ruokavaliolla ja kuntoilemalla melkein 10kg, tikutin ovulaatiot, soin foolihappoa, greippiä ja parsakaalia. Tärppäsi tokasta kierrosta. Olin aivan yllättynyt ja osaan todella arvostaa onneani. En pidä raskautta ja tulevaa vauvaa itsestäänselvyytenä vaikka helpolla tärppäsikin.