Kesäkuisten esittäytymisketju

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tweety
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Tweety

Näppärä viestien naputtelija
Ajattelin aloittaa tälläisen, kaikkihan voi kertoa ihan juuri niin vähän tai paljon kun tahtovat.
Tässä on kuitenkin meillä pitkä rupeama edessä ja olisi kiva hiukan hahmottaa ihmisiä nimimerkkien takaa. Minusta on kuitenkin ihan sama odotetaanko me ekaa tai neljättä, jokainen raskaus on niin erilainen, että varmasti mahdutaan samoihin ketjuihin ihmettelemään ja kummastelemaan. emoticon
 

Aloitanpas itse, Eli olen 30v. turkulainen, odotan toistani ja lasten ikäeroksi tulee 1v 10kk.

Perheeseeni kuuluu samanikäisen englantilaisen miehen lisäksi päivieni valo Elsa (8/10) ja kaksi koiraa, espanjan podenco-poika ja kääpiösnautseri-typy. Tapasin mieheni Englannissa, mutta Suomessakin olemme asuneet jo melkein 8 vuotta, naimisiin menimme 2007 - kuuden vuoden varovaisen harkinnan jälkeen emoticon .. Asumme talvet kerrostalo kolmiossa lähiössä ja kesät pikkuruisessa mökissä metsän ja meren välissä. Harrastukset on ihan perussettiä, sienestystä ja muuta metsässä ulkoilua koirien kanssa, kutomista ja muita käsitöitä.

Me ollaan vähän urbaani-hippejä, kestovaipat, kantoliinat ja sormiruokailu oli kaikki meidän juttuja ja niissä osaan muitakin hiukan opastaa jos tarvetta on.

 
Hei.

Olen 23-vuotias opiskelija Joensuusta. Odotan ensimmäistä lastani. Miehen kanssa ollaan yhteistä matkaa kuljettu viisi ja puolivuotta, joista kaksi vuotta olemme jo olleet naimisissa.emoticon Mies opiskelee myöskin, mutta onneksi ehtii valmistua ennen pikkusen kotiin saapumista. 

Itseäni kiinnostaa erityisen paljon kestovaippailu ja kantoliinailu niin ekologisista kuin taloudellisistakin syistä johtuen. Onneksi tässä on aikaa perehtyä niiden kiemuroihin. emoticon  

Hmm... Enpähän oikein muuta osaa kertoa. Kysykää, jos jotain oleellista jäi kertomatta.
 
Tervehdys :)

Elikkäs täällä kirjoittelee 22-vuotias lähihoitaja Hyvinkäältä :) Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä vajaa 3 vuotta ja siitä kihloissa 1,5 vuotta. Meillä on pitkäkarvainen collie ja ollaan juuri pari kk sitten muutettu rivari kolmioon ;) Toukokuussa siis pitkän harkinnan jälkeen päätettiin jättää ehkäisy pois (minä mietin pidempään kuin mies :D) ja vauvakuumetta on kyllä jo pidempään lisännyt nyt 10kuinen kummityttöni :)

Täytyy sanoa, että hieman jännittää tää lapsen tulo, varsinkin kun "yrittämistä" ei ollut takana kuin muutama kuukausi :) Olin valmistautunu ehkä siihen, että yrittämisessä voi mennä se vuosikin.. Mutta hyvä näin <3 oikein onnellisia ollaan tulevasta lapsosesta <3 :)
Vielä kun menisi nopeaan pari viikkoa, niin sitten jos kaikki on hyvin, uskaltaa alkaa kertoa sukulaisille ja miehen vanhemmille :) Minun äitini kuoli 4 vuotta sitten :,( ja isän kanssa en juuri ole tekemisissä joten miehen vanhemmat tulee olemaan aika tärkeitä raskauden ja lapsen syntymän jälkeen...
 
