Kauanko odotit supistusten kanssa kotona ennen kuin lähdit?

Keskustelun 'Synnytys' aloitti Pikka, 22 joulu 2009.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. SannaMaija Uusi käyttäjä

    Mulla alkoi supistukset n. klo 20.00 epäsäännöllisillä supistuksilla 5-10min, säännöllisiksi muuttuivat n. klo 21 aikoihin kun lähdettiin vielä miehen kanssa lenkille silloin väli n. 4-5min. Kotosalla oltiin vähän reilu 2,5h kunnes meni lapsivesi ja sairaalaan kirjauduttiin klo 23.15. Sisätutkimuksessa (klo 23.30) reilu 1cm auki ja totesinkin miehelle että täällä sitten ollaan ja pitkään. No klo 00.35 sain luvan aloittaa ponnistuksen ja klo 00.55 oli poika sylissä. Avautumisvaihe meni siis todella nopeasti 1 -> 10cm n. 1h ja silti ehdin saamaan epiduraalin joka ei kylläkään ehtinyt auttaa enää niihin kipuihin.
  2. Mukkis Tuttu foorumilla

    Ite on pitäny kyllä lähtee heti kun supparit alkaneet, matkaa sairaalaan yli 60km ja viimeksi (jos kaksosten synnytyksen käynnistystä ei oteta lukuun) Juuuri ja juuri ehdin sairaalaan asti, salissa ehdin olla vain n. tunnin ennen tytön syntymää. Saapa nähdä kauan tää viimenen synnytys kestää (oon nähny painajaisia etten ehi sairaalaan asti...) Eka oli 6,5h toka 4h, käynnistyksessä kalvojen puhkasun jälkeen meni vajaa 2h kun eka oli valmis syntyyn... Automatkaan pitää varata tunti, joten hoppua varmaan pitää..:)
  3. minna93 Aloittelija

    noin yhden aikaan yöllä supistuksia alkoi tulemaan 5 minuutin välein, jota kesti noin 3 tuntia, kunnes ne muuttui 5-10 minuutin välein ja alettiin miehen kans nukkuun. Eipä sinä yönä oikein kuitenkaan tullu nukuttua.

    aamulla heräsin 9 aikoihin ja supistukset tuli noin 8 minuutin välein. Mies lähti yhden aikoihin iltavuoroon ja ystäväni tuli pitämään seuraa. 9-14 välillä tuli noin 8 minuutin välein. siitä eteenpäin tuli alle 5 minuutin välein ja rupeski jo tuntuunki ne supistukset joltain. Mää en halunnu millään lähtiä sairaalaan, koska olin ihan varma että ne lähettää meidät saman tien kotia ja niin ees päin. jotenka sinnittelin johonki 6 asti ja soitin miehelle että lähtee tulemaan pikkuhiljaa töistä. Mies tuli ja lähettiin saman tien ( sairaalaan matka 50 km).

    oltiin 8 sairaalassa ja oltiin ihan varmoja että joudutaan lähtee takas kotiin. Noh olin 3 senttiä auki ja päästiin heti synnytys saliin.  noin kello 12 sain epiduraalin. Huomasin hetki ennen ponnistamista että epiduraali ei enää vaikuta ja kätilö ei enää lisänny sitä ku piti ruveta ponnistaan. 02.38 rupesin ponnistaan ja poitsu oliki sylissä 3 ponnistuksen jälkeen,(ponnistusvaihe 8min).

    Nyt jälkeen päin lisään vielä tämän eli synnytys kesti kokonaisuudessaan noin 24 tuntia, sairaalassa oltiin noin 6 tuntia.
  4. Timantti* Addikti Huhtimammat 2018 Kesäkuunmammat 2015

    Noin 12h jolloin tein päätöksen lähteä. 3h meni matkaan ja olin jo 6cm auki.
  5. saini Rakastunut foorumiin Heinäkuun äidit 2019 Joulukuunmammat 2015 Syysmammat 2017

