Keskenmenoon ja lapsen menetykseen sopivia runoja ja laulunsanoja

[Onnenomena]

Mikä on sinun mielestäsi oikein osuva runo tai laulunsanoitus lapsen menettämisen tilanteessa?

Kootaan niitä tähän ketjuun.

 

[Onnenomena]

Tämä oli synnytyssalin seinällä. Kätilö lausui sen meille ja kertoi, että kyseiseen saliin ohjataan yleensä keskenmenon ja kohtukuoleman kokevat.


Kun on oikein pieni
voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni,
voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni,
voi istua lumihiutaleille
ja liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni.

(Hannele Huovi)

 

[Onnenomena]

Tämä taas oli takakannen sisäpuolella oppaassa, jonka saimme sairaalasta:


Pieni lumikello nostaa pälvestä suloisen päänsä.
Auringon ihana lämpö sen herätti eloon.
Se on nukkunut pitkän talven odottaen kevättä.
Nyt se on tullut!
Mutta kesken suven ihanan huuman
havahdun kurjen haikeaan huutoon.
Nytkö jo lennät pois, lintuni?
Olisit viipynyt vielä!
Niin sinäkin, pienoiseni, heräsit rakkauden lämpöön,
juurruit syvälle sieluuni,
josta nyt versovat kaipuun tuoksuvat kukat.
Lumihiutaleet, peittäkää hellästi kukkaseni.
Taas keväällä herää lumikello,
taas kurkeni palaa ja jatkuu elämän korkea laulu.

- Silja Tenhunen 2010 -

 

[amandatt]

En tiedä kenen kirjoittama tämä on, mutta ystäväni lähetti meille kukkia ja kortissa oli tällainen runo:

Niin hiljaa kuin hiutale pieni
lennät taivaalla leijaillen.
Niin kaunis, hauras ja hento
enkeli pikkuinen.



edit: sain selville että tämä on osa vähän pidempää runoa, kirjoittajaa en saanut selville

 

[Onnenomena]

Aika - suuri parantaja kasvattaa surun yönmustasta
mullasta muistojen suloisen ruusun

- Silja Tenhunen 2011 -

 

[Onnenomena]

Löysin hyvän sivuston, jolle koottu runoja:

http://www.kohtukuolema.fi/default/www/vertaistuki/kauniita_ajatuksia_ja_lohduttavia_sanoja/

Minua runot, laulut ja mietelauseet ovat aina jotenkin lohduttaneet. Siksi ajattelin, että jos jotakuta muutakin.

 

[zar_]

Mä olen tehnyt itse runoja. Ne lohduttivat tosi paljon, kun tein surutyötä ja käsittelin niitä tunteita, joita keskenmenosta heräsi. Tässä on muutama tekemäni runo. Ensimmäisen runoista kirjoitin kynttilään, jonka vein muualle nukkuvien muistopaikalle tammikuussa.

"Hetken aikaa kanssasi kuljin,
sinut tiukasti syliini suljin.
Et jaksanut sä enempää,
nyt kanssamme enää suru tää.
On aika jäähyväisten,
muistojen kultaisten.
Hyvää matkaa rakkaalleni toivotan,
kun lasken sinut käsiin Jumalan."

"Pieni enkelisiipi,
luoksemme hiljaa hiipi.
Ei voinut jäädä pidemmäksi,
kutsui tuuli jo kauemmaksi.
Vaan jäi tuo siipien havina hentoinen,
sydämeen mä painan sen,
tunnen tuon kuin eilisen.
Ja niin meidän pieni enkelisiipi,
taivaan kotiin hiljaa hiipi.
Ei haluis meitä jättää tänne,
mut matkamme liian pitkä, ois ollut se hälle."

: Zarar_

 

[Emir]

Kun meidän tyttö kuoli kohtuun kuusi vuotta sitten, niin yhdessä kortissa oli tämä teksti. En tiedä kenen se on.

Vanhempien käsivarret
sai tyttö tyynykseen,
auringon säteet peitteekseen,
lämpöiset tuulet matkalleen
ja kyyneleet helmiksi kaulalleen.

 

[Emir]

Yks mikä oli haudalle laskettavassa kimpussa tekstinä oli Johanna Kurkelan Prinsessalle laulun kertosäe.
En pystyy sitä enää kuuntelemaan kun tulee vaan meidän tyttö mieleen.

 

[zar_]

Yks mikä oli haudalle laskettavassa kimpussa tekstinä oli Johanna Kurkelan Prinsessalle laulun kertosäe.
En pystyy sitä enää kuuntelemaan kun tulee vaan meidän tyttö mieleen.

Olen tosi pahoillani, että olette noin suuren surun joutuneet kokemaan
Tuo biisi on kyllä kaunis, haikea ja lohduttava

Itseäni on auttanut Chisun kappale Lähtö. Se on minusta kaunis sovitus surusta ja ikävästä.
Sanat menee jotakuinkin näin.

"Oi kultaisin, tää on kylmä maa, et sydäntäs palelluttaa saa. Niin tahtoisin kanssas kulkea ja pahalta silmäs sulkea, mut viereltäin mun, täytyy nyt sun, kääntyä pois.

