Korona ahdistaa

[Dissoäiti]

Ahdistaako muita tämä koronatilanne?

En pelkää että saisin tartunnan. Olenhan terve aikuinen enkä polta. En jotenkin jaksa myöskään murehtia sitä että riskiryhmäläisiä voi kuolla koronaan. Onhan se toki surullista, mutta niin on surullista sekin että riskiryhmäläisiä kuolee joka vuosi kausi-influenssaan rokotteista huolimatta. Jos jokaista kuolemaa lähtisi suremaan saisi surra sitäkin että perusnuhakin vie vanhuksia ja sitten saisikin surra kokoajan.

Mutta vaikka riskiryhmien suojelemiseksi onkin hyvä että hallitus on ryhtynyt toimiin, tämä poikkeustila ahdistaa. Ahdistaa olla kokoajan kotona. Ahdistaa, kun ei uskalla nähdä ystäviä. Ahdistaa, kun kaikki on peruttu tai siirtynyt etänä pidettäväksi. Onneksi sentään nykyaika tuo mahdollisuuksia tehdä asioita etänä. Ahdistaa miettiä mitä tämä kaikkien kotona olo ja kaiken kiinni olo tekee taloudelle. Irtisanomisia, konkursseja... Ahdistaa, kun tuntuu että koko maailman on vain ihan sekaisin.

 

[Miyn]

Mä ajattelen et tää on vaan ohimenevää. Kun rajoitukset poistetaan ja palataan ns. Normaaliin arkeen, ihmisten on pakko käydä syömässä (on muuten varmasti ihan virkistävää, mennä kaverin kanssa kahville esim.), pakko käydä kampaajalla, käydä kosmetologilla / kuntosalilla / jumpassa.
Kevät-kesävaatteita on hankittava, lykätyt remontit aloitettava...


Kannattaa sitten valita se paikallinen, oma palveluntuottaja. Eikä tilailla Kiinasta...

 

[Tips]

Mä ajattelen, että tässä on nyt mahdollisuus tuoda pysyvämpää muutosta yhteiskuntaan. Kun karanteeni päättyy ja elämä jatkuu, voidaanko tehdä asioita kestävämmällä tavalla? Pohtia kulutus- ja liikkumistapojamme? Edes pestä niitä käsiä?

On totta, että koronaan voi kuukahtaa perustervekin ihminen, mutta minäkään en varsinaisesti pelkää tartuntaa. Olen miettinyt miltä otsikot näyttäisivät jos influenssan (tai muun sairauden) uhreista otsikoitaisiin samalla tavoin. Silti kyseessä on herkästi tarttuva ja perin epämiellyttävä tauti. Sympatiat on terveydenhuollon henkilöstön puolella, jotka painaa potilaskuorman kanssa. Ihan niistä laitosapulaisista alkaen.

Vähitellen olen myös alkanut nauttia kotona olosta ja siitä ettei tarvitse mennä mihinkään. Suunnitteilla on esikoisen etäsynttärit toukokuun alkuun. Kokemus sekin, (toivottavasti) ainutlaatuinen muisto.

 

[elaffy]

Influenssa eroaa koronasta tässä tilanteessa aika paljonkin, eikä viruksia voi mielestäni mitenkään verrata. Influenssan kuolleisuus on noin 0,1%, kun koronan on siihen verrattuna moninkertainen. Lisäksi meillä on olemassa influenssan hoitoon lääkitys, rokote ja ennestään jo vastustuskykyä. Koronan kohdalla ihmisiltä puuttuu nämä kaikki.

Minua ahdistaa hetkittäin myös tämä nykyinen tilanne. On niin paljon vaikuttanut meidän elämäämme, että on minusta ihan luonnollista tuntea näin. Lisäksi 40% perheestämme kuuluu riskiryhmään, joka toki lisää paljon omaa varovaisuutta. Elimme keskellä perhekriisiä jo ennen tätäkin, nyt tuli maailmanlaajuinen kriisi ja jos tämä joskus menee ohi, joudumme palaamaan siihen alkuperäiseen kriisiimme ja sen käsittelyyn.

