Keisarileikkaus?

Myös minö lukeudun niihin joiden painajainen on sektio. Näin siitä painajaisia esikkoa odottaessa. Toivon että myös toisen kanssa homma hoituu alateitse luonnollisella tavalla. En uskalla toivoa yhtä helppoa synnytystä kuin eka oli.. :-)
 
Mun mielestä on hyvä varautua molempiin vaihtoehtoihin ettei sit tosiaan "painajainen" käy toteen. Itse en pelkää kumpaakaan, suurella todennäköisyydellä molemmista selviää hengissä, en tuhlaa energiaa pelkäämällä synnytystä johon ei voi kauheesti itse vaikuttaa.
 
Mulla on kans et haluaisin synnyttää alateitse, mutta jos vauvan koko on iso tai jotain muuta vastaavaa niin sektiokin sopii. Et tietenkin haluaisin palautua nopeesti kun kotona on kolme isompaa odottamassa, mutta toisaalta onhan mulla mies sitten joka tekee kaiken mitä ite en pysty :)
 
Ihmisten täällä kertomat kokemukset ovat tietenkin ihmiselle itselleen arvokasta tietoa, ja onkin hyvä lukea erilaisia tarinoita. Faktatieto sinänsä vain on luotettavampaa, että koska tälle palstalle kirjoittelee kourallinen ihmisiä, mikä on todella pieni otos, eikä siitä siksi voi tehdä mitään järkeviä johtopäätöksiä oman tilanteen kannalta. Tästä syystä 'tylsät tilastot' riskeistä ja toipumisajoista yms ovat kuitenkin kokonaisuutena sitä luotettavaa tietoa jonka perusteella lääkäritkin ratkaisuja tekevät. Itseäni ainakin hirvittäisi jos tekisivät vain mututuntumalta tai omien ja kavereidensa kokemusten perusteella... ja repeämisistä sen verran, että harvapa kuitenkaan on heti valmis petipuuhiin muutenkaan synnytyksen jälkeen kun hormonit ja väsymys vie mehut, tuli se vauva ulos mitä tahansa kautta. Kauhutarinoita toki löytyy, mutta monellako on pidemmän päälle ihan seksielämä kärsinyt synnyttämisestä/repeämisestä? Enpä usko että kenelläkään, kun hyvin ommellaan ja annetaan rauhassa parantua. Ja siis aina ei todellakaan tarvitse paikkailla yhtään. Toivoisin kyllä alatiesynnytystä tälläkin kertaa, mutta jos on joku ongelma niin tiedän olevani hyvissä käsissä ja sitten mennään ammattilaisten tekemän ratkaisun mukaisesti.
 
Ainakaan itse en ratkaisua ollutkaan tekemässä tämän foorumin keskustelujen perusteella...
 
BabyBlues sanoi:
... ja repeämisistä sen verran, että harvapa kuitenkaan on heti valmis petipuuhiin muutenkaan synnytyksen jälkeen kun hormonit ja väsymys vie mehut, tuli se vauva ulos mitä tahansa kautta. Kauhutarinoita toki löytyy, mutta monellako on pidemmän päälle ihan seksielämä kärsinyt synnyttämisestä/repeämisestä? Enpä usko että kenelläkään, kun hyvin ommellaan ja annetaan rauhassa parantua. Ja siis aina ei todellakaan tarvitse paikkailla yhtään. .
Click to expand...

Niin, repeämiä ei kaikille tule ollenkaan. Joillekin taas voi tulla niinkin pahoja, että esim. virtsaputki tai peräaukko repeytyy. Valitettavasti tällaisissa tilanteissa hyväkään ompelu ja paranemisaika ei aina auta, vaan ongelmana voi olla tietynasteista pidätyskyvyttömyyttä.

Itselleni tuli jonkun verran repeämiä ja niistä parannuttiin ihan kohtuullisessa ajassa. Pysyviä vaikutuksia ei jäänyt, mutta ei se valitettavasti mahdotonta ole. Työni puolesta olen lukenut monista tapauksista, joissa vahinkoa on syntynyt. Ja lukemisella tarkoitan nyt ihan ensikäden tietoa suoraan potilaskertomuksista.
 
Komppaisin Mörri-Möykkyä, ei ensisijaisesti itseä tuo seksielämä hetkauttanut vaan ihan nuo muut fyysiset haitat mitkä alatiesynnytyksestä jäi! Että ei se hyvä ompelu ja aika paranna välttämättä..
 
Tietääkö kukaan muuten mistä keisarinleikkaus-nimitys tulee? Onko se ollut keisareiden/kuninkaallisten yksinoikeus joskus (kuten yksi kaveri sanoi) vai onko se ollut niin vaativa leikkaus että siitä nimitys vai mistä moinen mahtaa juontaa juurensa? Kunhan ihmettelen...
 