No tämän aliaksen takana on 29-vuotias puheterapeutti Nokialta. Perheeseen kuuluu kohta 34-vuotias mieheni, poikamme Luukas 1v5kk sekä kaksi kissaa joista toinen on maatiainen ja toinen Tonkineesi. Toista lastamme siis odotellaan saapuvaksi juhannuksena, ikäeroa lapsille tulee 2v1kk, mikä oli alunperin ajatuksenakin =) itse olen kuumeillut toista lasta siitä lähtien kun kotiuduin laitokselta esikoisen kanssa, mutta järki sentään pisti vastaan! Tällä siis tarkoitan ihan vain meidän elämäntilannetta, meidän parisuhde ei missään nimessä olisi kestänyt kahta lasta vuoden ikäerolla!! Esikoinen on meidän häämatkan tuliainen, ensimmäisestä yrityksestä saanut alkunsa. Täpinää tehtiin 4kk, joka ei kyllä pitkä aika sekään ole =)

Mieheni kanssa olemme olleet yhdessä 9 vuotta,  reilut kaksi vuotta siitä naimisissa. Harrastuksiani tällä hetkellä ovat lähinnä ulkoilu pojan kanssa sekä käsityöt. Olen ollut hyvin aktiivinen ratsastaja ennen esikoisen syntymää, ajatellut siitä jopa ammattiakin itselleni kun ratsastin hevosia vuoden verran työkseni Saksassa. Eri polulle kuitenkin päädyin, ja siihen olen ihan tyytyväinen =) Esikoista odottaessani ratsastinkin rv20 asti, sitten ei enää vaatteet mahtuneet päälle =S sen jälkeen ei ole ollut oikein aikaa aloitella harrastusta uudelleen, mutta ehkä sitten joskus tulevaisuudessa kun lapset ovat isompia =)
 
Ilmoittautuu myös hän, eli olen 29v  ihanan 1v 3kk (8/10) Ava-vauvan äiti ja asun uusioperheessä mieheni ja hänen joka toinen vkl vierailevan 9v pojan kanssa. Tästä kakkosesta tulee minun toinen ja miehen kolmas lapsi. Nimet on jo päätetty ;) Olen toimistotöissä päivät ja illat koitan valvoa 21 asti, jos mitenkään hereillä pysyn. Perheen karvaisuudesta ovat huolta pitämässä 2 whippet tyttöä (07/09) ja puolisisarus kissapariskunta siamilainen ja itämainen lyhytkarva. Hermoja raastavin tapaus koko perheessä luultavasti olen aika-ajoin minä, sillä vauhtia löytyy, suoraa puhetta ja epämääräistä huumoria ;) Kaikki nämä entuudestaan "tutuksi tulleet" elokuun mammat varmasti ainakin kuittaavat minun puhuvan outoja välillä ;)

Asumme Espoossa kerrostaloneliössä, toisella puolella katua päiväkotimme ja koirien ulkoilutusmetsä. Työmatkaa vain 3km. Olen mielestäni ihanassa tilanteessa, kun kaikki lähellä!

Kakkosta tehtiin yhteisestä päätöksestä 2kk tosissaan. Olin varma, että menee pitempään. Ja siis tämä viimeinen yrityskerta oli yksi kerta koko kk aikana miehen sairastelujen vuoksi - ja sehän riitti!

Suosittelen kyllä tutustumaan ja jos mahdollista, osallistumaan myös tapaamisiin, itse olen saanut elokuisista 2010  kolme aivan ihanaa ystävää itselleni. Onneksi yhdellä heistä on jo toinen vauva käsissä, ja Pitu odottelee minun kanssa ilmeisesti nyt sitten samalla LA:lla toista :D Kolmannesta tulee lapsemme kummi :)

Niin ja siis, olen kotoisin Hyvinkäältä, jossa asuin 28v! Synnytin siellä ja terkkarit sun muut koluttu nätisti läpi - eli minulta voi kysellä myös sen kunnan touhuista ;)

Unohdin varmasti jotain, kuten aina. Ja siis Tweetyn hippikommenttiin viitaten, itse olen rokkimimmi ja kasvatan lasta vähän kuin "koiraa" ;) Järjellä ja rajoilla, rakkaudella ja oveluudella! Tyttö onkin oppinut rakastamaan äidin lempparibändiä Amorphista jo näin 1v iässä!
 