 

[Eclipse]

Kyllä ahdistaa. Kuulun itse riskiryhmään ja silti on joka päivä käytävä töissä. Lisäksi kaikki isovanhemmat ja heistä huolehtiminen ja räksytys että tajuaisivat pysyä kotona. Lapsen yksinäisyys ahdistaa kun ei käy tarhassa. Alkaa tosin onneksi jo tottua. Mulla stressi näkyy unettomuutena joten se vielä kaupan päälle.
Ärsyttää kaikki ihmiset jotka ei ota tätä tosissaan. Kuvitellaan että tästä selviää niin sanotusti pienellä nuhalla vaikka perustervekin voi joutua letkuihin useammaksi viikoksi sairaalaan vaikkei henki lähtisikään.
Ahdistaa ajatus, että kumpikin sairastuu vakavasti yhtäaikaa joka tarkoittaisi sitä, että lapsi joutuu lastenkotiin siksi aikaa. Tai jos pahin käy niin 3v jää ilman vanhempia ja joutuu elämään lastenkodeissa ja sijaisperheissä ja koko elämä on pilalla ennen kuin on kunnolla alkanutkaan.

 

[Suski75]

Ei minua korona itsessään pelota tai ahdista, tämä virus ei ole pahimmasta päästä, ja sen eteneminen voidaan pysäyttää pysymällä kotona. Eikä sekään ahdista tai pelota, että pysymme kotona. Se ahdistaisi, jos olisi pakko käydä ulkona tai asioimassa muiden ihmisten ilmoilla. Olemme nyt olleet 18 päivåä käymättä ulkona, minä olen vienyt roskat kahdesti, ja kahdesti olemme tilanneet ostokset ovelle. Kotona ei edes muista koko koronaa jos ei avaa nettiä tai telkun uutisia. Toivon sydämeni pohjasta ulkonaliikkumiskieltoa, jotta korona saataisiin mahdollisimman äkkiä pois.

Koronan myötä olen kuitenkin pettynyt, ahdistunut ja surullinen ihmisten itsekkyydestä ja typeryydestä. Että yritetään venyttää joka sääntöä viimeiseen asti, ja jos jokin ei ole (vielä) erikseen kielletty, niin sittenhän sitä saa ja pitääkin tehdä, esim. nuo Lapin hiihtokeskuksiin matkanneet älypäät ja baareissa ihmisjoukoissa viimeiseen asti liehuvat ihmiset. Ei ajatella senttiäkään omaa napaa pidemmälle. Hallituksen hitaus aivottoman lauman ruotuun piiskaamisessa ärsyttää myös. Sitten ei haittaisi yhtään, jos tämä tauti tappaisi vain ne, jotka hölmöilevät, mutta kun ne hölmöilijät jatkavat tautiketjuja jotka lopulta tappavat niitäkin, jotka tekevät kaiken mahdollisen, jotta eivät sairastuisi.

Minua suututtaa ja surettaa, jos lapseni menettävät vanhemman tai isovanhemman ennenaikaisesti näiden oman navan tuijottajien takia, minua suututtaa, jos lapseni kuolevat tai vammautuvat tai menettävät serkkujaan tai tädin tai sedän muiden itsekkyyden takia, jos ystäviltäni kuolee joku tärkeä ihminen muiden itsekkyyden tai typeryyden takia, jne.

Välit on lopullisesti poikki niiden kanssa, jotka käyttävät koronaa hyväkseen (yksi myy firmansa kautta käsidesiä kymmenkertaiseen hintaan nyt kun ihmiset ovat epätoivoisia) tai niiden, jotka eivät näe yhtään omaa napaa pidemmälle. Yksi vie lastaan kouluun, koska lapsen pitäminen kotona olisi hänelle epämukavaa, eikä kyse ole mistään erityistarpeista, vaan ihan tavallisesta lapsesta ja perheestä. Yök, hänenkään kaverinsa en ole enää, en enää ikinä, ällöttää liikaa.

