Konkareilta vinkkejä esikoista odottaville

[Hiimu]

En ole konkari varsinaisesti, mutta haluan silti jakaa vinkin! Mulla oli koko raskauden tosi vaikea harjata hampaita yökkäysrefleksin takia. Yleensä oon tosi tarkka hammashygieniasta, mutta nyt tuntui, ettei vaan pysty kakomatta. Tähän on varmaan sata erilaista helpottavaa niksiä, joista montaa kokeilin, mutta mulle parhaat oli:

- Salutemin hammastahnat (erit. fluoriton ja sitten se kuivalle suulle tarkoitettu). Ne ei vaahtoa yhtään eikä maistu juuri miltään, koska niissä ei oo mitään maku- eikä väriaineita. Saa apteekista. Ihan pelastava! Aina tälläkään en pystynyt kauaa harjaamaan, mutta parempi kuin ei mitään!

- NafDent-suuvesi. Tämäkään ei maistu juuri miltään. Se on siis fluoria sisältävä "suuvesi". Käytetään niin, että ensin harjataan hampaat pelkällä vedellä ja sitten purskutellaan tätä pari minuuttia. Joo, joskus se kaksi minuuttia tuntui tosi pitkältä ja oisinko kerran tästäkin yökkinyt kun yritin turhan urheasti sinnitellä loppuun, mutta mitään muuta suuvettä en oisi voinut käyttää. Käytin tätä iltaisin.

Onneksi pystyin käyttämään hammaslankaa. Ilman näitä kolmea en tiedä, miten olisi ikenille ja hampaille käynyt...

 

[Tuuttis]

Hei te konkarit!
Täällä 38 vuotias ensiodottaja. Pitkä matka kuljettu miehen kanssa kahdestaan ja nyt 8+3 kolmestaan.
Ongelmana täällä ovat tuhruvuodot. Olivat taas 2 viikkoa pois, mutta tänään jälleen tuhruttaa. Lugesteron emätinpuikot sain heti positiivisen testin jälkeen kun ihan alussa vuotoja oli enemmänkin. Ensimmäine ua meillä oli 7+1 hoitaneella klinikalla ja siellä näkyi 10,3 mm pitkä papunen jonka sydän jo pamppaili.
Olen niin stressaantunut ja ahdistunut tuosta tuhrutuksesta. Aina kun luulee sen poistuneen niin kyllä se jostain nurkan takaa iskee taas!

Miten menee? Tuhruttaako vieläkin?

Mulla esikoisen kanssa oli kohdunkaulassa hematoma, joka vuosi yhtäkkiä ihan hirveästi ja soitin neuvolaan, jossa kyrpiintynyt täti totesi vain "jos se on keskenmeno, ei sitä voi estää". No, mentiin Avaan ultraan ja siellä papunen oli sydämen sykkeen kanssa. Oli iso hematoma joka vuosi viikon. Sen jälkeen tuli muutamia tuhruja, mutta loppuivat ensimmäiseen kolmannekseen. Toivottavasti silläkin jo loppuneet!

 

[Hyytti]

Yritetään herättää eloon vanhaa ketjua kuinka pitkään teillä kesti alkuraskauden väsymys ja miten siitä selvisitte? Mulla on nyt rv9 menossa ja on ruvennut tuntumaan ettei oikeasti meinaa jaksaa nousta sängystä ylös ellei pahoinvointi tai työt pakota. Töihin jaksan nousta vain sillä motivaattorilla että nyt on tehtävä kun niitä töitä on, talvella kun tulee olemaan vähemmän. Ja jotenkin töissä on sellanen erilainen moodi että vähän paremmin jaksaa olla (ei sillä että mitenkään erityisen pirteä olisin).

Kotitöitä teen satunnaisesti jos sattuu joku energiapiikki tulemaan. Ja ne on tosiaan vain piikkejä, jotka yleensä häviää yhtä nopeasti kuin tuleekin. Esimerkiksi tänään kun tein ruokaa ja laitoin uuniin, ja kun istuin alas niin ihan väkisin meinasin nukahtaa. Kyllähän tämän kanssa jokseenkin pärjää mutta suhteellisen uuvuttavalta vaan tuntuutämmöinen

 

[Vargynja]

Yritetään herättää eloon vanhaa ketjua kuinka pitkään teillä kesti alkuraskauden väsymys ja miten siitä selvisitte? Mulla on nyt rv9 menossa ja on ruvennut tuntumaan ettei oikeasti meinaa jaksaa nousta sängystä ylös ellei pahoinvointi tai työt pakota. Töihin jaksan nousta vain sillä motivaattorilla että nyt on tehtävä kun niitä töitä on, talvella kun tulee olemaan vähemmän. Ja jotenkin töissä on sellanen erilainen moodi että vähän paremmin jaksaa olla (ei sillä että mitenkään erityisen pirteä olisin).

Kotitöitä teen satunnaisesti jos sattuu joku energiapiikki tulemaan. Ja ne on tosiaan vain piikkejä, jotka yleensä häviää yhtä nopeasti kuin tuleekin. Esimerkiksi tänään kun tein ruokaa ja laitoin uuniin, ja kun istuin alas niin ihan väkisin meinasin nukahtaa. Kyllähän tämän kanssa jokseenkin pärjää mutta suhteellisen uuvuttavalta vaan tuntuutämmöinen

Muistaakseni vähän helpotti toiselle raskauskolmannekselle siirtyessä. Eli siinä viikon 12 tienoilla. Tosin kuopuksen kohdalla väsymys palasi pian ja siihen auttoi raudan popsiminen. Tämä tosin on vähän tällainen "älä tee niin kuin minä teen". En saanut hemoglobiinin mittausta (eikä täällä neuvoloissa ole edes sitä pikamittaria), joten aloin syödä rautaa ilman mittausta. Mutta alkuraskaudesta väsymys on tavallista vaikka rauta-arvot olisi kunnossa.

Miten siitä sitten selvisin... En taida osata antaa muuta vinkkiä kuin tasapainoilu levon ja tekemisen välillä. Kannattaa yrittää lepäillä ja hyvin voi mennä siitä missä aita on matalin, jos mahdollista. Mutta sänkyyn jääminenkään ei ole hyvä.

 

[minttutuuli]

@Hyytti mulla eka kolmannes oli vaikeaa väsymyksen kanssa, sen loppupuolella alkoi jo helpottaa. Mut alkuraskaudessa en jaksanut tehdä _mitään_, kun väsymys ja pahoinvointi ja oksentelu oli niin lamauttavaa. Xonvea helpotti onneks pahoinvointia jonkin verran. Mie kyllä vaan nukuin ja kävin töissä ne viikot, mies hoiti kodin, kauppareissut ja kaiken muun. Mut onneks se meni sitten ohi toiselle kolmanneksella siirtyessä

 

[AnnMarii]

Alkuraskauden väsymys on edelleen muistissa @Hyytti . En muista tarkkaan koska helpotti hetkeksi ennen loppuraskauden väsymystä. Mutta muistan nukahdelleeni milloin mihinkin ja sängystä ylös pääseminen oli välillä ihan mahdottoman tuntuista. Enkä muista että siihen olisi varsinaisesti auttanut mikään. Lepoa vain aina kun siihen tulee mahdollisuus ja arjen helpottamista niiltä osin kuin mahdollista esim. ruokahuolto helpoksi

 

[Hyytti]

Tänään sain tiskattua aina päikkäreiden väleissä muutaman astian kerrallaan, tuli ainakin hyvä olo kun sai jotain edes tehtyä täytyy jatkossakin yrittää jokseenkin jaksottaa näitä kotihommia