Heippa kaikille!

Tämän nimimerkin takaa löytyy 30-vuotias tuotantoinsinööri Etelä-Karjalasta. Ensimmäistä odotan ja laskettu aika laskurin mukaan 27.6. Asun avoliitossa paritalon puolikkaassa ja olemme mieheni kanssa olleet yhdessä noin 1,5 vuotta. Loppujen lopuksi aika vähän aikaa, mutta meidän välillä kaikki on vain loksahtanut paikoilleen helposti ja olen onnellisempi kuin koskaan. Perheeseen kuuluu myös Bichon Frise -tyttö, joka täyttää joulukuussa 6 vuotta. Ehkäisyn jätimme pois kesäkuussa, mutta toisella todellisella yrittämiskerralla sitten tärppäsi. Lapsi on todella toivottu ja välillä on ihan epätodellinen olo, että tässä sitä nyt ollaan. Mieli tekisi huutaa ääneen kaikille, että "Hei, olen raskaana!!!" Hullua ;)  
 
Täällä odottelee 25v. sairaanhoitaja Vantaalta. Olen 1v2kk ikäisen ihanan pikkumiehen äiti, lapsille tulee siis ikäeroa n. 1v10kk. Mieheni (33v) kanssa olen ollut yhdessä muutaman vuoden, josta pari vuotta naimisissa. Kerrostalokaksiossa asutaan tällä hetkellä, mutta isompaa on pakko alkaa nyt viimeistään kattelemaan.. Olen hoitovapaalla tämän vuoden loppuun ja sen jälkeen olisi tarkoitus laittaa poika hoitoon ja mennä itse muutamaksi kuukaudeksi töihin (ja jäädä sitten hetipian älomalle :D) Tätä en tosin ole ihan vielä varmuudella päättänyt, voi olla, että päätän "lomailla" sinne äitiyslomaan asti. Esikoinen tärppäsi kolmannesta kierrosta sen jälkeen kun päätettiin lapsen antaa tulla ja nyt tämä raskaus tärppäsi sitte heti ekasta. Sama tilanne kun Miulla et siitä ainoasta kerrasta koko kuukauden aikana :D Miu ja Tweety onkin tuttuja tuolta elokuisista -10 ja Miun kanssa ollaan vaihdeltukin ajatuksia muutenkin kuin tän foorumin välityksellä. LA on laskelmieni mukaan siis 15.6 ja nt-ultraan varattu aika 28.11. Tämä raskaus on suurimmaksi osaksi ollut ihan oireeton, monta päivää saattaa olla ihan "normi"olo, sitten ehkä jotain raskausoireeksi tulkittavaa ja taas jatkuu oireettomuus. Toivon mukaan mahassa joku pitää majaansa, vielä pitää muutama viikko odottaa sen näkemistä. Jorvissa synnytin esikoiseni ja sinne olisi tarkoitus taas mennä.
 
Tämän näppiksen takaa löytyy 27vuotias äiti-ihminen Päijät-Hämeestä. Perheessä on minun lisäkseni rakas puolisoni 31 vuotta ja meidän rakkautemme hedelmä Tuukka 1v8kk. Yhtä ollaan pidetty vasta 2,5vuotta, joista nyt muutama kuukausi naimisissa, yhteen muutettiin kun olimme seurustelleet vain 4kk ja kihloihin kuukautta myöhemmin. Tuukkahan sai siis alkunsa reilu kuukauden seurustelun jälkeen. Nopeasti ollaan siis edetty sattuneesta syystä :). Tuukka ei tosin oltu suunniteltu, mutta erittäin iloinen ja rakastettu yllätys. Tätä raskautta ehdin kuumeilla synnytyssalista asti, mutta lupa annettiin tulla vasta häiden jälkeen ja kolmannesta kierrosta sitten tärppäsi :) Viime huhtikuussa ostettiin oma talo maaseudun rauhasta, vaikka ei me nyt isossa cityssä aikaisemminkaan asuttu. Vauvan lisäksi olen toivonut meille tehokasta kissaa siimahäntäisten alivuokralaisten takia, mutta vielä ei ole siihen lupaa irronnut :) Tällä hetkellä työskentelen myyjänä, mutta edelleen koko ajan on uusi työpaikka hakusessa. Toivon ettei nykyiseen työhöni tarvitse ä-loman jälkeen palata.
Tässähän tätä tuli :)
 
Hei vaan kaikille!