Meidän isovanhempamme tai heidän vanhempansa lähtivät sotaan kuolemaan jotta me selviäisimme, ja nykyisen sukupolven sopeutumiskyky on lähes nolla, ei edes kyetä olemaan kotona turvassa, kun pitäisi muuttaa tottumuksia ja rutiineja. Ja samalla ärsyttää sekin, että maailmassa on miljoonia ihmisiä, joilla ei ole kotia, jossa voisi olla turvassa katsomassa netflixiä, joille tämä länsimaisten ihmisten marina kotona olemisesta on ihan käsittämätöntä.

Kun uutisista lukee koronaan kuolleiden lukumääristä, itkettää. Empatia heidän läheisiään kohtaan on ääretön, jokainen kuolema on tragedia, jonka ei olisi tarvinnut tapahtua nyt. Jonkun rakas mummi tai ukki lähti nyt ja tänne jäi lohduttomasti sureva perhe, vaikka hän olisi voinut elää vielä vuosia, ja tämä tapahtui vain siķsi, että jonkun oli ihan pakko päästä laskettelulomalle kun ei sitä ollut erikseen kielletty. Kyllä, itken nytkin kun tätä kirjoitan. Ihan kamalaa. Ja suuttumusta, miten ihmiset voivat olla noin hirveitä muita kohtaan?

Joten kyllä, ahdistusta, surua, pettymystä ja suuttumusta on ilmassa. Pelkoa ei vielä.

 

[Eclipse]

Kirjoitit Suski juuri sen mitä minäkin tällä hetkellä ajattelen. Kiitos hyvästä kirjoituksesta.

 

[Perimeter]

Kun uutisista lukee koronaan kuolleiden lukumääristä, itkettää. Empatia heidän läheisiään kohtaan on ääretön, jokainen kuolema on tragedia, jonka ei olisi tarvinnut tapahtua nyt. Jonkun rakas mummi tai ukki lähti nyt ja tänne jäi lohduttomasti sureva perhe, vaikka hän olisi voinut elää vielä vuosia, ja tämä tapahtui vain siķsi, että jonkun oli ihan pakko päästä laskettelulomalle kun ei sitä ollut erikseen kielletty.

Olen varsin useasta asiasta viestissäsi jokseenkin samoilla linjoilla, mutta tätä pätkää en käsitä. Jos tämä olisikin vähän tavallista rajumpi influenssaepidemia, kokisitko samoin? Influenssan aiheuttamiin komplikaatioihin kuolee Suomessa vuosittain satoja ihmisiä, jotka voivat olla jonkun mummoja ja ukkeja tai muita sukulaisia.

Oletan, että nämä tavallisen kausi-influenssan uhrit eivät ole aiheuttaneet vastaavanlaista tunnereaktiota. Miksi koronaviruksen aiheuttaman infektion kohdalla on toisin?

 

[Suski75]

Olen varsin useasta asiasta viestissäsi jokseenkin samoilla linjoilla, mutta tätä pätkää en käsitä. Jos tämä olisikin vähän tavallista rajumpi influenssaepidemia, kokisitko samoin? Influenssan aiheuttamiin komplikaatioihin kuolee Suomessa vuosittain satoja ihmisiä, jotka voivat olla jonkun mummoja ja ukkeja tai muita sukulaisia.

Oletan, että nämä tavallisen kausi-influenssan uhrit eivät ole aiheuttaneet vastaavanlaista tunnereaktiota. Miksi koronaviruksen aiheuttaman infektion kohdalla on toisin?

