Kelan tuet ja eri vapaa-vaihtoehdot

Ohhoh mäkään en tajunnut tuota että se onkin 30 ARKIpäivää, oon ilmottanut nuo työantajalle ihan väärin. :wideyed: Hyvä että tuli puheeksi.

Meillä mä pidän ensin äippäloman, osan vanhempainvapaasta ja pitämättömät lomat. Sitten mies pitää osan vanhempainvapaasta ja isyysloman sekä omat lomansa. Missä välissä vaihdetaan riippuu siitä miten saadaan vierotettua tissistä, tarvittaessa mä pidän koko vanhempainvapaan mutta jos vaan onnistuu nIin mies kyllä kovasti toivoisi voivansa pitää osan. Sitten joko perhepäivähoitoon, tai mikäli näyttää siltä ettei lapsi ole kertakaikkiaan vielä valmis hoitoon niin mies jää vielä joksikin aikaa kotiin. Meillä on melkoiset lainat ja mulla meistä isommat tulot, siksi meillä näin päin. Äippäloma pärjätään, mutta jos toinen jää hoitovapaalle niin se en oikein voi olla minä.
 
Mä olen suunnitellut että menen vasta 18 syksyllä töihin, mutta se voi olla mahdoton ajatus rahallisesti. Joten luulen että pidän lapsen kotona vuoden vaihteeseen saakka ja menen sitten töihin kuin joululomat loppuvat. Silloin meidän vanhimmat on ekalla luokalla ja tokalla luokalla. Ne varmaan pärjäävät muutaman tunnin ilman äitiä koulun jälkeen ja lapsen laitan tarhaan tai perhepäivähoitoon. Toki osapäivä työkin on mahdollinen valinta silloin, tekisin 6h päivää syksyyn saakka.
 
Minun ei ole järkevää työskennellä äitiyslomalla /vanhempainvapaalla /hoitovapaalla, koska teen työajatonta työtä eli en kuulu työaikalain piiriin. Eli jos tekisin esim. 60 % työaikaa, tekisin käytännössä samat työt kuin nytkin, mutta lyhyemmässä ajassa. Ja aikaa olisi mahdoton mitata...
 
Meillä 08/14 syntynyt esikoinen. Olen ollut hänen kanssaa kotona syntymästä saakka. Tarkoitus oli, että hän olisi aloittanut päivähoidpn 08/16 mutta kun saimme tietää uudesta raskaudesta päätimme, että jatkan kotona enkä käy välillä paria kuukautta töissä ennen uutta äitiyslomaa.

Ajatuksena tällä hetkellä että olen kotona 08/18 saakka ja sitten palaan töihin. Surettaa jo nyt, että joudun laittamaan kuopuksen päivähoitoon ennen kuin täyttää 2v. Toivottavasti osaa kuitenkin tuossa vaiheessa jo ainakin kävellä, syödä itse ja mielellään väjän puhuakin että osaa ilmaista tahtonsa eikä jää muiden jalkoihin.

Pitkä poissaolo mulle tulee työelämästä mutta olen erittäin iloinen ja kiitollinen että voin olla lasten kanssa kotona. Olen aina sanonut että olen enemmän äiti kuin uranainen. Miehen kanssa palkka suht sama joten sinänsä kumpi vaan meistä voisi olla kotona mutta kun mies haluaa meistä enemmän luoda uraa niin sen hänelle suon.

Taloudellisesti pitkä poissaoloni on ollut mahdollista kerryttämieni säästöjen avulla. Toistaiseksi olen niillä pystynyt maksamaan osani lainanlyhennyksistä. Nyt äitiys-ja vanhempainrahasta koitan taas saada mahdollisimman paljon säästöön hoitovapaakuukausia varten. Voi olla, että joudumme viimeisen kotonaolovuoteni pitämään lyhennysvapaata asuntolainasta mutta koitamme viimeiseen asti sinnitellä niin ettei lyhennysvapaata tarvitsisi pitää kun korot ovat nyt niin alhaalla.

Ymmärrän hyvin että kaikille ei ole taloudellisesti näin pitkä kotonaolo mahdollista. Ja että osa myös haluaa töihin takaisin muista syistä. Jokaisen pitää miettiä mikä on oman perheen kannalta paras.
 
Minun ei ole järkevää työskennellä äitiyslomalla /vanhempainvapaalla /hoitovapaalla, koska teen työajatonta työtä eli en kuulu työaikalain piiriin. Eli jos tekisin esim. 60 % työaikaa, tekisin käytännössä samat työt kuin nytkin, mutta lyhyemmässä ajassa. Ja aikaa olisi mahdoton mitata...
En mäkään ole työaikakirjanpidon piirissä, mutta jos teen osa-aikaista, niin sitten vaan pidän tiukasti siitä kiinni, että teen hommia vähemmän. Nytkin, vaikka teen täyttä päivää, niin pidän kirjaa itse myös tunneista. Mun luonteenlaadulla ja sillä työmäärällä, mitä työnantaja mulle tunkisi, saisin muuten asua työpaikalla kunnes saisin burnoutin.
 
Mangustimamma, ei nyt varsinaisesti liity tämän ketjun aiheeseen, mutta pakko on mainita, että äidin työhönpaluun ei tarvitse tarkoittaa imetyksen lopettamista. :) Tiedän monia monia naisia, jotka ovat palanneet töihin ja imetys on jatkunut. Jokainen tekee omat päätöksensä imetyksen (ja kaiken muunkin lapsenhoidon) suhteen, halusin vain tarkentaa.
 
Mä ajattelin, että jos vaan onnistuu, niin voisin silti jatkaa imetystä ainakin jonkin aikaa, jos meen töihin tuolloin kun baby on 9-10 kk.
 
Mangustimamma, ei nyt varsinaisesti liity tämän ketjun aiheeseen, mutta pakko on mainita, että äidin työhönpaluun ei tarvitse tarkoittaa imetyksen lopettamista. :) Tiedän monia monia naisia, jotka ovat palanneet töihin ja imetys on jatkunut. Jokainen tekee omat päätöksensä imetyksen (ja kaiken muunkin lapsenhoidon) suhteen, halusin vain tarkentaa.

Mulla työ on vaan sellainen, että sisältää 24 h työvuoroja, joten kovin kiinni ei saa pikkuinen enää tississä olla. o_O En tietty välttämättä täysin lopeta, mutta aika hyvin pitäisi olla jo vierotettu että työhönpaluu onnistuu. Jos imetys on kiinteä osa päivärutiinia eikä lasta saa esim. nukutettua ilman tissiä, niin en voi oikein palata töihin. Mutta perus päivätyössä varmasti ilman muuta. :)
 
Mun työssä joutuu myös olemaan useasti sen 2-6 vrk reissussa, eli eri tavalla joutuu kyllä arkea ja työhönpaluuta miettimään. Eri asia jos tekisi säännöllistä päivätyötä tai sellaista vuorotyötä, jota joku muu tulisi jatkamaan. Mun ei ole järkeä palata muutamaksi viikoksi tai edes kuukaudeksi töihin ja jäädä sitten pois. Mutta onneksi tässä on aikaa miettiä ja selvitellä :)
 
Takaisin
Top