Kodin ja päiväkodin arvoristiriidat

[Pilkki24]

Olen tullut erikoisen pulman eteen. Välillä tulee tilanteita, joissa päiväkodin hoitajat toimivat tilanteissa eri tavalla kuin me toimitaan kotona. Ne voivat sinällään olla ihan pieniä juttuja liittyen esimerkiksi pukeutumiseen, ruokapöytätapoihin tms. En kuitenkaan oikein tiedä kuinka toimisin näissä tilanteissa ilman, että veisin auktoriteetin päiväkodin henkilökunnalta tai vastaavasti luopuisin siitä itse. Kolmevuotiaalle yritän aina sanoa, että ihmiset pitävät erilaisia asioita tärkeinä ja meidän perheessä toimitaan sen mukaan, mitä minä ja isä pidetään. Kolmevuotias kuitenkin kääntää sen niin, että "päiväkodin aikuiset on ihan höpsöjä, ei ne tiedä mistään mitään".

Esimerkiksi yritin selittää, että ei ole sopivaa mennä napapaidassa päiväkotiin (käytännössä siis yksi lapsen vähän pieneksi jäänyt t-paita, josta ei halua luopua). No sitten hän kertoo miten joku aikuisista oli ollut töissä lyhyessä paidassa. On hieman hankalaa yrittää selittää kolmevuotiaalle, että meidän perheessä sellainen ei ole tilanteenmukaista pukeutumista ilman, että hän ajattelee sen päiväkodin aikuisen olevan jotenkin vähän vajaa. Sama juttu, kun yritin selittää, ettei ruoalla saa leikkiä. Tai että meillä kotona saa nauraa ruokapöydässä.
Ainakin täällä foorumilla on muutamat kristityt maininneet joissain ketjuissa, että uskontoa on vähätelty esimerkiksi Joulusta puhuttaessa tms.
Eli tällaisia arjen tilanteita missä kodin tavat/arvot välittyvät ristiriitaisesti lapsille.

Koen jotenkin aina huonoa omaatuntoa siitä, että lapsi ajattelee niiden työntekijöiden päiväkodissa olevan hölmöjä, vaikka hän ei vielä ikätasoisesti ehkä voikaan ymmärtää erilaisia arvomaailmoja kovin kompleksisesti. Onko tämä vain asia, joka muuttuu ajan kanssa lapselle ymmärrettävämmäksi ja josta ei pidä välittää, vai onko jollain joku hieno tapa yksinkertaistaa vastaus kysymykseen miksi eri paikoissa/ihmisillä on eri tavat/toimintasäännöt?

Ja nyt toivoisin, ettei keskitytä siihen mikä kenenkin mielestä on soveliasta, vaan siihen erilaisten arvomaailmojen ristiriitojen ratkaisemiseen/ ymmärrettäväksi tuomiseen.

 

[Kyfi7]

Mä en tiedä mitä nykypäivän kasvatussuositukset sanoo siitä, et sanoo et aikuiset voi tehä sitä tai tätä, mut ite käytän sitä, jos jollain aikuisella on semmosta mitä en nyt just halua lapseni saavan / tekevän. Aikuisena sitten voit oman mielen mukaan tehdä tuollaista tms. Tämä periaatteessa sisältää sen et vaikka teillä nyt on jotain tiettyjä arvoja, niin aikuisena lapsi voi myös mennä niitä vastaan... ja yleisesti myös käytän lausetta "ihmiset ja heidän tavat on erilaisia" enkä arvostele lapselle muiden tapoja, ehkä se pikku hiljaa sen kautta avautuu kun lapsi kasvaa. Ei näin pienille kuitenkaan voi asiaa sen kummemmin avata.

Meillä kyl on tosi hyvin menny lapselle se päähän et pkssa voi olla omat juttunsa ja kotona omat, eli niiden tapoja ei ees vertaile. Lähtökohtaisesti pkssa on niin paljon lapsiakin erilaisista kodeista et kyl se nopsaa pn ihan selvää lapselle et ei kaikki tee ja arvosta samoja asioita.

Toisaalta aikuisten tulisi myös osata sitten suhtautua ja kertoa asiasta ettå tåmä on hänen juttunsa, jos joku lapsi vaikka sanoo et onpa hölmö juttu sulla. Mä oon varmaan monen vanhemman kauhu pklla, kun mulla on läväreitä naamassa ja sit lapset niitä monesti ihmettelee niin kerron aina et ne on mun koruja niin kuin korvakorut ja säkin voit isona sit ottaa niitä

 

[Pikkupikkupikkunen]

Ei ne päiväkodin aikuiset onneksi rikki mene jos lapset pitää niitä hölmöinä, koska kotona on eri tavat/säännöt.

Riippuu varmaan tilanteesta jossa tämä tulee esille, mut pystyisikö sitä selittämään lapselle jotenkin sen kautta et kotona meitä on vain vanhemmat ja yksi lapsi, mutta päiväkodissa on niin iso ryhmä lapsia, et jotkut säännöt/tavat/tms täytyy mukauttaa kaikille sopiviksi. Kaikki asiat mitkä kotona onnistuu ei välttämättä onnistu ison ryhmän kanssa

Lähtökohtaisesti kuitenkin aattelisin et älä murehdi asiasta.