Influenssaan on lääke ja rokotus, siltä siis voi itse suojautua, ja rokottautumalla voi suojata lähimmäisiään influenssalta. Koronaa vastaan ei ole yhtikäs mitään. Meillä kaikki riskiryhmäläiset on rokotettu influenssaa vastaan ja se on toiminut hyvin.

 

[Perimeter]

Eli sua ei liikuta mitenkään se, että influenssaan kuolee noista toimenpiteistä, lääkkeistä ja rokotuksista HUOLIMATTA ihmisiä? Ainoastaan nyt, kun kuolee johonkin mihin ei ole hoitoa tai rokotusta tai lääkettä. Sori, mut musta toi influenssa on noista paljo pahempi.

 

[Yölento]

Eli sua ei liikuta mitenkään se, että influenssaan kuolee noista toimenpiteistä, lääkkeistä ja rokotuksista HUOLIMATTA ihmisiä? Ainoastaan nyt, kun kuolee johonkin mihin ei ole hoitoa tai rokotusta tai lääkettä. Sori, mut musta toi influenssa on noista paljo pahempi.

En ole Suski, mutta veikkaan, että olet ymmärtänyt väärin.
Minä olen kyllä eri mieltä siitä, että influenssa olisi koronaa pahempi. Kuulun riskiryhmään, samoin lapseni. Vietämme tavallisesti arkisin aikaamme tautipesäkkeissä ammatinvalinnan vuoksi ja lapsi tietysti siksi, että taudeista vapaata hoitopaikkaa ei ole. Rokotuksen turvin olemme säilyneet hengissä.

Ihmiset eivät suhtaudu tartuntataiteihin kovin vakavasti ja sen vuoksi kuolonuhreja tulee myös sellaisissa taudeissa, joista olisi mahdollista selvitä.

Jopa tässä tilanteessa vanhemmat tuovat lapsiaan päiväkotiin, kun lapsella on vain vähän flunssaa eikä sitä nyt pienen flunssan vuoksi voi olla töistä poissa.

 

[Suski75]

Eli sua ei liikuta mitenkään se, että influenssaan kuolee noista toimenpiteistä, lääkkeistä ja rokotuksista HUOLIMATTA ihmisiä? Ainoastaan nyt, kun kuolee johonkin mihin ei ole hoitoa tai rokotusta tai lääkettä. Sori, mut musta toi influenssa on noista paljo pahempi.

Jos koronaan olisi lääke ja rokotus, kuolisi siihen silloinkin ihmisiä. Eli sen suhteen ei ole mitään eroa, joka tekisi influenssasta pahemman. Jos olisi lääke ja rokotus, olisivat nämä jo melkein samalla viivalla, mutta kun ei ole, on korona paljon pahempi.

 

[Dissoäiti]

Suski, mikä viestissäni oli niin ikävää että et pidä siitä? Sekö että minulla ei ole voimavaroja itkeä joka-ainoata ihmistä joka kuolee tässä maailmassa? En näe että koronaan kuoleminen olisi sen surullisempaa kuin influenssaan, nuhaan, sotaan, nälänhätään tai mistä hyvänsä muusta syystä kuoleminen. Ilmeisesti sinä arvotat kuolemat syyn mukaan. Vai itketkö todella kokoajan, koska kokoajan kuolee ihmisiä syystä tai toisesta? Vai sekö siinä harmitti että minua ahdistaa tämä maailman tilanne vaikka kaikilla ei ole kotia johon suojautua koronalta. No onneksi minulla on oikeus tunteisiin ja pahaan oloon vaikka Afrikan lapsilla onkin kurjempaa. Veikkaisin että Afrikkalaisten murheista korona ei edes ole se suurin.