    Supistukset alkoivat klo3-4, ja synnärille soittelin hiukan kasin jälkeen, että mitä ihmettä tämä on :D Olin pari kertaa jo aiemmin käynyt ja olivat kotia laittaneet niin aattelin, että tämäkin kerta on ihan pelkkiä supistuksia. Rv41+5 oli kyseessä jo kuitenkin. No kätilö sanoi että kokeilla suihkua vielä, että jos se helpottais, mutta sanoi kyllä että kohta puoliin vois lähteä tulemaan ainakin näytille. No tunnin vielä kyhjöttelin suihkussa ku se helpotti selkäkipuun. Mies lähti viemään synnärille, jossa todettiin, että lapsivedet menneet ja 3-4cm auki. Itte en ollut edes tajunnu että lapsivedet alkaneet tulla ku olin niin kivulias ja väsyny siin vaiheessa (en ollut edellisenä viikkona paljoa saanu nukutuksi). Epiduraalia ehdin saada pari annosta, mutta toinen annos hiukan myöhään, koska vaikutti ponnistussupistuksiin. Sit vauhdittivat supistuksia, mutta imukupilla autettiin loppujen lopuksi omasta pyynnöstä kun tuntui, että ei jaksa enää. Ihme kyllä, se väsymys kaikkosi kyll kun sai tytön syliin :)
  6. Heihel Tuttu foorumilla Helmimammat 2017

    Supistukset alkoivat klo 1, kolme ensimmäistä 10min väleillä, sitten 2-5min välein. Klo 7 aikaan mies päätti että nyt lähdetään sairaalaan. Meidät kirjattiin sisään 7:30 jolloin olin jo 7cm auki. Reilun tunnin kuluttua alkoi ponnistusvaihe ja 45min ponnistelujen jälkeen poika ulkona. Synnytyksen kesto noin 9h, josta supistusten kanssa kotona + matkalla 6½h. Mielestäni lähdettiin aika hyvään aikaan, synnytys oli jo pitkällä, eikä kotona enää olisi kestänyt.
  7. pilvikirsikka Ei muuta elämää Joulukuun äidit 2019 Syyskuunmammat 2015

    Mulla alkoi kipeät supistukset yöllä n klo 1 ja aamuyöstä en enää pystynyt olemaan paikoillani. Meidät kirjattiin sairaalaan 9.25, mutta olisin pystynyt periaatteessa olemaan vielä kotona, koska oli tens käytössä. Halusin kuitenkin jo päästä näytille, koska halusin tietää missä mennään. Olin silloin jo 5cm auki ja sinne jäätiin.
  8. iiidduska Peruskäyttäjä

    Supistukset alkoi 4 aikaan päivällä ja kolme tuntia kotona makailin/söin/pakkailin ennenkuin supistukset alkoi käydä niin kipeiksi että piti lähteä sairaalaan 7 aikaan illalla. Perillä olin 3 senttiä auki ja jäin odottelemaan aukeamista jotta pääsisin synnytyssaliin...Kahdeksan aikaan illalla pääsin synnytysosastolle, kun auki oltiin 4 senttiä. Siitä eteenpäin oli pelkkää odottelua supistusten kanssa jotka olivat todella kipeitä...Koko yö odoteltiin täysiin mittoihin avautumista ja joskus kolmen aikaan yöllä sain epiduraalin koviin supistuskipuihin. Aamulla saatiin synnytysosastolle aamupalaa, en vieläkään ollut tarpeeksi auki ponnistaakseni, aika tuntui ikuisuudelta ja kivut vain jatkuivat/kovenivat. Sitten yhden aikaan iltapäivällä sain luvan alkaa ponnistamaan ja esikoinen syntyi kahdelta maailmaan. Kokonaisuudessaan synnytys kesti 22 tuntia ja ne olivat kyllä elämän pisimmät tunnit :grin
  9. Rosalina Ei muuta elämää Kesäkuunmammat 2015

    Kolmattani synnyttäessä supistukset alkoivat noin klo 7 aamulla. Oltiin sairaalassa klo 14 aikoihin ja poitsu syntyi 17.01.:)
  10. Jkk87 Peruskäyttäjä

    Ensimmäinen käynnistettiin, mutta toisen kanssa olikin sitten vähän eri juttu.

    Heräsin aamuyöllä 04.30 supistukseen, ajattelin, että oli joku yksittäinen, mutta 3min päästä tuli seuraava ja sitten taas uudestaan ja uudestaan.Tajusin, että nyt on noustava pakkaamaan sairaalakassi uusiksi, kun en sitäkään ollut vielä tehnyt valmiiksi.

