Konkareilta vinkkejä esikoista odottaville

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja corolla
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
No siis ensisijaisesti käytetään sitä rintamaitoa. Mutta koska multa ei tullut maito tipan tippaa, niin sitten viimeisenä päivänä annettiin sitä samaa korviketta, mitä meillä oli kotona. Ja siksi kokeiltiin jo sairaalassa, että jos lapsi saakin allergisen reaktion (harvinaista) niin on kivampi todeta ja hoitaa se sairaalassa, kun kotoa käsin.
 
Luovutetun maidon saaminen lisämaitona riippuu kait paljon sairaalasta. Kaikilla ei vain yksinkertaisesti ole antaa sitä. :( Itselle ei kertaakaan edes tarjottu luovutettua, sain automaattisesti korviketta tytölle. Hyvinkäällä kait kaikki luovutettu maito menee lastenosaston lapsille, näin käsitin,

Noin yleisesti ottaen, kun oli puhetta korvikemaidon menekistä, niin jos puhutaan 0-1kk ikäisestä vauvasta, menee korviketta (jos siis on pelkällä korvikkeella) 500-600ml/vrk.

Mulla meni maidon kunnolliseen nousuun melkein viikko! Ja sitten oli parissa tunnissa tissit niin täynnä, ettei imettämisestä tullut mitään ja pari päivää meni siihen, että tytön kanssa molemmat totuteltiin uusiin tisseihin... Kaksi päivää ankaraa lypsämistä ja helpotti meitä molempia! Ei vielä ihan täysimetyksellä pärjätä, mutta ei paljoa korviketta kyllä päivässä mene. :)
 
Okei, eli ei sitä voi tietää tarviiko korviketta vai ei... hmm, ehkä sitä voisi pari purkkia kotiin varata jo valmiiksi. Onko niitä kauheastikin erilaisia?
 
jostain muistan lukeneeni,että terve täysaikanen vauva ei siihen kuole,ettei sitä maitoo heti tuu,vaan että olis ihan normaalia,että siihen menee se päivä-pari?ja tänä aikana korvikkeen antaminen vaan venyttää imetyksen onnistumista?
 
No lienee ihan yksilöllistä miten ja milloin maito nousee :) Joillainhan sitä maitoa tulee tosiaan luovutukseen asti ja osalla ei riitä edes omalle vauvalle. Mutta tosiaan, vauva ei kyllä kuole siihen, jos pariin ensimmäiseen päivään ei tissit maitoa pursua. :)

Korvikkeen tai muun lisämaidon antaminen heti ensimmäisinä päivinä on usein hyvinkin perusteltua, esim. sokerivauvoilla tai jos biliarvot on kovin korkeat.

Ylipäänsä imetyksestä ei kannata ottaa liikoja stressiä (voisin kyllä opetella tämä itsekin). Hyvä äitiys ei ole kiinni siitä, tuleeko ruoka tissistä vai tetrasta. Läheisyyttäkin voi antaa vauvalle ilman tissiäkin. :)
 
Tuohon ummetukseen liittyen suosittelen synnytyksen jälkeen heti liikkumista (ei siis mitään urheilua, vaan ettei vaan sängyssä makoile koko aikaa), jos vain pystyy. Auttaa myös jälkivuodon kanssa. Mutta stressata ei kannata jos ei pysty, sitten vaan lepää rauhassa. Mulla tuli olosuhteiden pakosta käveltyä kohtalaisen paljon heti, kun oman osaston ja lasten osaston välillä oli jonkin verran matkaa. Samoin sitten oman kotiutumisen jälkeen sai rampata parkkipaikalta sinne lastenosastolle. Ummetus alkoikin sitten vasta kun oltiin molemmat kotiuduttu ja kävely vähentyi.
 
Juu liikkuminen auttaa kanssa hyvin ummetukseen. Jos välilihaa joudutaan leikkaamaan, niin pehmeällä istuminen on kivampaa kuin kovalla :D

ReginaVeritas puhuu viisaita tuosta imettämisestä. Tämä menee nyt ehkä aavistuksen ohi aiheen, mutta itselle oli kova paikka kun maitoa ei tullutkaan vaikka olisin halunnut täysimettää. Lapsella oli bilirubiinit korkeat ja kun toista vuorokautta ruokailun jälkeinen punnitus on 0g ja lapsi alkoi jo olemaan voimaton, niin eipä siinä ole vaihtoehtoja. Mä tein kyllä kaikkeni että sitä maitoa olisi tullut, oltiin iho-ihoa vasten, pidin lämpöpakkauksia, hieroin tissejä, lypsin käsin ja pumpulla, sain ohjausta ja käytin jopa "poppakonsteja". Annoin myös lapsen imeä paljon aina ennen ja jälkeen tuttipullon, lapsen imutekniikka oli hyvä.