Sun taivaalles laulan auringon, sun kasvoilles kuutamon, sun sydämes olkoon karttasi, sun muistosi, sun kotisi. Siel ootan sua ainiaan"

 

[Onnenomena]

Mä olen tehnyt itse runoja. Ne lohduttivat tosi paljon, kun tein surutyötä ja käsittelin niitä tunteita, joita keskenmenosta heräsi. Tässä on muutama tekemäni runo. Ensimmäisen runoista kirjoitin kynttilään, jonka vein muualle nukkuvien muistopaikalle tammikuussa.

"Hetken aikaa kanssasi kuljin,
sinut tiukasti syliini suljin.
Et jaksanut sä enempää,
nyt kanssamme enää suru tää.
On aika jäähyväisten,
muistojen kultaisten.
Hyvää matkaa rakkaalleni toivotan,
kun lasken sinut käsiin Jumalan."

"Pieni enkelisiipi,
luoksemme hiljaa hiipi.
Ei voinut jäädä pidemmäksi,
kutsui tuuli jo kauemmaksi.
Vaan jäi tuo siipien havina hentoinen,
sydämeen mä painan sen,
tunnen tuon kuin eilisen.
Ja niin meidän pieni enkelisiipi,
taivaan kotiin hiljaa hiipi.
Ei haluis meitä jättää tänne,
mut matkamme liian pitkä, ois ollut se hälle."

: Zarar_

Sydämessä" liikahti jokin", kun luin runosi!

 

[Alcyone]

Tämä oli synnytyssalin seinällä. Kätilö lausui sen meille ja kertoi, että kyseiseen saliin ohjataan yleensä keskenmenon ja kohtukuoleman kokevat.


Kun on oikein pieni
voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni,
voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni,
voi istua lumihiutaleille
ja liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni.

(Hannele Huovi)

Tämä on todella koskettava runo. Sama lukee kortissa, jonka saimme osastolta. Korttiin on painettu myös pienen tyttömme jalanjäljet.

Tein tänään muistokortin hautajaisia varten. Se tullaan kiinnittämään kukkalaitteeseen perinteisen nauhan sijaan. Valitsimme kortin siksi, että siihen mahtuu enemmän tekstiä. Pidän askartelusta ja halusin jättää pienen hyvästeihin jotain omatekemää. Runona kortissa on Aleksis Kiven Sydämeni laulu, joka on samalla surullinen ja lohdullinen. Olemme mieheni kanssa aika perinteisiä, ja Kiven teksti vanhanaikaisuudessaan muistuttaa minua sukupolvien ketjusta, joka tyttäremme kohdalla päättyi aivan liian aikaisin.

Sydämeni laulu

Tuonen lehto, öinen lehto!
Siell’ on hieno hietakehto,
Sinnepä lapseni saatan.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Tuonen herran vainiolla
Kaitsea Tuonelan karjaa.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Illan tullen tuuditella
Helmassa Tuonelan immen.

Onpa kullan lysti olla,
Kultakehdoss’ kellahdella,
Kuullella kehräjälintuu.

Tuonen viita, rauhan viita!
Kaukana on vaino, riita,
Kaukana kavala maailma

 

[zar_]

Tämä on todella koskettava runo. Sama lukee kortissa, jonka saimme osastolta. Korttiin on painettu myös pienen tyttömme jalanjäljet.

Tein tänään muistokortin hautajaisia varten. Se tullaan kiinnittämään kukkalaitteeseen perinteisen nauhan sijaan. Valitsimme kortin siksi, että siihen mahtuu enemmän tekstiä. Pidän askartelusta ja halusin jättää pienen hyvästeihin jotain omatekemää. Runona kortissa on Aleksis Kiven Sydämeni laulu, joka on samalla surullinen ja lohdullinen. Olemme mieheni kanssa aika perinteisiä, ja Kiven teksti vanhanaikaisuudessaan muistuttaa minua sukupolvien ketjusta, joka tyttäremme kohdalla päättyi aivan liian aikaisin.

Sydämeni laulu

Tuonen lehto, öinen lehto!
Siell’ on hieno hietakehto,
Sinnepä lapseni saatan.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Tuonen herran vainiolla
Kaitsea Tuonelan karjaa.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Illan tullen tuuditella
Helmassa Tuonelan immen.

Onpa kullan lysti olla,
Kultakehdoss’ kellahdella,
Kuullella kehräjälintuu.