Muoks. Sit jos ois ihan jotain oikeita arvoristiriitoja mitä pitäisin tärkeänä tuoda esille, nii puhuisin henkilökunnan kanssa ja toisin esille toiveeni tai kysyisin siitä et miksi toimitaan jollain tavalla tms. Jos siis joku toimintatapa tms. tuntuisi oikeasti huonolta. Haluisin kuulla mihin se perustuu.

 

[Pilkki24]

Joo ei se mikään suuri stressi ole, mutta välillä tunnen oloni aika tyhmäksi näissä asioissa ja tulee huono omatunto, kun joka paikassa hoetaan, että lapsille pitäisi puhua pelkkää hyvää päiväkodista.

Se, kun tulee lisäkysymyksiä ja mennään sinne juurisyihin, joita ei enää osaa selittää ikätasoisesti ja päätyy käytännössä joko dumaamaan sen päiväkodin aikuisen tai juurikin tuohon @Kyfi7 mainitsemaan "koska aikuiset saavat päättää" -tilanteeseen missä taas kysytään miksi. Lopulta päädyn selittämään asioita, joita kolmevuotias ei vielä ihan ymmärrä.

Yksi päivä löysin itseni selittämästä Aristoteleen oppeja ja tänään viimeksi yritin selittää prinsessataikasauvan kytkinpiirin toimintaa. Tuo asioiden tuominen esille ikätasoisesti ei siis ole miun vahvin alueeni.

Tuo @Pikkupikkupikkunen mainitsema ryhmä/perhe -homma on ollut joissain tilanteissa käytössä, mutta ei ihan selitä miksi päiväkodin aikuinen voi kulkea "tissiliiveissä"(lapselle siis kaikki lyhyet topit on tissiliivejä, kun urheilurintsikat/rintsikat on jotakuinkin saman kokoisia kuin monien käyttämät topit), kun äiti on kotona sitä mieltä, ettei ole asiallista mennä edes kauppaan niin pienessä topissa. Tietyllä tavalla haluaisi välittää omat arvot ja käytösmallit omalle lapselleen, mutta haluaisi myös opettaa kunnioitusta toisenlaisia arvoja kohtaan. Kun lopputulema on kuitenkin vielä tuossa iässä hieman mustavalkoinen. Mutta ehkä se ei ole sitten niin vaarallista. Ehkä ne harmaan sävyt alkavat hahmottua sitten ajan kanssa.

 

[Pikkupikkupikkunen]

Joo toi mun ryhmä/perhe selitys ei ihan käy tuohon lyhyet paidat ongelmaan aattelin ite konkreettisempia asioita kuten miksi päiväkodissa ollaan kengät jalassa pihalla vaikka kotona on hyvä juosta varpaillaan tai miksi kotona voi juosta liukumäkeä väärin päin mut päiväkodissa ei, miksi kotona puhutaan pääsiäisenä Jeesuksesta ja päiväkodissa virpomisesta tms. Ihan tommoseen miksi jollain on napapaita ja meillä ei, vastaisin varmaa vaan et ihmiset on erilaisia, joidenkin mielestä se on mukava vaate, mutta minusta ei itsestä tuntuisi hyvältä kulkea sellaisissa vaatteissa kaupassa/töissä/päiväkodissa. Eli varmaan just samaa mitä oot jo kertonu. Jos nimenomaan tällainen asia ihmetyttää lasta, nii ton lisäksi koittaisin normalisoida sitä erilaisuutta muillakin esimerkeillä, esim. Että jotkut meikkaa töihin, äiti ei jaksa jotkut haluaa kesälläkin käyttää farkkuja, minusta shortsit on mukavammat. Joillain työpaikoilla käytetään työvaatteita, joillain saa itse valita miten pukeutuu. Tai mitä vaan mitä nyt mieleen tulisi.

Itsekin eksyn välillä selittämään asioita turhan tarkkaan lapsille. Meidän kissa kuoli ja lapsilla ymmärrettävästi oli kysymyksiä ja päädyin kertomaan niille eutanasiasta ja miten sen jossain saa ja esim. Suomessa ei. Puolisoa nauratti vähän et onko tarpeellista tietoa 2 ja 5 vuotiaille mutta ajattelen et kaikkiin lasten kysymyksiin pitää vastata ja jos joskus sattuu vastaamaan liian hankalasti niin ei se mitään. Lapset kysyy lisää tai todennäköisesti unohtaa asian kohta, jos menee liian vaikeaksi.

