Kesävauvat 2010

Hei kaikki heinäkuun odottajakollegat! Minä ilmoittautusin listoille ja keskusteluihin mukaan, jos vain vielä täsäs vaiheessa huolitaan :) Olen tähän asti kirjoitellut tuolla vauva.fi:n palstalla, ja ajtellut että ei monessa paikassa jaksa samoja asioita höpötellä, mutta ehkä sitä sitten kuitenkin...

Esikoinen on siis meille tuloillaan, LA 25.7. ja paikkana Kättäri. Ikää on 28 vuotta ja asun avomiehen ja kahden kissan kanssa Helsingissä kantakaupungissa kolmiossa, eli onneksi ei tarvitse tässä vaiheessa murehtia muutosta (vasta viime lokakuussa muutettiin tähän, ennen kun tiedettiin odottavamme).

Tähän mennessä raskaus on sujunut ihan mainiosti, ei mitään ongelmia missään vaiheessa (alussakin vain pientä kuvotusta aika ajoin ja väsymystä). Nyt vain odotellaan että pikkasen pyöristyneen mahakummun sisuksista alkaisi tuntua liikettä! Huomenna menen toista kertaa neuvolaan ja toivon että saisin ensimmäistä kertaa kuulla vauvan sydänäänet...
 
Huolitaan toki HK [:D] Tervetuloa mukaan joukkoon!

Mites kävi Waganan asunnontarkastus? Kelpuuttiko tuleva emo "pesän"? [;)]
Onnea uuden asunnon johdosta Sädetikku84:lle! Joo, eiks tää oo erinomasta aikaa muutolle ja remontoinnille; pesänrakennusvietti on jo alkanut mutta maha ei vielä ole tiellä? [:D]

Minäkin olen niin kateellisena lueskellut melkein kaikkien muiden tuntemista potkuista. Miehellekin olen siitä kitissyt: "Miks kaikilla muilla mut mulla ei?!" [:D] No, eilen sitten iltapäivällä sohvalla rauhottuessani tunsin jotain. Oiskohan ne nyt olleet vauvan liikeitä sitten vihdoin? Tosin tuntuu että haluan tuntea ne liikkeet niin kovin että voin vaikka kuvitellakin ne [8|]

Telkusta sattui tulemaan eilen Titanic. Liimauduin sohvaan koska en ollut sitä koskaan ennen nähnyt! Ja voin kertoa että olipas huonoin idea vähään aikaan: katsoa nyt Titanic ekaa kertaa elämässään just sillon ku on raskaana!!?? [:@] Ihan niinku ei muutenki tulis jo itkettyä tarpeeksi... [:(] [:D] Onneks siinä on pitkät ne lopputekstit ja -musiikit ni sain kyyneleet loppumaan ennen seuraavaa ohjelmaa [;)] Tosin mieleeni jäi kummittelemaan, ihan tähän aamuun saakka kuva sinne mereen jäätyneistä ihmisistä, ja varsinkin siitä äidstä joka kellui vauva käsillään... [:(] [:(] Tällaisia äiti-lapsi-jutskia kun katselen nykyään ihan eritasosella tunnelatauksella kuin ennen...

Muoks: Myöhästyneet ystävänpäivätoivotukset teille kaikille! Toivottavasti meni kaikilla ilman hormonikohtausta [:D] Minä sain mieheltäni tulipunaisen ruusun, ihan itse kasvattamansa. Olin otettu koska hän ei yleensä raaski kasvattamiaan kukkia katkoa [:D] Eikä se ollut edes sellainen vanha kulahtanut ruusu, jossa terälehdet repsottavat jo puoliksi irrallaan! [:D][:D] Ihan oli valinnut nuoren, kauniin, tuoreen, juuri nupustaan aukeavan - kuten minä [:D][:D]
 
Raskaus on täälläkin herkistänyt kummallisesti niin että täytyy vältellä lähes kaikkea liikuttavaa. Titanic on liian kamala jo ilman raskauttakin, mutta kun erityisesti eläintarinat itkettävät (korkeasaarisarjan uusinnoissa oli eilen hellyyttävä ilves...) ja sairaalasarja aina kun siellä hoidetaan keskosvauvoja.
Vauvan liikkeet alkoivat vihdoin tuntua kun raskausviikkoja oli tasan 19. Jos olet Jasmiini sellaista kuplintaa tuntenut niin niitä ne on! Nyt kun liikkeet vahvistuivat niin tajuan tunteneeni niitä jo jonkun aikaa...
 