 

[Suski75]

Suski, mikä viestissäni oli niin ikävää että et pidä siitä? Sekö että minulla ei ole voimavaroja itkeä joka-ainoata ihmistä joka kuolee tässä maailmassa? En näe että koronaan kuoleminen olisi sen surullisempaa kuin influenssaan, nuhaan, sotaan, nälänhätään tai mistä hyvänsä muusta syystä kuoleminen. Ilmeisesti sinä arvotat kuolemat syyn mukaan. Vai itketkö todella kokoajan, koska kokoajan kuolee ihmisiä syystä tai toisesta? Vai sekö siinä harmitti että minua ahdistaa tämä maailman tilanne vaikka kaikilla ei ole kotia johon suojautua koronalta. No onneksi minulla on oikeus tunteisiin ja pahaan oloon vaikka Afrikan lapsilla onkin kurjempaa. Veikkaisin että Afrikkalaisten murheista korona ei edes ole se suurin.

En tykännyt väärästä informaatiosta. Ihan perusterveitä aikuisiakin kuolee koronaan. Se siis ei ole vaarallinen vain riskiryhmäläisille, vaan kaikille. Se myös tarttuu kaikkiin, ei pelkästään riskiryhmäläisiin. Suurin riski on se, että jos tauti leviää vapaasti, ei terveydenhuollon resurssit riitä hoitamaan kaikkia hoitoa tarvitsevia, ja sitten kuolee myös niitä, jotka muuten parantuisivat hoidon avulla.

Kaikki arvauksesi ja pitkälle menevät epäkohteliaatkin spekulaatiosi menivät siis päin mäntyä. En kykene erottamaan, onko tämä viimeisin viestisi kokonaan provoilua, vai onko mukana jotain, josta oikeasti haluaisit keskustella, joten tältä erää jätän vastaamatta, koska yritän ohittaa provoilut.

Tsemppiä.

 

[Lya M.]

Näin parin päivän ikäisen pikkuihmisen äitinä kyllä vähän mietityttää tuo korona, kun pitäisi kuitenkin ruokaa ja ulkoilmaakin jossain välissä saada ( ei tosin vielä ) Mies on onneksi kotona.

Tällä hetkellä en juuri katso uutisia, kun eipä siellä juuri muuta ole kuin sairastuneiden ja kuolleiden määriä.

 

[Dissoäiti]

En tykännyt väärästä informaatiosta. Ihan perusterveitä aikuisiakin kuolee koronaan. Se siis ei ole vaarallinen vain riskiryhmäläisille, vaan kaikille. Se myös tarttuu kaikkiin, ei pelkästään riskiryhmäläisiin. Suurin riski on se, että jos tauti leviää vapaasti, ei terveydenhuollon resurssit riitä hoitamaan kaikkia hoitoa tarvitsevia, ja sitten kuolee myös niitä, jotka muuten parantuisivat hoidon avulla.

En missään kohtaa viestiä väitä ettei tauti tarttuisi muihin kuin riskiryhmäläisiin tai ettei muut kuin riskiryhmäläiset voisi kuolla siihen. En siis tiedä mistä "väärästä informaatiosta" puhut. Jos tarkoitat sitä että en pelkää koronatartuntaa niin en pelkää myöskään aktiivisesti jääväni auton alla. Niin voi silti käydä ja siksi noudatan liikennesääntöjä ja katson aina ennen kun ylitän tien.

 

[Marjaana82]

Mielestäni on jopa liian aikaista verrata tilannetta vielä. Kukaan ei tiedä miten tämä kaikki päättyy ja se tuo aikaan epätietoisuuden ja pelon. Minua ainakin ahdistaa välillä jopa todella paljon.

Ja minua ahdistaa se, etten näe rakkaita ihmisiä, enkä saa halata heitä.