 

[Pilkki24]

Joo toi mun ryhmä/perhe selitys ei ihan käy tuohon lyhyet paidat ongelmaan aattelin ite konkreettisempia asioita kuten miksi päiväkodissa ollaan kengät jalassa pihalla vaikka kotona on hyvä juosta varpaillaan tai miksi kotona voi juosta liukumäkeä väärin päin mut päiväkodissa ei tms. Ihan tommoseen miksi jollain on napapaita ja meillä ei, vastaisin varmaa vaan et ihmiset on erilaisia, joidenkin mielestä se on mukava vaate, mutta minusta ei itsestä tuntuisi hyvältä kulkea sellaisissa vaatteissa kaupassa/töissä/päiväkodissa. Eli varmaan just samaa mitä oot jo kertonu. Jos nimenomaan tällainen asia ihmetyttää lasta, nii ton lisäksi koittaisin normalisoida sitä erilaisuutta muillakin esimerkeillä, esim. Että jotkut meikkaa töihin, äiti ei jaksa jotkut haluaa kesälläkin käyttää farkkuja, minusta shortsit on mukavammat. Joillain työpaikoilla käytetään työvaatteita, joillain saa itse valita miten pukeutuu. Tai mitä vaan mitä nyt mieleen tulisi.

Itsekin eksyn välillä selittämään asioita turhan tarkkaan lapsille. Meidän kissa kuoli ja lapsilla ymmärrettävästi oli kysymyksiä ja päädyin kertomaan niille eutanasiasta ja miten sen jossain saa ja esim. Suomessa ei. Puolisoa nauratti vähän et onko tarpeellista tietoa 2 ja 5 vuotiaille mutta ajattelen et kaikkiin lasten kysymyksiin pitää vastata ja jos joskus sattuu vastaamaan liian hankalasti niin ei se mitään. Lapset kysyy lisää tai todennäköisesti unohtaa asian kohta, jos menee liian vaikeaksi.

Ehkä se on vähän sellaisissa jutuissa juuri vaikeaa mitä pitää sopivana käytöksenä tai ei. Siinä tulee sitten tietyllä tavalla dumattua se toisen käytös, vaikka yrittää vain opettaa sitä omaa tapakulttuuria. Sitten se kolmevuotias huutaa keskellä kaupunkia miten tuo tyhmyri ei kiittänyt, vaikka sanottiin ole hyvä tai miten tuo pösilö on tissiliiveissä tms. Toki tuo kiittämisen puute nyt on aika universaalisti vain huonoa käytöstä ihmisten mielestä, mutta käy myös muihin tilanteisiin. Sitten yrität sanoa, että vaikka me ei pidetä sitä sopivana, niin jotkut pitävät. Vanhempiaan idolisoiva kolmevuotias on sitten pontevana sitä mieltä, että mehän ollaan tietenkin oikeassa.

Näen tuon eutanasiahomman juuri sellaisena mitä saattaisin itsekin alkaa selittämään. ja pahimmassa tapauksessa vielä piirtämään siitä jotain kaaviota paperille.

 

[Pilkki24]

Ja siis @Pikkupikkupikkunen toki näitä tulee milloin missäkin jutuissa. Joku on sanonut, ettei saa puhua tytöistä ja pojista tai kirkollisista juhlista häivytetään niiden alkuperä. Ei olla itsekään uskonnollisia, mutta tuntuu itselle hassulta häivyttää kristittyä kulttuuriperimää, mutta kuitenkin levittää pakanaperinteitä, jotka pohjautuvat nekin uskomuksiin, jotka ovat selittäneet ihmisille maailmaa ja tuoneet hengellisiä kokemuksia. Itse kuitenkin kotona selitän monesti myös sen kristillisen tarkoituksen, niin sitten tulee se "mutta päiväkodissa sanottiin". Itse yritän sitten selittää suomalaista poliittista ilmapiiriä ja 3v toteaa lopulta vain: "ei ne aikuiset siellä päiväkodissa tiedä mistään mitään".

Ja kun kuulet tämän usein lapsesi suusta, niin väkisin alat miettimään olisiko tähän jokin toimivampi ratkaisu.

 

[Pikkupikkupikkunen]

Joo toivotaan et jollain tulee hyviä vinkkejä mieleen! Meillä ei varsinaisesti oo tommosta ongelmaa ollu. Minusta tuntuu että kaiken aikaa kaikissa tilanteissa sanotetaan sitä et ihmiset on erilaisia, eri tapoja, eri uskomuksia et mun lapsille on ihan pätevä selitys et ihmiset on erilaisia ja ne vaan hyväksyy sen sellaisenaan eikä jää miettimään sen suuremmin asioita.

 

[Pilkki24]

Joo toivotaan et jollain tulee hyviä vinkkejä mieleen! Meillä ei varsinaisesti oo tommosta ongelmaa ollu. Minusta tuntuu että kaiken aikaa kaikissa tilanteissa sanotetaan sitä et ihmiset on erilaisia, eri tapoja, eri uskomuksia et mun lapsille on ihan pätevä selitys et ihmiset on erilaisia ja ne vaan hyväksyy sen sellaisenaan eikä jää miettimään sen suuremmin asioita.

Meillä taas mennään joka asiassa niin syvälle miksi kysymykseen, että välillä meinaan ihan uuvahtaa, kun yritän yksinkertaistaa monimutkaisia asioita ja saan olla itsekin pohtimassa ihmeitä ja kummia. Lapsi havainnoi ihan koko ajan ympäristöään ja haluaa ymmärtää ja tietää ihan kaiken.