tervetuloa HK[:)]

launatai meni mulla kiukutellessa ja itkeä tursasin oikeen kunnolla, syytä en tiedä..mutta eilispäivänä olikin jo ihan eri ääni kellossa[:)] elämä on kyllä nyt tosi ihanaa[:)]
Jasmiini sanoit siitä kokkausvimmasta, täällä kans yks joka on sen kourissa[:D] mulla on tossa ainekset oottamassa että alan pullaa leipoon, miehen herkkua on voisilmä pullat ja pojille maistuu kanelipulla ja mammalle kelpaa sitten ihan kaikki[:D][:D] ootahan vaan Jasmiini niin äkkiä ne vaavin liikkeet voimistuu ja voit olla ihan varma että niitä ne on! Mää en jaksa millään oottaa sitä ultraa että näkis taas vauvan ja jos vaikka sais kuulla kumpi siellä on..[:)] no niin mutta alanpa täsää pullat pyöräyttään, oikeen mukavaa ja kevät aurinkoista viikkoa kaikille!
 
ihanasti oli muuten Jasmiini sun mies tehny[:)] mää täällä huokailen, mun mies ei tuo ikinä kukkia, tai melkeen ikinä..
pullat on nyt paistettu[:)]
 
Heippa hei! Käytiin tosiaan sitä asuntoa katsomassa. Oikein rauhallisella paikalla, lähin kerrostalo ties kuinka kaukana. Takapiha(rivitalo kyseessä) oli mukavasti metsään. Keittiö muutama vuosi sitten uusittu samoin wc. Ainut miinus on se että omaa saunaa ei ole[:(]
Niin ja nykyiset asukkaat muuttavat siitä jo aiemmin pois niin meidän ei tarvitse asua 8 päivää sillan alla[:D]
Taidanpa tilata netistä lastenhuoneeseen ihania sisustustarroja mitä löysin[:)]

Työpäivä oli tänään niin kaamea että pitää varmaan piakkoin soitella neuvolaan tuosta selästä. Kokopäivän särki selkää ja vatsa supisteli sen mukaisesti..ei kiva ollenkaan[:@]
Koitan ainakin huomisen jaksaa ja soittelen sitten..
 
Hei kaikille äideille!

Täällä tänään viikkoja 17+5, potkuja tuntunut jo reilun viikon verran <3 :) taitaa pikkuinen vähän ärsyyntyäkin kun äidillä on kaamea yskä ;) mutta se siitä, tänään kävin nimittäin lääkärissä kun flunssa pitkittyi ja mulla todettiinkin sitten keuhkokuume, ilman kuumetta :( onneksi bakteeriperäinen, että saadaan antibiooteilla hoidettua, toivottavasti (tulehdusarvot olivat 134). Onko kellään kokemuksia, tai tietoa siitä, miten tälläiset tulehdukset voivat vaikuttaa vauvaan?? Kovasti pelottaa pikkuisen puolesta! Ajattelin kyllä huomenna soittaa neuvolaan, että saa faktatietoa asioista.. Toivottavasti muut tulevat äidit voivat paremmin! <3 keväisiä ja aurinkoisia päiviä kaikille! :)
 
iltaa mammat!
Mä kovasti oottelen jo selkeempiä liikkeitä, ihan pientä möyrimistä vaan tuntunu pitkään jo.

Meillä on tänään raikannut sydänäänet, ihan sitten kotiteatterin kautta. Posti toi tilaamani dopplerin, ja nyt on kuunneltu sitten oikeen sydämmen kyllyydestä.
Mies on niin innoissaan että liitti laitteen kotiteatteriin, ja luulen et kuulu naapuriin asti jumputus :D Nauroin ukon innolle niin kovin, etten meinannut ylös päästä lattialta, tää mun koti-kätilöhän passitti mut olohuoneen lattialle makaamaan, kun ei johto muuten riittäny, ja olis varmaan kuunnellu koko illan vaan ääniä. No nyt se päästi mut liikkumaan, ja jäi omia sydänääniään kuuntelemaan :D :D on se tekniikka ihmeellistä :D
Huomenna olis taas neuvola, ootan kovasti nyt mitä sanoo sokereista, kun olen niin tiukasti noudattanut ruokavaliota, mikä annettiin sokerirasituksen jälkeen.
 