Olen siis 34-vuotias turkulainen nainen (mieheni täytti juuri 30v.). Työskentelen nykyään vakuutusalalla, johon siirryin pankin puolelta..
Ollaan yhdessä oleskeltu reilu 12 vuotta ja nyt kesäkuussa mentiin naimisiin. Reilu 2 vuotta olemme yrittäneet lasta ja 26.10 olisi alkanut hedelmöityshoidot ja siis ensimmäinen kyseessä.
Asumme rivitalo kolmiossa yhdessä 2 rakkaan kisun kanssa, toinen maatiainen ja toinen persialainen (nimi Damon) .

Nyt vielä pari viikkoa nt-ultraan ja sitä jännittyneenä odotan kovasti. Kävin varhaisultrassa 8+0  ja siellä ainakin kaikki oli kunnossa..
 
Ihana ketju tämä! Elikkä täällä kirjoittelee 24 -vuotias lähihoitaja, alkuperäinen tamperelainen, nykyään jyväskylässä asustelen ihanan avopuolisoni (26 -vuotta) , poikani Henry 9kk(s. 16.1.2011 josta siis tuo nimim.) ja sekarotuisen koiran kanssa pikkuisessa(uskokaa vaan, 56 neliöö) kolmiossa. :D  Vuoden verran ollaan täällä nykyisessä asunnossa asuttu, mutta joudumme monen muun tapaan etsimään isompaa viimeistään kun pikkukakkonen syntyy. Emme ole edes naimisissa emmekä edes vielä kihloissa, mutta sen verran ollaan asiasta puhuttu että ennen kuin tulee kakkoslapsi niin kihlaudumme ja toivottavasti siitä nopeasti naimisiin. :)Joten sitä jään odottelemaan. emoticon
Esikoisemme sai alkunsa noin vuoden jälkeen kun jätimme ehkäisyn ja tämä kakkonen tulikin sitten nopeasti.Olen siis täysimettänyt esikoistani ja imetän edelleen ,tosin olemme lopettamassa pikapuolin, ja minulla kerkesi yhdet kuukautiset olemaan ennenkuin tulinkin sitten raskaaksi.MInä kanssa jo synnytyssairaalasta poistuessa rupesin kuumeilemaan uudestaan ja puhuimmekin sitten mieheni kanssa että heti kun vain kakkonen saa alkunsa niin on tervetullut. Itse haluan pienen ikäeron lapsilleni vaikka rankkaa se varmasti on aluksi.Jos vielä kolmas on suunnitteilla niin se sitten myöhemmin. :)

Minulle tämä vauva-aika on todella rankkaa ja pelottavaa aikaa, ja neuvolassakin siitä avauduin kun siskoni lapsi kätkytkuoli ollessaan reilun vuoden ikäinen. Sitä nyt pelkään aivan kamalasti ja se onkin elämäni kamalampia päiviä jota toivottavasti en koskaan joudu enään kokemaanemoticon . Onneksi kuitenkin jotenki pystyn vielä järjellä ajattelemaan tiedänkin että sillekkään ei mitään voi. 

Muuten tämä äitiys ja kotona oleminen on aivan ihanaa ja rakastan olla äiti ja elämäni on vain entistä ihanampaa jos tämä pikkuinen syntyy!!! emoticon
Lapseni on varmasti osaksi täyttänyt myös sitä tyhjiöö jonka tädin rakas pikkuinen jätti poistuessaan pilvenreunalle enkeliksi. 
 
