Kertominen läheisille

Viimeksi laitettiin kortti lähi sukulaisille niin tekis mieli jatkaa samalla linjalla :rolleyes: mutta epäilyttää ettei tällä kertaa pysy yhtä hyvin salassa raskaus :D
 
Minä luulen että tämä raskaus tulee esille ennen kuin ehdimme kertoa :D edellisessä raskaudessa tosiaan vauvamaha alkoi kasvamaan vasta rakenneultran jälkeen, joten silloin pystyi kyllä piilottelemaan pitkään. Nyt tuntuu että maha on niin turvonnu, että näyttää kun meille syntyisi lapsi vielä tämän vuoden puolella :D saa nähä miten alkaa maha oikeasti kasvamaan..
 
Mulla on myös sen mallinen maha että pienenkin turvotuksen kanssa näyttää raskaanaolevalta :D onneks oon ihan julkisesti kironnu tätä ominaisuutta niin jengi ei ainakaan mun vatsaa tuijottele...
 
Joo, sama homma että vähänkin kun turvottaa niin näytän ihan raskaana olevalta. Miehelle täällä oon ylpeänä oikein pullistellu et kato mun vauvamaha näkyy jo.:D mies tuumasi, että on näkynyt viimeset 10 vuotta. Juuu, kiitos!:D
 
Olen isokokoinen (ja isomahainen) jo valmiiksi, joten en usko että raskaus todella selkeästi tulee edes näkymään. Mutta viikolla saunassa esittelin ylpeänä miehelle alavatsaani, jossa on ihan hervoton turvotus. Ilmeet olivat aika jänniä hänellä :playful: "Kato ny, ei se oo ikinä ollu näin iso tai pinkeä!"
 
Mulla jäi vähän ylimääräistä vatsan seudulle esikoisesta, niin en usko että tällä kertaa ihmiset kehtaa tulla yhtä rohkeasti kyseleen, että oonko raskaana (Muutama ystävä huomas jo heti alussa pienen turvotuksen, mutta muuten raskaus ei näkynyt alku kuukausina) Eli varmaan voin hyvin sen puolesta olla kertomatta sinne turvallisille viikoille ja vähän yli. Viimeks kerrottiin perheille ekan ultran jälkeen ja 14 viikolla ystäville ketä nähtiin..21 viikolla alkoi vasta näkymään kunnolla maha, niin silloin kerroin töissä.
 
Mä oon kertonut äidille muutama päivä sitten ja työkaverille ku töihin palasin. Nyt on turvaverkot tukena..:Heartred
 
Meillä tietää pari mun kaveria. Mutta muut saa tietää vasta ekan ultran jälkeen.
 
Esikoisesta äiti sai tietää jo siinä heti varhaisultran jälkeen ja yksi kaveri jo plussasta. Läheiset sukulaiset sai tietää np-ultran jälkeen. Loppu maailma sitten joskus 27-viikoilla ja olihan tuo mahaki jo aivan selvä sillon :smiley-bounce022

Nyt tämän toisen kohdalla aika lailla samoin. Paras ystävä sai tietää smantien testin teosta :love017 mut äitille varmaan kerron varhaisultran jälkeen jos tällä paikkakunnalla sellaseen pääsee (koitan sellasta toivoa kun epäsäännölliset menkat takana jne). Muut menee taas sinne np ultran jälkeen.
 
Mulla haluttas jo kertoo siskolle, hänen kans ollaan tosi läheisiä. Taijan silti pitää vielä salassa jonkun aikaa kaikilta. Varmaan eka ultran jälkeen kerrotaan sit molempien porukoille.
 
Minulla teki alussa mieli kauheasti kertoa kaikille, mutta nyt tällä viikolla on tullut ajatus, etten haluakaan. Johtuu varmaan siitä, että oireet ovat lähteneet väsymystä lukuunottamatta. Toivottavasti kaikki nyt on kuitenkin hyvin.
 