Moikka mammat!
Kiva lukea teidän kuulumisia, vaikka itsellä ei olekkaan mitään jännää kerrottavaa...[&:]

Kateellisena olen lukenut noista liikkeistä joita olette tunteneet, ja kovasti odotellut ja kuulostellut iltaisin että tuntuisko mitään...
Ja eilen sitten semmonen melko voimakas TÖMPSIS tuntui alavatsalla, ja sitä sitten jäin miettimään että olikohan toi nyt...
Ja äsken samanlainen, vähän eri paikassa alavatsaa! Oliskohan... voikun olis, niin tuntuisi kivemmalta kun vauva antaisi itsestään jotain merkkiä! [:)]

Mulla toi ei kyl ollu mikää kalanpystö tai perhosen lepatus tai ilmakupla, vaan... hmmmm... lähinnä niinku joku olis tökänny sormella vatsan sisältä ulospäin!

Vauvan isä on kova jalkapalloharrastaja, että liekö pikkunen sitten perinyt muutamia saksipotkutekniikoita isältään tai jotain... [:D][:D]

Kevättä oli ilmassa tänään oikein todella, ja se sai taas tajuamaan miten pian se kesä jo onkaan, iik...
Ihanaa...
 
Huomenet toivotetaan täältä silmät aivan ristissä. Kyllä on taas niin vähän nukuttu että. Toivottavasti tuo vauva masussa ei ihan vielä ala omaksumaan päivärytmiä äidiltänsä [&:]

Maarith, ja muutkin, kiitos vaan kun kuvailitte miltä tuntuu ne lapsen liikkeet. Kyllä mä niitä sitten jo tunsin, sillon toissapäivänä, sellasena kuplintana. Ja viime yönä valveilla pyöriessäni tunsin useammankin kerran, ihan voimakkaampinakin plumpsautuksina [:D] Kyselin jo että mitä ihmettä hän siellä mahassa touhuu kun niin kova meno oli päällä. Tästä tytöstä tullee niin äitinsä, niin äitinsä... [:(] [:D]

Kokkausinto oli mulla taas pilvissä eilen, kun syntyi kauralastuja ja omenapiirakkaa, vaikka ite yritänkin niitä olla syömättä. Toki maistan, mutta makianpersolle miehelle niitä lähinnä tein. Viikonloppuisen raskausluennon lääkäri toitotti sokerin vaaraa ja raskausajan diabetesta. Sanoi terävästi että makeiset vain lihottavat äitiä, eivätkä anna lapselle mitään ravintoa. Kyllähän se varmaan niinkin on, mutta välillä on vastustamaton mieliteko herkutella. Kyllä mullekin ihan kohtuu-usein maistuu suklaa ja jäätelö [;)] Kaikkea kohtuudella (vaikkakin välillä ylärimaa hipoen [;)] ) niin eiköhän se siitä.
 
Heippa taas kaikille!

Jos ette jaksa lukea ällöä onnen hehkutusta, niin hypätkää tämä viesti yli.

Tänään on rv 17+0 ja tässä koneella istuessa tunsin ekat varmat potkut! [:)] Aiemmin olen aavistellut sellaista pientä möyrintää, kuin kuplan puhkeamista. Mutta nyt oli kuin joku olisi pienesti tökkinyt alavatsaa sisältäpäin kolme, neljä kertaa. Ai että mikä fiilis, piti heti mennä kertomaan miehelle, joka hymyili ja sanoi, että sieltä on tulossa jalkapalloilija. Ja nyt taas se pieni antaa merkkejä itsestään! Ihan kyynelet tulee silmiin, hymyilen kuin hullu [:D]

Raskaus on mennyt ihanasti, selkäkivutkin ovat hieman hellittäneet. Viime viikolla keksin hiihtämisen, kävin hiihtämässä ekan kerran vuosiin! Hiihto on tosi hyvää liikuntaa raskausaikana, ja se on helpottanut selkäkipuja. Ihana suksia kimaltelevilla hangilla, etenkin kun aurinko jo selväsi lämmittää poskilla.  Kun olen ollut kotikaupungissa tekemässä gradua eikä ole ollut mahdollisuuksia/aikaa/rahaa käydä salilla ja jumpilla, on tullut ulkoiltua ihan eri tavalla kuin normaalisti. Luistelua, hiihtämistä, kävelylenkkejä talvimaisemissa... Ah, siinä virkistyy keho ja mieli. Kevät-talvi on ihanaa aikaa muutenkin, erityisesti koska mulla oli eilen 25 v syntymäpäivät :) Puolessa välissä viittä kymppiä mennään jo [;)]. Paras lahja oli päästä syntymäpäiväksi oman miehen syliin, kun ei oltu nähty liki kahteen viikkoon. Ensi kohtaaminen oli aika kuuma... [:D]