Täällä kirjoittelee piakkoin 27-vuotias äippä Rymättylästä (Naantali).
Itselläni on 2004 vuonna syntynyt poika ja avopuolisollani 2005 vuonna syntynyt tyttö. Avopuolisoni on 29v.
Pitkin vuotta olemme puhelleet yhteisestä lapsesta ja tuossa kesälomalla elokuun lopussa päätettiin jättää e-pillerit sivuun.. ja kerralla se sit napsahtikin.
Laskettu aika olisi 1.6.2012.
Meillä on myös kaksi koiraa, rottweiler 3v ja amerikancockerspanieli 4v. 



 
Täällä on 23-vuotias äiti Ylivieskasta. (kotoisin Räyringistä) Minä opiskelen AMK:ssa ja pikkumies 2v. käy hoidossa sillä välin. 2,5 vuotta tulee ikäeroa.  Lisäks meillä on tietenki isi eli mieheni 27v. joka ajelee bussia. :D Reilu 5v. ollaan seurusteltu 2,5v. oltu kihloissa ja reipas vuos ollaan oltu naimisissa.

Joku sano ett asuu ahtaasti kolmiossa niin meillä on tällä 54m2 kaksio, toki huoneet on tilavat. Laskettu on vielä 6.6 mut voi varmaan vielä muuttua vähän myöhempään. Lemmikkejä ei oo, mut ehkä sit ku omatalo saadaan joskus. 

öööö-ööö... mitäs vielä.. no lisäilen ku muistan ja toki kysellä saa rohkeasti! :D
 
Voi mamma1/11, nyt pääsi kyllä poru siskosi ja pienen enkelin puolesta emoticon (juu, nyt se hormoni-vollotus sitten taas alkoi...) en voi kuvitella mitään kamalampaa kuin menettää oma lapsi...ja varmasti tätinä se on sinua koskettanut ihan yhtä lailla. Suuri osaanottoni teille ja lämpöinen halaus!!!

Aika monella näyttää ekasta kierrosta tärpänneen =) meillä esikoinen sai alkunsa juuri niin, Täpinää tehtiin sitten tosiaan hieman pidempään =)
 
Moikka kaikille!

Elikkäs mä olen 28 vuotias..tässä kuussa kyllä mittarilukema menee taas eteenpäin, mutta nyt kun voi vielä kirjoittaa olevansa 28, niin kirjoitetaan ;)  Asustelen Kotkassa  omakotitalossa mieheni 31v ja ihanan poikani 11kk (27.11. juhlitaan 1-vuotissynttäreitä <3 ) meidän kahta pitkäkarvaista mäyräkoiraa unohtamatta :)

Mieheni kanssa olemme olleet yhdessa reilu 6 vuotta ja reilun vuoden siitä naimisissa.
Työskentelin aiemmin vakuutus/pankkialalla, mutta töihin en ole palannut esikoisen syntymän jälkeen enkä ajatellut palata ennen tulevaa äitiyslomaa..katsotaan sitten vuonna 2013 :) Kotkassa on niin huono työllisyystilannekin, että toivon sen muuttuvan siihen mennessä kun töitä on taas etsittävä.Onneksi miehelläni kuitenkin on vakituinen työpaikka ja säästyi juuri käydyissä yt-neuvotteluistakin!

Meillä molemmat tärppäsi heti ensimmäisestä kierrosta ja olimme alkuun molemmat sitä mieltä että yhteen saa jäädä.. itsehän en alkujaan olisi halunnut lapsia ollenkaan, mutta kun se oma käärö oli syntynyt niin kyllähän siinä sydän heltyy <3  Ja olinkin itse se joka ehdotti toista :D 

Nyt on mukavaa, kun miehenikin kerkeää osallistua enemmän odottamiseen ja vastasyntyneen hoitoon..tietysti esikoisen hoitoonkin osallistui kun kiireiltään kerkesi. Remontoimme tätä omakotitaloa ihan perusteellisesti ja menihän siinä 1,5 vuotta, mutta viime heinäkuussa vihdoin ja viimein pääsimme muuttamaan, joten nyt meillä on vapaa-aikaa!! :) Tietysti jotain pientä pitää aina tehdä, mutta se menee arjen pyörityksen lomassa, kuten esimerkiksi sauna on nyt tekeillä.. tähtäimessä olisi päästä joulusaunaan omassa kodissa :)
 