Tuonen viita, rauhan viita!
Kaukana on vaino, riita,
Kaukana kavala maailma

Olen niin pahoillani teidänkin puolesta
Voimaa hautajaisiin

Teksti on tosi puhutteleva ja liikuttava

Kiitos myös tämän ketjun aloittajalle, tosi paljon merkityksellisiä runoja sekä lauluja saanut tästä

 

[Alcyone]

Olen niin pahoillani teidänkin puolesta
Voimaa hautajaisiin

Teksti on tosi puhutteleva ja liikuttava

Kiitos myös tämän ketjun aloittajalle, tosi paljon merkityksellisiä runoja sekä lauluja saanut tästä

Kiitos, ja kiitos myös tekemiesi runojen jakamisesta. Ne ovat tosi kauniita! Itse kun en osaa noin kauniisti kirjoittaa, niin pitää vain lainata muilta. :)

 

[zar_]

Kiitos, ja kiitos myös tekemiesi runojen jakamisesta. Ne ovat tosi kauniita! Itse kun en osaa noin kauniisti kirjoittaa, niin pitää vain lainata muilta. :)

Mukavaa, kun on voinut jakaa niitä täällä ja, jos joku on niistä voimaa saanut :)
Itselleni keskenmeno avasi vähän vahingossa tien runoiluun ja olen niitä edelleen vielä tehnyt. Aluksi ajattelin, että tekisin vielä runokirjan tästä lapsen menetyksestä tai elämästä ylipäänsä, mutta toistaiseksi olen vain hyvin pienelle joukolle niitä jakanut, ehkä aika näyttää :)

Tällä hetkellä työn alla on jälleen yksi runo, jonka ajattelin laittaa seinällemme, kun muutamme syyskuussa. Ajattelin etsiä jostain jonkin aiheeseen sopivan kuvan ja kehystää sen yhdessä runoni kanssa. Näin olisi aina jotain pysyvää seinällä.

 

[Onnenomena]

Tämä on todella koskettava runo. Sama lukee kortissa, jonka saimme osastolta. Korttiin on painettu myös pienen tyttömme jalanjäljet.

Tein tänään muistokortin hautajaisia varten. Se tullaan kiinnittämään kukkalaitteeseen perinteisen nauhan sijaan. Valitsimme kortin siksi, että siihen mahtuu enemmän tekstiä. Pidän askartelusta ja halusin jättää pienen hyvästeihin jotain omatekemää. Runona kortissa on Aleksis Kiven Sydämeni laulu, joka on samalla surullinen ja lohdullinen. Olemme mieheni kanssa aika perinteisiä, ja Kiven teksti vanhanaikaisuudessaan muistuttaa minua sukupolvien ketjusta, joka tyttäremme kohdalla päättyi aivan liian aikaisin.

Sydämeni laulu

Tuonen lehto, öinen lehto!
Siell’ on hieno hietakehto,
Sinnepä lapseni saatan.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Tuonen herran vainiolla
Kaitsea Tuonelan karjaa.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Illan tullen tuuditella
Helmassa Tuonelan immen.

Onpa kullan lysti olla,
Kultakehdoss’ kellahdella,
Kuullella kehräjälintuu.

Tuonen viita, rauhan viita!
Kaukana on vaino, riita,
Kaukana kavala maailma

Todella kaunis, enkä ollut ennen kuullut, tai ainakaan muista! Minäkin pidän paljon näistä perinteisistä runoista.

Voimia hautajaisiin!

 

[Alcyone]

Todella kaunis, enkä ollut ennen kuullut, tai ainakaan muista! Minäkin pidän paljon näistä perinteisistä runoista.

Voimia hautajaisiin!

Kiitos!

 

[Srii]

Itkuvaroitus. En tiedä pahentaako tämän kuuleminen vaan tilannetta, multa tulee joka kerta itku. Vaikka eihän se itku huono asia ole. Koskettava kappale tää ainakin on.

https://www.youtube.com/watch?v=8LWsAqjKJ8s

 

[Tiiti1]

Gone too soon - Daughtry on erittäin kaunis ja kuvaava kappale. Hirmuisen tärkeäksi muodostui omiem menetysten kohdalla.
Tehty keskenmenosta nimen omaan.

Today could've been the day
That you blow out your candles
Make a wish as you close your eyes
Today could've been the day
Everybody was laughin'
Instead I just sit here and cry
Who would you be?
What would you look like
When you looked at me for the very first time?
Today could've been the next day of the rest of your life
Not a day goes by that I don't think of you
I'm always asking why this crazy world had to lose
Such a ray of light we never knew
Gone too soon, yeah
Would you have been president?
Or a painter, an author or sing like your mother
One thing is evident
Would've given all I had
Would've loved ya like no other
Who would you be?
What would you look like?
Would you have my smile and her eyes?
Today could've been the next day of the rest of your life
Not a day goes by that I don't think of you
I'm always asking why this crazy world had to lose
Such a ray of light we never knew
Gone too soon, yeah
Not a day goes by, oh
I'm always asking why, oh
Not a day goes by that I don't think of you
I'm always asking why this crazy world had to lose
Such a beautiful life we never knew
Gone too soon
You were gone too soon, yeah
And not a day goes by
That I don't think of you

 

[Onnenomena]

Tämä on hyvin uskonnollinen, kaikki eivät ehkä tykkää, mutta laitan linkin silti. Moni voi tykätäkin. Cuulas trion kappale Enkelin syliin. Minusta todella kaunis. YouTubessa on myös ainakin toinen versio tästä laulusta.

https://youtu.be/0zNZuP_2XD8