Vointi on ollut mitä mainioin, ja mieliala on korkealla. Gradu edistyy, vauva potkii (ah ihanaa!), selkäkin on vihoitellut vain aniharvoin. Välillä olen saanut käydä vähän työkeikoilla hakemassa taskurahaakin, mikä on opintotukeen tervetullut lisä. Mikäs tässä ollessa? Mistään en kyllä jaksa nyt stressata, ajattelin että tästä lapsesta voisi tulla sellainen stressitön pienokainen. Otan kaiken rauhassa, nautin alkavasta keväästä, opiskeluista, keikkatöistä, perheen kanssa olosta ja nyt yhteisestä viikosta miehen kanssa.

Toukokuuksi olisi suunnitteilla reissu Marokkoon tai vaihtoehtoisesti aletaan etsiä isompaa asuntoa. Sanoin miehelle, että molempiin juttuihin ei kannata yhtä aikaa keskittyä, Marokon reissu on kuitenkin aina vähintään 2 viikkoa kestävä henkinen ja fyysinen ponnistus. Ihanahan sinne olisi mennä tapaamaan sukua ja nauttimaan alkavasta mansikoiden, vesimelonien, viinirypäleiden ja muiden ihanuuksien kaudesta. Saisin kuulemma olla oikea kuningatar, Marokossa odottavia äitejä pidetään kuin kukkaa kämmenellä [:)]

Miten muuten ultrassa jo käyneet ja sukupuolen tietoonsa saaneet - oliko teillä ennen ultraa aavistuksia lapsen sukupuolesta ja pitivätkö aavistukset paikkaansa? Meillä on ultra vasta 4 viikon päästä, mutta mulle on tullut aavistus, että tämä lapsi olisi poika. Olen aina halunnut tyttöä ja aluksi ajatus pojasta tavallaan kauhistutti. Kuitenkin viime viikolla kun sisko kasasi mulle oman tyttövauvansa vaaleanpunaisia röyhelövaatteita laukkuun, tuli sellainen olo, että eihän nuo nyt käy, pitää olla vaaleansinistä tai ainakin "sukupuolineutraaleja" värejä. Koko ajan on vahvistunut sellainen tunne, että poika on tulossa. Eikä se enää tunnu pahalta ajatukselta, vaan oikein odotan, että vauva olisi poika! Aika jännää, miten mieli muuttuu. No, ehkä tiedämme sitten ultrassa, jos mieskin haluaa asian tietää. Itse nimittäin aluksi sanoin että sukupuoli kysytään ehdottomasti, jos se vain näkyy, mutta nyt sekään ei enää tunnu niin tärkeältä asialta.

Eipä muuta. Lähden tästä hehkuttamaan onneani muillekin. Tiedän, että se voi ärsyttää joitain, mutta minkä sille voi, kun elämä hymyilee näin. Muistan, kuinka juuri tähän aikaan vuosi sitten itkin kun tahdoin niin lasta enkä sitä saanut ja kaikki muukin tuntui kovin kurjalta. Näin elämä kulkee, välillä paistaa ja välillä sataa.
 
Yppy [:)] Älä pyytele anteeksi onnen hehkutusta! Oli ihana lukea kirjoitustasi. Hyvä, jatka vaan samaan malliin ja nauti joka hetkestä joka on hyvä! Aamusemmalla luin toisaalla niin negatiivista kommenttia että tulin ihan pahalle tuulelle. Iloinen kirjoituksesi oli tervetullut.
 
Hei taas mammat!

Onnea Yppy, sinulla kuulostaa olevan aivan ihanat oltavat tällä hetkellä ja HYVÄ niin [:)][:)] Itse korisen täällä flunssan keskellä (nuhatauti) ja yritän pitää mielen korkealla. Huominen vielä sairauslomaa, mutta hinku olisi jo takaisin työn pariin... tuosta sukupuolen aavistamisesta: itse en oikeastaan ajatellut/aavistellut sukupuolta, mutta kaikki muut ympärillä (mieheni, äitini, isäni, siskoni, mieheni työkaverit) aavistelivat meille tulevan poika. Oikeassa olivat, tai ainakin ultraajan mielestä. Ja kyllä mekin sukupuoli jo aika selkeästi voitiin sanoa niistä ultrakuvista...tai sitten naurattaa ja paljon, jos tuleekin tyttö [:D][:D] Mutta itsellä ei tosiaan mitään aavistusta tullut; vaihtelevasti tosin. Olen kuitenkin kuullut, että jos tulee se tumma viiva navan alueelle niin olisi tyttö tulossa. Itsellä ko. viivaa ei ole ja poikaa veikkasi aika isolla varmuudella. Kaikilla lähiaikoina synnyttäneillä tuttavilla on ollut viiva ja tyttö heille on tullut...