Jossain 2kk-3kk kohdalla mun 24h maidon kokonaissaldo oli lypsettynä 60ml, eli todella vähän. Mun maito oli myös koko ajan sellaista "pluttanaa" eli samanlaista kuin rasvaton maito, ohutta litkua.
3kk kohdalla lopetin taistelun, monta kertaa ennen sitä itkin huonouttani ja pahaa mieltäni. Muistan myös alkaneeni itkeä lasten kirppiksellä, kun kuulin sivusta kommentin (ei siis sanottu mulle) "että kyllä se maito lapselle riittää, jos äiti vaan viitsii imettää" no hormoonimyrskyssä tämäkin asia oli todella iso juttu. Onneksi oli fiksu neuvolan täti ja jälkitarkastuksen lääkäri, jotka eivät tuominneet korvikeruokailua vaan sain tukea :Heartred Mutta kuten huomata voi, se asia on mulle vieläkin aika iso juttu eikä yhtään pienene tämän uuden raskauden myötä. Vielä tämän off-topic tarinan lopuksi haluan kertoa että myös minun korvikelapseni on saanut syliä ja turvaa sekä on ollut terve lapsi.
 
No ei se terve täysiaikainen vauva varmaan heti kuolekaan siihen, jos ei saa riittävästi maitoa, mutta se kyllä itkee sen maidon perään koko ajan, joten kyllä kuka tahansa siinä vaiheessa antaa lisämaitoa. Itsekin annoin kerran päivässä lisämaitoa aamuyön tunteina, kun en vaan oikeasti jaksanut enää eikä jatkuva imetyskään mitään auttanut. Muuten vauva oli tissillä 2 h kerrallaan ja välissä piti tunnin tauon paitsi kovikkeen annon jälkeen nukkui 2-3 h. Minulla maito nousi kunnolla 4 päivän jälkeen ja tuli kiire pumpun ostoon. En usko, että lisämaito juuri viivästytti nousua kohdallani. Pari purkkia korviketta riitti meille tuohon alkuun.
 
Kyllä vauva tarvitsee ensimmäisten päivien aikana maitoa, synnärillä suositellaan ensi alkuun 3h välein imettämistä (ja tietysti annetaan lisämaitoa jos nälkä jää) koska vauvoilta tippuu sokerit todella nopeasti alas. Toisella lapsellani pääsi näin käymään, koska oletettiin, että yhden vauvan imettäneenä toinenkin vauva saa heti maitoa. Eipäs saanutkaan ja koska vauva oli todella uninen mitattiin sokerit ja ne oli liian alhaalla. Parit lisämaito annokset (luovutettua äidinmaitoa) auttoi asiaan ja kolmantena päivänä (kuten esikoisellanikin) maito nousi ja sitten sitä jo tursusikin. Viikko jouduttiin syöttämään 3h tunnin välein, yölläkin soi kello ja heräteltiin vauvaa syömään. Sen jälkeen saatiin mennä vauvan tahtisesti (tosin oli tainnut jo tottua tähän tahtiin syömään kun pahimillaan halusi 1,5h välein sapuskaa siinä kohtaa). Pointtini siis on se, että kyllä kannattaa pitää huolen että vauva saa tarpeeksi maitoa, ensimmäiset pari päivää annokset on pieniä imettäessä jo sen ensimaidon takia mutta myös siksi että vauvan mahalaukku on pieni mutta sitä maitoakaan ei välttämättä heti tule. Kannattaa kuitenkin imettää, koska se edes auttaa maidon nousua. Siinä sivulla antaa lisämaitoa jottei sokerit tipu liian alas!
 
Luottakaa itseenne. Jos tuntuu siltä että vauva tarvitsee lisämaitoa, niin antakaa sitä. Jos tuntuu siltä että rintamaito riittää, niin sitten se riittää.

Itse tein sen virheen että kuuntelin neuvolan tätiä ja omaa äitiäni. Lopputulos oli se että vauvan veren sokeri laski niin paljon että jouduttiin sairaalaan tiputukseen. Mun vaavi ei kestänyt sitä että välillä tarjottiin tissiä ja välillä pullosta. Yhtenä yönä se ei osannut juoda kummastakaan kun hämmentyi tuttipullosta, jota yhtäkkiä tarjoilin. Sitten aamulla kaksi tisusyöttöä epäonnistui siihen että pulautti mahansa tyhjäksi. Se riitti siihen että verensokeri laski liikaa. Harvinaista se on, mutta mun vauva oli tavattoman suuri ja myös yritti kasvaa erikoisen nopeasti. Minulla oli sellainen olo että pullosta en saisi antaa, ettei meidän herkät imetykset häiriintyisi. Sitten menin kuuntelemaan "tietävien" neuvoja ja huonosti meni. Hulluinta siinä oli se, että neuvolan tädin neuvokin perustui virheelliseen laskelmaan vauvan painon noususta. Sairaalareissun aikana selvisi että mun ongelma ei ollut se etteikö maitoa olisi tullut, vaan se että sitä tuli niin paljon että vauva ei osannut siihen suhtautua. Jos en olisi kuunnellut ketään, niin kaikki olisi mennyt hyvin. Oma tuntumani tilanteesta oli se oikea, muut oli väärässä.