Me ollaan kerrottu parille läheiselle ystävälle, jotka hieman ihmetteli muuttuneita kisasuunnitelmia. Normaalisti oltais lähes joka vkoloppu urheilukisoissa, mutta nyt ei uskalla rasittaa niin kovatehoisesti itseään.
 
Vanhemmille kerrotaan muutaman viikon päästä ja muille sitten aikanaan, kun mahan piilottelu menee hankalaksi. :shy:
 
Mä oon kertonu parhaalle ystävälle ja naapuri arvas itte ku en juonu mitään ku ustuttiin iltaa. Muuten kerrotaan isovanhemmille sitten varhaissultran jälkeen[emoji4]
 
Tänään sit kerroin mun siskolle vaikken kyllä vielä aikoinu :D minusta on silti kiva et yks ees tietää meijän lisäksi kenen kans on paljo yhteyksissä, voi hälle sit purkaa oloja :)
 
Apua. Miten tää voi yhtäkkiä olla niin vaikeaa olla kertomatta!
Tänään meinasin kertoa entiselle naapurille, ku oltiin esikoisen kans heidän luona leikkimässä. Mut sitten päätin että en viimeksikkään kertonut enne 10 viikkoa kenellekkään, niin yritän nytkin sinne saakka. Yks ystävä tietää, niin sille voin kertoa jos pitää asiasta puhua.
Meillä on ennen esikoista niin monta keskenmenoa takana, että senkään takia en halua kovin aikaisin kertoa.. kaikki on ollut 6-9 viikoilla, niin ajattelen että jos niiden viikkojen yli selviää, niin sitten tää tulee pysymään.
 
Mä oon kertonut sellaisille ihmisille, joille voisin kertoa myös keskenmenosta. Tai voisin kertoa sen puolesta myös esim omille vanhemmille, mut jotenkin niille haluaisi kertoa vasta sitten, kun on ultrassa käynyt. Mut on musta kiva kertoa jo nyt joillekin, varsinkin sellaisille, jotka itsekin raskauden kokenut.:)
 
Pari ihmistä sai tietää nyt heti, mutta muuten läheisille kerrotaan varmaan varhaisultran jälkeen ellei jo aiemmin paljastu, ku esim. äidin kanssa lähdetään reissuun. Mutta mä oon tosi avoin ihminen ja esikoista edeletäneestä keskenmenostakin olen monille kertonut, niin tässä kuitenkin suht ajoissa varmasti kerron ihmisille, joille haluaisin puhua myös mahdollisen keskenmenon sattuessa, yksin en sitäkään haluaisi märehtiä ja miehen on tuollaisista vaikea puhua.
 
Itsekin oon ajatellut, että jotenkin helpompi kertoa jo nyt varhaisessa vaiheessa tietyille ihmisille, kun sellainen salailukin on tosi raskasta - salailipa sitten tällaista iloista asiaa tai ikävämpää asiaa. Kyllä kaikista läheisimmät, kuten äiti ja jotkut ystävistä aistisivat varsinkin jos jotain ikävää tapahtuisi. Ylipäätään olen kyllä tosi avoin, joten ehkä tässäkin asiassa on luontevaa jatkaa samalla linjalla.
 
Nyt varhaisultran jälkeen ensimmäinen kenelle kerrottiin oli miehen isä (oli työpaikallaan kun ultrasta lähdettiin ja miehellä on isäänsä todella läheiset välit), seuraavaksi varmaankin viikonloppuna kerrotaan sitten minun vanhemmilleni (muuten varmaan olisin jo heti soittanut heille, mutta haluan ehkä kuitenkin kasvotusten asian kertoa :)). Itsekin olen huono pitämään tällaista sisälläni, joten saattaa olla, että kavereillekin tulee kerrottua melko aikaisessa vaiheessa jos sellainen tilanne sattuu eteen..
 
Takaisin
Top