Vauvelimme liikkeet vain lisääntyy päivä päivältä, iltaisin oikeastaan tuntuu parhaiten kun itsekin päivätouhuistaan rauhoittuu. Ihanalta se aina tuntuu kun jumpsauttelee oikein tahdissa pari kolme kertaa [:D] Mieheni tietenkin haluaisi myös tuntea mutta toppuuttelen vielä odottelemaan kuukauden, josko sitten hänkin saisi kokea nuo liikkeet. Samaan syssyyn totesin, että nyt odotat että pääset tuntemaan, mutta kohta jo näetkin ne! [:D] Siitäpäs se ilo sitten lähti kun ajattelin vauvelin liikuskelevan yöllä ja tökkivän sitten jaloillaan miestäni.. [:)]

Eilen käytiin lastentarvikeliikkeessä maksamassa 100euron käsiraha valitsemistamme tuotteista. Haluaisin jo NIIIIIIN paljon päästä sisustamaan tämän pikkuisen huonetta. Harmi vain, että mieheni työhuone on vielä tässä alhaalla ja se pitäisi ensiksi muuttaa yläkertaan...no, onneksi aikaa on vielä, mutta aamusta laskeskelin olevan 4 täyttä kuukautta enää odotusta!! [:)][:)][:)][:)] Huih ja ihanaa samanaikaisesti!

Mukavaa laskiastiistaita kaikille! [:D]
 
Piti lainata kotidoppler kaverilta, mutta kun olen niin innokas niin menin nyt sit eilen illalla tilaamaan oman. Huomenna sen varmaankin jo saan! :) Jee, pääsee kuulemaan pikkuisen sydäntä <3
 
Alppi-lomalta on nyt kotiuduttu, ja aah, kylläpäs se teki hyvää! Aluksi kieltämättä hieman jännitti mennä rinteeseen kun pelkäsin koko ajan kaatuvani tai että joku laskee päälle, mut pikkuhiljaa laskeminen alkoi tuntua sen verran hyvältä että joka päivä löysin itseni viilettämästä aurinkoisilta rinteiltä (normaalia varovaisemmin kylläkin.) [:)] Ja täytyy sanoa että masuasukkikin näytti viihtyvän sen verran hyvin raittiissa vuoristo-ilmassa että masu lähestulkoon tuplaantui ellei jopa triplaantunut sen reissun aikana. Housut ei mennytkään enää kiinni viimeisenä päivänä… [:D] Oi, ja mikä ihaninta, se ulkona oleminen, aurinko ja puhdas ilma teki niiiiin hyvää, ettei mistään raskausoireista ollut puhettakaan koko viikon aikana. Olo oli ihan mielettömän hyvä ja välillä jopa unohdin edes olevani raskaana! Voisikohan koko raskausajaksi saada esim. lääkärinmääräyksen viettää se 9kk vuoristossa? [:D]
 
Heti reissun jälkeen meillä oli sitten neuvola, missä päästiin kuunteleen sikiön sydänääniä ensimmäistä kertaa. Oiii, se oli kyllä niin suloisen kuullosta! Syke oli 155, ja eräs ystäväni ehtikin jo kommentoimaan, että ihan selkeä tyttö-syke, mutta ei sillä taida olla mitään tieteellistä taustaa että sykkeestä voisi päätellä sukupuolen… Kiva kuitenkin arvuutella [:)] Ja fiilis on tosiaan ollut vähän tyttömäinen, hmmm…
 
Pakko mainita että se meidänkin neuvola-täti on kyllä aivan ihana tyyppi!!! Pidän kyllä tosi paljon hänestä, ja hänellä näyttää olevan aina aikaa ja kärsivällisyyttä meille kaikkiin pienempiinkin asioihin ja kysymyksiin. Viimeksikin oltiin hänen puheillaan about 1,5h, eikä hänellä näyttänyt olevan lainkaan kiire päästä meistä eroon tai mitään. Aivan loisto-täti! Lisäksi hän antoi meille sellaisen vauva-opas dvd:n, missä on kaikkea tietoa raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan ensimmäisestä elinvuodesta. Taisi olla helistimen tekemä video. Oikein hyvä pätkä mun mielestä, varsinkin miehelle katsottavaksi. [;)]
 
Lisäksi neuvola-täti neuvoi hankkimaan sellaisen jumppapallon (varsinkin jos on alaselkä, tai muita raskauteen liittyviä kipuja esim. kohdun alueella), minkä lisäksi sen pallon kanssa jumppaaminen kiinteyttää lantiopohjalihaksia, mitä siis suositellaan raskaana oleville, varsinkin synnytystä silmällä pitäen. Hankin välittömästi kyseisen pallon itselleni, ja täytyy sanoa että se on aivan loistava keksintö! Sen pallon päällä keinuminen on hyvin nopeasti muodostunut mun lempi puuhaksi iltaisin töiden jälkeen [:D] Suosittelen ehdottomasti kaikille!
 