Äiti tietää kyllä mikä vauvalle on parasta. Älkää koskaan kuunnelko muiden moralisointeja siitä että teette muka jotain väärin. Tärkeintä on se että vauva saa hellyyttä, jotain ravintoa ja kasvaa hyvin. Kaikki vauvat on erilaisia. Esim. syntymäpaino vaikuttaa siihen paljonko sitä ravintoa alussa tarvitsee. Hyvätkään neuvot "kokeneilta" ei välttämättä teidän vauvaan päde.
 
^ Kyllä mä silti tällä hetkellä ajattelen, että joissain asioissa mun olisi hyvä kuunnella neuvojakin... en mä välttämättä tiedä AINA itse, mikä on lapselleni parasta, vaikka niin luulisinkin... kai?! :grin
 
Joo kyllä sä opit äkkiä tuntemaan oman lapses ja tietämään mikä hänelle on parasta. Joskus tietysti tarvitsee pyytää toisilta neuvoja, mutta sitä oppii itse tietämään, mitkä neuvot on omalla kohdalla hyödynnettävissä. Kannattaa luottaa itseensä ja omiin vaistoihin :)
 
Mie imetin 9 kk ja sitä maitoa tuli niin paljon että ois mennyt luovutukseen..
Tällä toisella kerralla luovutan, inhottaa heittää pakastimesta maitoa pois!!!




Sent from my iPhone using Vau Foorumi mobile app
 
nostan tätä saadakseni lisää hyviä vinkkejä :)

ja kyselen imetysjutuista nyt kun ne pyörii päässä.siis,jos olis niin onnellinen tilanne,että sitä maitoo tulis riittävästi tai jopa yli kylkien.niin sittenkö pumpataan?vai käytetään kerääjiä?sen ylijäämän voi laittaa jääkaappiin ja pakkaseen kai.mut koskas se sitten sille vauvalle pullosta annetaan? :confused: jos se kuitenkin syö tissiä koko ajan ja sitä maitoo tulee...niin mietin et mihinä sitä säilöttyä maitoo ees sitten tarvii? "varalle"?

miten toi äidinmaidon luovutushomma käytännössä toimii?vien vaan pakasterasioita äitiyspolille vai? :grin joo oon aika pihalla :grin
 
Itse käytän sekä kerääjiä, että pumppua (perheen kesken kerääjä on tissivati ja pumppu tissi-imuri :P ) Kerääjää käytän toisella tissillä, kun toista tyhjentää joko vauva tai pumppu, koska heruminen on välillä niin voimakasta, että tulee 40ml siihen kerääjää! Pumppua käytän silloin, kun vauva ei syystä tai toisesta tissiä ole sillä hetkellä imemässä tyhjäksi, eli joka ilta ennen nukkumaan menoa ja usein aamupäivällä. Neiti kun nukkuu niin hyvin ja pitkästi, että tissit ehtii usein täyttyä ja varsinkin illalla on iso virhe mennä tissit täynnä nukkumaan, jos tyttö nukkuukin 10 h putkeen, koska seurauksena on pahasti tukkeutuneet, hyvin kipeät tissit!

Jääkaapissa äidinmaito säilyy vuorokauden, pakastimessa puoli vuotta.

Itse olen säilönyt nimenomaan ihan 'varalle'. Ja joskus on vaan mukava ottaa itselle hetkeksi 'lomaa' imetyksestä ja lykätä miehelle pullo käteen. :D Lisäksi olen jostain lukenut, että kun vauvan tutustuttaa velliin ja soseisiin, niin on joskus avuksi laitaa sekaan äidinmaitoa, niin maku on tutumpi. Ja kuitenkin, jos vaikka itse sairastuu tai jotain muuta tapahtuu, ettei pystykään imettämään hetkeen tai enää ollenkaan, niin on sitten sitä tissimaitoa tallessa. :)

Äidinmaidon luovutksesta en osaa sanoa, mun maito ei enää kuulemma kelpaa, kun synnytyksestä on kulunut yli kaksi kuukautta. :P Mutta varmasti siitä saa tietoa sairaalasta. :)
 
ai se on noin lyhyt aika mitä voi luovuttaa :eek: miten mä oon eläny siinä käsityksessä et niin kauan kun sitä vaan tulee niin otettas vastaan.hö.
 
Se vaihtelee paikkakunnittain, miten kauan saa luovittaa maitoa. Yleensä luovuttaminen täytyy aloittaa ennen kun tulee 2 kk vauvan syntymästä ja sit sitä saa luovuttaa niin kauan, että tulee kuluneeksi 3-6 kk vauvan syntymästä. Minä harkitsin kovasti luovuttamista, mut se tyssäs siihen kun oli hankala vauva. Jouduin kyllä pumpulla tyhjäämään tissejä monta kertaa päivässä ennen syöttöä, että vauva pystyi syömään. Osan maidosta jouduin heittää pois kun en edes ehtinyt joka välissä putsaamaan pumppua.
 
Takaisin
Top