Vissiin se Ceaser tyyppi on sillon muinoin leikattu mahasta niin siitä nimi ois tullut? Ainakin näin mun äiti sanoi :D
 
Teiltä sektion kokeneilta kyselisin ihan käytännön juttuja: joutuuko sektion jälkeen heti heräämöön ja vasta sen jälkeen saa olla vauvan kanssa (toki vauvan varmaan heti syntymän jälkeen saa nähdä, mutta ei ilmeisesti pidempää aikaa)? Jotkut puhuu, että sektiolla synnyttäneet ei saa yhtä helposti luotua vauvaan ns. tunnesidettä, tai että siinä voi mennä kauemmin kuin normisynnyttäneillä. Ootteko huomannu mitään tähän viittaavaa? Mulla tod.näk. sektio edessä ja siksi kyselen :)
 
Lapsi veidään lääkärintarkastukseen viereiseen huoneeseen johon isä menee mukaan mittaamaan yms. Sillä välin haava ommellaan ja sit heräämöön jossa saa vauva heti rinnalle, eli sen ompeluvaiheen olette erossa, jos se jollain vaikuttaa tunnesiden muodostumiseen ni huh huh sanon minä :D yhtälailla alakautta synnyttäneillä voidaan vauva viedä heti pois jos kaikki ei ole hyvin, tarvii happea tms. Me oltiin siis n. 30min erossa syntymän jälkeen, ei ainakaan meillä vaikuttanut mihinkään :) Mun mielestä se oli kivaa kun isi sai heti tuntea itsensä tärkeäksi kun pääsee vauvaa hoivaamaan :) :Heartred
 
Itsellä sai vauva olla alatiesynnytyksen jälkeen rinnalla alle 5 min, kun pieni kiidätettiin jo teholle. Sitten oltiinkin lähes vuorokausi erossa, ennenkuin seuraavan kerran neitiä edes näin (oltiin molemmat vähän heikossa hapessa), ja taisi olla kaksi vuorokautta syntymästä ennenkuin seuraavan kerran sain pienen syliin. Mutta heti tuo tunnisti vanhempien äänet ja reagoi ihanasti, eli ei vaikuttanut tunnesiteeseen mielestäni lainkaan.
 
Manna kun kysyi mistä keisarileikkaus (opin wikipediasta, että ilman ännää) tulee:

"-- Nimen alkuperää ei ole pystytty selvittämään, mutta ainakin kolmenlaisia arveluja on esitetty:

1. Nimityksen taustalla on roomalainen laki lex caesarea, jonka mukaan raskauden loppuaikana kuolleelle naiselle on tehtävä kohdunavaus lapsen pelastamiseksi. Laki ei välttämättä viittaa Julius Caesariin, vaan yleensä keisarilliseen määräykseen.

2. Plinius vanhemman kirjoituksen mukaan joku Julius Caesarin esi-isistä syntyi tällä tavalla

3. Caesarea tulisi latinan leikkaamista tarkoittavasta verbistä caedere."

:)

(http://www.kysy.fi/kysymys/minua-askarruttaa-etta-mista-tulee-sana-keisarinleikkaus)
 
Muokattu viimeksi:
No tää selittää sen että asia ei oo mullekaan tähän ikään selvinny. Mutta keisarileikkaus kyllä särähtää pahasti korvaan... väittäisin siis että keisarinleikkaus olis oikea kirjoitusasu. Ainakaan en ole koskaan kuullut puhuttavan keisarileikkauksesta suullisesti (ja suomeahan kirjoitetaan niin kuin lausutaan) :) Tiedä sitten...
 
mun toive on alatiesynnytys vaikka pelkaankin, meidan molempien hyvivnvointi toki menee kaiken edelle, en tieda onko tilaa synnyttaa alateitse vai joudunko sektioon se jaa nahtavaksi, en ihannoi enka moralisoi kummallakaan vaihtoehdolla, haluaisin luonnon antaa hoitaa jos se vain suinkin on mahdollista, ellei niin sitten taytyy turvautua sektioon.
Itse teen paatoksen ammattilaisten laaketietellisiin faktoihin perustuen, eli pro contra argumentit ammattitaitoiselta laakarilta on ne mihin pohjaan paatokseni, siihen niita ammattilaisia tarvitaan, on kokemuksia joissa alatiesynnytskokemus on ollut ihana/kamala ja sama sektioihin liittyen, joillekin se on ollut hyva kokemus joillekin huono. Laakaristakin nakee ja kuulee puhuuko faktat vai mielipide/muu vakaumus. Totta kuitenkin on etta leikkaus on aina leikkaus jossa on leikkauksen riskit.
 
Heissan! Täällä yks joka kammoaa ajatusta että joutuis sektioon ku pelkään kaikkia leikkauksia, no tilannehan on tällähetkellä että tie vie mitä suurimmalla todennäköisyydellä suunniteltuun sektioon jollaki tietyllä raskaus viikolla, ei päästetä täysaikaseks nii suuren riskiraskauden vuoksi. Onko kellään tietoa onko suunniteltua sektiota mahdollista saada nukutuksessa? En halua missään nimessä olla hereillä toimenpiteen aikana..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top