Vauvan potkuja kovasti odotellaan. Jotain pientä poreilua, kuplintaa ja värähtelyä siellä kohdussa on jo havaittavissa, mutta kovasti jo odottelen ihan selkeitä tömpsähdyksiä, että voisi ihan varmuudella sanoa että ne on masuasukin aikaansaannoksia [:)]
 
Jasmiini, siitä kokkaushalusta täytyy mainita, että täälläkin se on aivan valtava! Musta on tullut oikea keittiön hengetär, ja koko ajan tekee mieli kokeilla uusia ruokalajeja ja jälkiruokia ja kaikkea. No, mies ainakin on tyytyväinen [:D]
 
Hei pitkästä aikaa mammat! [:)]

Minä oon ollu vähän kiireinen ja lomaillut etelän lämmössä, mutta nyt taas back in business [;)]  Oon nyt aika varma, että vihdoinkin tunnen liikettä masussani! Naama virneessä makasin aloillani kun yhtäkkiä käteeni tuntui sellainen painauma jos toinenkin, aivan kuin Sisu siellä ois vetäny kunnolla kylkimyyryä! [:D]

Supisteluista oli tuossa joku sivu sitten ainakin puhetta, mulla niitä on ollu jo muistaakseni 17vkolla. Se viikko oli joka ikinen yö useemmin maha kovana pallona mutta ei mitään kipua. Mulle ei ainakaan lekuri sanonu tuohon yhtään mitään vaikka mielestäni oli outoa että supistelut oli levossa eikä aktiiviaikana. Oletan siis että ei haittaa.

Ton viikon jälkeen supparit ovat vähentyneet, ainoostaan lomalennon (meno) jälkeisenä yönä supisteli 3 kertaa. Aina kun mies on kommentoinu et oon nukkunu jalat koukussa selällään, on mulla ollut silloin supparit. Välttämättä en herää niihin, mutta jossain vaiheessa havahdun kuitenkin vatsan kovuuteen ja kiristykseen. Silloin jalatkin menee koukkuun jotta olo olisi helpompi.

Vähän kerkesin myös tuossa juhliakin tänään kun 2 viikkoon en oo tiputellu yhtään. No, aamulla kun tulin lenkiltä, niin taashan oli rusehtavaa vuotoa ilmaantunu housun suojaan, prkl. Hematoomasta on toki seuranta tulossa maaliskuun alussa, sitä odotellessa. Samalla saadaan ainakin vielä yksi ylimääränen ultra, nimittäin nyt tulevana perjantaina 19.2 ois meillä rakenteeseen meno.

Mä hommasin myös Bola-korun, ihanaa helinää! [:D]  Teneriffalta ostin ensimmäisen t-paidan vauvalle, muuta en oo vielä hankkinut, jotenki uskalla / nää tarpeelliseksi vielä. Rattaat saadaan siskolta, turvakaukalo miehen veljeltä, pappani veistämä kehto on suvussa kiertänyt ja sen haluisin mahuttaa meille...pinnasängyn aiko anoppi hommata, mut sitä en välttämättä haluu ennen aikojaan kun eihän pieni tarvitse ekan 3kk aikana välttämättä muuta kuin sen äitiyspakkauksen laatikon kokosen pesän [:)]

Hoitopöytä ei mahdu, aiotaan selvitä pesukoneen tai sängyn päällä taikka sit matolla asianmukaisen alustan kanssa toki kuitenkin. Laatikollinen vaatteita on kuulema tulossa myös huomenissa miehen veljeltä, eikä mitään vauvalelujakaan ole tarpeen hommata. Just nyt tuntuu että meidän vaavi saa kaikkea toisten vanhaa ja itse en pidä siitä toisaalta lainkaan kun itsekin olen aina mennyt toisten vanhoissa. Mutta toisaalta noin pienelle sillä ei ole merkitystä, se pitäisi muistaa kuitenkin [:D] Kunhan kaikki on vain turvallisia käytöstä huolimatta niin homma on bueno. Turhaa kai sitä rahaa väkisin syytää jos on apuja tarjolla, rahanmenoa on tiedossa aivan taatusti myöhemminkin [:D]


ALKUPERÄINEN: Pihlajainen

Bixiolle yritin laittaa tämän foorumin kautta sähköpostia tuolta jäsenprofiilin linkistä, mutta en tiedä mahtoiko onnistua. No, minulle kuitenkin sopii tapaaminen maaliskuussa, kunhan ei ole viikolla 10.