Laitanpa minäkin hieman perusteellisemman esittäytymisen :) Eli olen 23-vuotias lentoemäntä Riihimäeltä ja avopuolisoni on 27v rakennusinsinööri. Esikoista odotellaan. Yhteistä taivalta mieheni kanssa takana jo 7 vuotta, joista 3v kihloissa ja häitä vihdoin tanssitaan helmikuussa. Perheeseemme kuuluu myös 2-vuotias alaskanmalamuutti uros ja 2 kissaa (toinen maatiainen ja toinen venäjänsininen).

Ostimme juuri kesällä rivarikolmion, jonka remontoimme kauttaaltaan. Lastenhuone vielä vaiheessa ;) Meillä yritystä kesti 4 kiertoa ja viidennestä sitten tärppäsi.
 
Tosi monet täällä tekee remppaa! Me alettiin remppaamaan meidän omakotitaloa silloin kun aloin oottaa esikoista, ja remppa saatiin onneksi valmiiksi ennen kuin Luukas syntyi =) nyt voi ihan toisella tavalla nauttia raskaudestakin kun ei tarvi illalla heilua töiden jälkeen maalipensseli kädessä!!
 
Kiitos Tirri halauksesta!:) Aika onneksi parantaa haavat mutta kyllähän tuollainen asia on koko loppuelämän taakka. :( 
Onneksi on itselle suotu niin ihana lapsi ja toivottavasti tämä toinenkin niin jaksaa eteenpäin! :)) Ja tietysti mieheni on iso tuki!!!
 
Tervehdys kaikille!

Täällä kirjoittelee 28-vuotias esikoistaan odottava nainen Varsinais-Suomesta. Asustelen yhdessä mieheni, 29, kanssa avoliitossa. Yhtä ollaan pidetty vuodesta 2005. Kotiamme sulostuttaa, ja likastuttaa, kaksi karvakuonoa, jotka ovat kumpainenkin saapuneet meille 2007 rescue-koirina.

Päiväni kuluvat päiväkodissa, jossa työskentelen lastentarhanopettajana. Illat lähinnä kotona puuhaillen ja koirien kanssa ulkoillen.

Meillä lasta on yritelty jo pidempi tovi, yli kaksi vuotta. Tutkimukset ja hoidot asian tiimoilta alkoivat viime tammikuussa ja lapsi sai alkunsa hormonilääkityksen seurauksena.

Näin esikoista odottavana on vielä vaikeaa mieltää millaiseksi se oma kasvatustyyli sitten muovautuu. Tokihan sitä työssäni kasvatan lapsia joka päivä, mutta uskon, että oman lapsen kasvatus on asia erikseen. Voisin kyllä kuvitella tyylin pysyvän suhtkoht samoilla linjoilla niin kotona kuin töissäkin, eli rajoja ja rakkautta sopivassa suhteessa. Vastuu on aina aikuisella eikä lasta pidä asettaa liian suurien haasteiden/valintojen eteen. Vähän siis samaan tyyliin kuin koiria kasvatan 
 
Huomenta!

Tämän nimimerkin takana on 32 vuotias sairaanhoitaja Hausjärveltä. Kolmatta odotellaan, edelliset ovat syntyneet 1/01 ja 4/06 eli ikäeroa tulee :)
Odotus ei millään tavalla ollut suunniteltu, mutta kivisen tien jälkeen päätin, että meille tulee vauva.. mies siis eri mieltä asiasta :(

Ihanaa on lukea noista vatsan turvotuksista muiltakin, itselläni myös iltaisin maha kuin jalkapallo. Ylipainoakin on mutta silti tuo vatsa kauhistuttaa. Innolla odotan taas sitä ihan oikeaa vauvamasua :)) 

Jaksamista kaikille oireiden kanssa, ja toivotaan ettei touko-kesäkuun aikana tule mitään ennätys helteitä :D
 
Takaisin
Top