 

[Mievaaa]

Kyllä vähäse ahistaa. Olen lapsen kanssa kotona ja mies käy töissä ja joka päivä kaupassa ja asioilla koska ei pää kestä olla sisällä. Mitä pöpöjä sieltäkin tulee joka päivä

 

[Joannina]

Kyllä, tämä ahdistaa minua paljon.. odotan nyt ensimmäistäni vk:lla 11. Pelkään todella paljon pikkuruisen vauvani puolesta, tämä raskaus on suuri ihme minulle, jolle sanottiin etten erittäin todennäköisesti koskaan lapsia voi saada. Kukaan ei tiedä miten tauti vaikuttaa alkuraskaudessa. Kaiken lisäksi minulle on todella kova riski saada vakava tautimuoto johtuen sairaudestani, ja mietin jaksaisiko vauva mahassa jos kuntoni romahtaisi. Mieheni ei tajua tilanteen vakavuutta ja joudun murehtimaan sitäkin saako hän taudin, koska ei varo tarpeeksi, ja tällöin myös aseta minua ja vauvaa vaaraan. Tämä aiheuttaa meille päivittäisiä riitoja.
Näiden lisäksi murehdin rakkaista isovanhemmistani sekä vanhemmistani jotka myös alkavat olla riskiryhmää.

Olen ollut väsymyksen ja pahoinvoinnin takia kotona jo pitkään, töihin en enää ole palaamassa koska se olisi liian vaarallista. Neljän seinän sisällä olo on henkisesti rankkaa, mutta senkin kestän, kunhan vain tämä minulle jo niin rakas pieni selviää, sekä muut perheenjäsenet..

Sydämestäni toivon että me kaikki selviämme tästä mahdollisimman pienillä vaurioilla täällä Suomessa, kuten muuallakin maailmassa.. Toivon teille kaikille sinne jotka painitte pelkojen ja ahdistuksen kanssa paljon toivoa ja iloa tämän kaiken keskelle

 

[Pommitar]

Kyllä, tämä ahdistaa minua paljon.. odotan nyt ensimmäistäni vk:lla 11. Pelkään todella paljon pikkuruisen vauvani puolesta, tämä raskaus on suuri ihme minulle, jolle sanottiin etten erittäin todennäköisesti koskaan lapsia voi saada. Kukaan ei tiedä miten tauti vaikuttaa alkuraskaudessa. Kaiken lisäksi minulle on todella kova riski saada vakava tautimuoto johtuen sairaudestani, ja mietin jaksaisiko vauva mahassa jos kuntoni romahtaisi. Mieheni ei tajua tilanteen vakavuutta ja joudun murehtimaan sitäkin saako hän taudin, koska ei varo tarpeeksi, ja tällöin myös aseta minua ja vauvaa vaaraan. Tämä aiheuttaa meille päivittäisiä riitoja.
Näiden lisäksi murehdin rakkaista isovanhemmistani sekä vanhemmistani jotka myös alkavat olla riskiryhmää.

Olen ollut väsymyksen ja pahoinvoinnin takia kotona jo pitkään, töihin en enää ole palaamassa koska se olisi liian vaarallista. Neljän seinän sisällä olo on henkisesti rankkaa, mutta senkin kestän, kunhan vain tämä minulle jo niin rakas pieni selviää, sekä muut perheenjäsenet..

Sydämestäni toivon että me kaikki selviämme tästä mahdollisimman pienillä vaurioilla täällä Suomessa, kuten muuallakin maailmassa.. Toivon teille kaikille sinne jotka painitte pelkojen ja ahdistuksen kanssa paljon toivoa ja iloa tämän kaiken keskelle

Sinun tekstisi oli aivan kuin omasta kynästäni! Omassa tilanteessani lisästressiä aiheuttaa myös se, että nyt kehittymässä luultavasti ihan viimeisten joukossa ollut munasolu ja joka viikko miehen lapset ensimmäisestä liitosta vierailevat meillä. Lapset ovat koulussa ja päivähoidossa ja äitinsä työskentelee sairaanhoidon parissa, joten olen todella ahdistunut tartunnan suuresta mahdollisuudesta tätä kautta. Itse olen ollut jo viikkoja eristyksissä, mutta noita ihmiskontakteja en vaan pysty välttämään. Hieman on aiheuttanut kärhämää miehen kanssa, kun en halua näiden lasten iholla nyt olla.