Hei Pihlajainen, en ole saanut viestiä, mutta mulle voi laittaa osotteeseen bixio75@gmail.com [:)] Kivaa jos saadaan treffit aikaseksi! Ja edelleen, jos on muita Oulun läheisyydessä odottavia mammoja kiinnostunu lähtemään esim. syömään porukalla, niin laittakee rohkeesti vaan viestiä [;)]
 
Heippa!

Ensiksi täytyy sanoa, että on ihanaa lukea, kun lähes jokaisella on vain positiivisia ja mieltä lämmittäviä juttuja kerrottavanaan. Kyllä ilahtuu kun näitä lueskelee. On se sitten totta, että toinen kolmannes on raskauden parasta aikaa. Jossain vaiheessa ekalla kolmanneksella tuntui, ettei raskaudessa ole mitään ihanaa ja nautittavaa. En voinut uskoa, kun kaikki toitottivat vaan, että nauti nyt raskaudestasi, se on ainutkertaista.  Teki mieli vaan huutaa, että nauti ite, kun on huono olo aamusta iltaan ja kaikki tympii. [:D][:D] Nyt on olo mitä mainioin!

Toissa yönä heräsin ihan kunnon tömäykseen masusta. Ensin luulin, että olin nähny unta, mutta kun sama toistui, totta se oli. Kuplinta ja möyrintä vaihtuu näemmä kunnon äksöniin. Jännää!

Masu on oikein kunnolla pullistunut nyt ja töissäkin on tullut kommenttia, että nyt musta ei voi enää erehtyä, olenko raskaana vai vaan lihonut. [:)] Huh! Läskimakkara on jo noussut niin ylös kohdun tieltä, että ihan oikeelta vauvamasulta näyttää.

Ja masun kunnolla esiin tuleminen on herättänyt kummallista käytöstä miehessä. [:-] Hän ei tunnu saavan näppejään irti minusta. Kiehnää koko ajan kupeessa ja halailee....ja käy ihan kuumana, kirjaimellisesti. [:D] Vaikka luulis että tällainen kessi vois vaikuttaa ihan päinvastoin??? No, parempi näin. Heheh. Onku muiden miehissä ollu havaittavissa vastaavaa?

Mulla on kans kokkausinto ihan uusilla urilla. Laadin viikonloppuisin oikein viikon ruokalistat, mitä kokataan milloinkin. Ei tätä ole aiemmin esiintyny. Sitä on tehty, mitä on ehditty/jaksettu. Toisaalta helpottaa kummasti, kun ei tarvi miettiä, mitä sitä tänään syötäisiin. Myös leipomisvimma on yltynyt sekä jälkiruokien tekeminen. Onneks tuo mies on sellanen herkkusuu, ettei mun tarvi kaikkea yksin pupeltaa. Voisin olla aikamoinen valas kesään mennessä. [&:]

Jatketaan tätä raskauden ihanuutta samaan malliin vielä jokunen aika. Kyllä ne valitusvirretkin sieltä sitten taas alkaa, kunhan ollaan tuhdimpia, eikä kaikki suju / onnistu niinkuin ennen. [;)]
 
Oij, taidan olla ainut, jolla on vielä pahoinvointia [:(]  Harvemmin oksennan, mutta sitäkin useammin yökkäilen.
Voiko raskaus laukaista migreenin? Parikertaa olo ollut todella huono, näkökentässä näkynyt mustaa ja lopulta kun oksennan, vointi hiukan paranee. Varsinkin yövuorojen aikana/jälkeen olo on huonompi.
Kävin sydämen ultraäänitutkimuksessa, sydämessäni kaksi läppää vuotaa. Nyt siis selvisi syy sydämestä kuuluneeseen ylimääräiseen ääneen. Lääkäri sanoi sen olevan vaaratonta, mutta silti pelottaa. Ystävät kehoittaneet ottamaan saikkua, mutta kun olen huono ottamaan sairauslomaa. En mitenkään koe olevani korvaamaton työntekijä, tuntuu vaan nololta viedä pomolle sairausloma lappu. Kun vielä tietää, ettei pomo hyvällä saikkuja katsele. Energisen olon sijaan minua väsyttää. Silti sitä haluaa hyvin hoitaa työn ja hoitaa kodin ja koirat.
Maanantaina oli neuvola, paino -0,5kg. Pian painan sen verran, mitä ennen raskautta. Sydänäänet kuului, ihanaa [:D] pulssi 150. Kaikki oli hyvin. Kaikesta kitinästä huolimatta elän onnellista aikaa <3
 
Hei taas kaikki!

Hengissä ja hyvässä voinnissa täälläkin olaan vaikken ole hetkeen mitään kirjoitellutkaan. Kolmisen viikkoa olen tuntenut selvästi jo liikkeet ja olin huolissani, kun pari päivää oli sillä rintamalla aika hiljaista. No onneksi on pikkuinen tänään taas ollut vilkas ja tömpsötellyt masua selvästi - ei siis syytä huoleen [:)]

Jännittää ja odotan innolla maanantain rakenneultraa. Nyt vaan toivon koko sydämestäni että kaikki olisi kunnossa ja hyvin pikkuisella. Ja tietenkin odotan myös niitä iki-ihania sydänääniä!

Taiga, itse kyselin lääkäriltä, mitä migreenilääkkeitä voin käyttää nyt raskauden aikana kun niistä aina silloin tällöin kärsin. Hän sanoi että yleensä raskauden aikana migreenit vähenevät. Omalla kohdallani niin on  ollutkin, alussa oli muutama kohtaus mutta nyt on ollut helpompaa. Mutta sekin on varmasti täysin yksilöllistä ja onneksi lääkittävissä useimmilla!

Mutta hyviä vointeja kaikille ja nautitaan tästä reippaudesta! Ihana onkin ollut lukea iloisesta mielestä ja onnellisuudesta! [:)]
 
Moi taas, ja tervetuloa HK!

Samat sanat, kiva lueskella, että useimmilla raskaus tuntuu nyt hyvältä. Täällä olo on ollut pääasiallisesti erinomainen, useimmiten tuskin muistan alkuaikojen pahoinvointia ja muutenkin kurjaa oloa.
 
Nyt tosin näyttää siltä, että minulle tulivat raskauden tunnekuohut vasta toisella kolmanneksella. Olen ollut koko raskauden ajan, viime päiviin asti tosi tasainen, ei kiukuttelua eikä räjähtelyä kuten edellisessä raskaudessa, joka päättyi syksyllä keskenmenoon. Olo on kyllä erinomainen fyysisesti, muttei henkisesti. Tai tarkemmin sanoen, meno on ollut silkkaa vuoristorataa noin viikon ajan. Esimerkiksi sunnuntaina olin onneni kukkuloilla sillä tunsin ensimmäiset potkut (viikoilla 18+3)! Aivan mahtavaa! Eilen olin taas ihan maassa, osin siksi, että maanantaina en tuntenut potkuja. Minulla on takana useita keskenmenoja ja näköjään ne yhä aiheuttavat pelkotiloja. Illalla ja viime yönä sitten potkut tuntuivat entistäkin kovempina ja nyt mieli on taas korkealla. Täytyy sanoa, että jos ja kun potkut tuosta voimistuvat, yöt tulevat olemaan levottomia. Mutta eipä haittaa!

Taiga, minulla pahoinvoinnit loppuivat kokonaan 17. viikolla. Toivotaan, että sinullakin pian helpottaa. Migreenistä itse sain lääkäriltä ja terveydenhoitajalta sellaista tietoa, että joillakin migreeni helpottaa ja joillakin pahenee raskausaikana. Edellisessä raskaudessa kärsin kovista migreenikohtauksista, mutta tässä raskaudessa on ollut vain tavallista pääsärkyä, sitäkin harvoin. Migreenilääkitys tosiaan useimmilla onneksi onnistuu myös raskausaikana, kannattaa puhua lääkärin kanssa. Sen kyllä totesin , että parasetamolista ei ollut mitään hyötyä.

Täällä on vaaville hankittu jo jonkin verran vaatteita. Puolisoa on saanut suorastaan rajoitella. Lisäksi on tehty vaunuvertailuja vaikka isommat hankinnat on tarkoitus tehdä vasta myöhemmin. Tällä hetkellä olen ihastunut Mutsy-merkkisiin vaunuihin.
 
Takaisin
Top