    Olimme esikoisen kanssa silloin juuri äidilläni yökylässä ja äitini heräsi sitten klo 05.00, kun oli työaamu ja kysyi mitä teen ylhäällä jo siihen aikaan... olin todennut kuulemma vaan, että teen lähtöä sairaalaan.
    Puolessa tunnissa supistukset tihenivät ja tulivat jo minuutin välein.

    Soitin isälleni, joka sitten lähti hakemaan minua äitini luota ja kuskaamaan sairaalaan.

    Isäni oli n. klo 05.40 hakemassa minua ja n. klo 06.00 oltiin perillä synnärillä.. siitä meni sitten korkeintaan n. 15min. kun pikkuinen oli maailmassa.

    Minulle koitettiin laittaa kohdunkaulan puudutusta, mutta siinä ei enää onnistuttu, kun sitä oli niin vähän jäljellä, joten luomuna sitten mentiin.

    Kokemus oli todellakin positiivinen verrattuna esikoisen synnnytykseen, jota käynnisteltiin 24h ja jouduin kärsimään sen kokoajan kivuliaista supistuksista. Silloin sain ilokaasua, aquarakkulat, epiduraalin ja vielä lopuksi spinaalipuudutuksen, kun mikään ei tehonnut. Lopuksi lapsi avitettiin maailmaan imukupin voimin. Toivon suuresti, että tämä masussa oleva lapsukainen syntyisi yhtä helposti kuin tämä keskimmäinen tyllerö :)
  11. Bimbelibom Tuttu foorumilla Jouluäidit 2020 Tammikuunmammat 2016

    Aamulla neuvola ja terkka lupasi viikon päähän lähetteen yliaikaiskontrolliin. Kotiiin kun pääsin, selkää särki, mutta muuten kaikki oli normaalisti. Anoppi tuli meille neljän aikoihin ja mies tuli töistä hetki sen jälkeen. Nämä kaksi lähtivät ruokaostoksille, mutta itse päätin jäädä kotiin. Hyvä niin, koska vessassa käydessäni (n. klo 17) mahasta kuului kova naksahdus ja pönttöön lorisi tavaraa. Olisi ollut noloa, jos vedet olisi menneet kauppaan :D. Soitin lopulta synnärille ja sielläkin totesivat kyseessä todennäköisesti olleen vesien ja käskivät tulla seuraavana aamuna näytille. Tässä vaiheessa ei ollut mitään muita tuntemuksia, mutta parin tunnin sisään alkoi tulla lievää menkkakipua.

    Kasin jälkeen kipu oli muuttunut ikäväksi paineeksi alaselällä, joita kesti joku 30s ja niitä tuli epäsäännöllisesti. Ysin jälkeen supistukset olivat jo säännöllisiä ja kestivät pidempään. Hiljalleen olo alkoi tuntua vähän tukalalta. Ei varsinaisesti sattunut, mutta se paine.. Yrh.

    Yhdentoista aikaan mies ja anoppi alkoivat olla jo vähän paniikissa. Puhisin 10-8 minuutin välein jumppapallolla ja nämä yrittivät maanitella minua lähtemään sairaalaan. Sanoin, että minähän en mihinkään lähde vielä moneen tuntiin, koska a) olen ensisynnyttäjä ja supistuksia on tullut vasta parin tunnin ajan ja b) kyllähän minä näiden kipujen kanssa pärjään vielä ihan hyvin. Jotenkin minut kuitenkin painostettiin autoon ja sitten mentiin. Aloin autossa kellotella supistuksia: vajaan 4 minuutin välein ja kesto reilun minuutin. Kun päästiin synnärille puoliltaöin alkoi vähän itsellä olla heikko olo. Olin 5cm auki ja samantien kärrättiin saliin. Tuntia myöhemmin epiduraali ja siitä vajaa pari tuntia niin sain pudendaalin ja pääsin ponnistelemaan.
    Poika syntyi 3.26.

    Itse olisin jäänyt siis pidemmäksikin aikaa kotiin, mutta onneksi mies ja anoppi painostivat lähtemään. En tiedä olisinko ehtinyt epiä saamaan, jos olisin kotona kököttänyt pidempään. Mutta meille oikein valmennuksessa painotettiin, että ensisynnyttäjillä ei ole mikään kiire lähteä ja synnytykset kestää toista vuorokautta. Höpöhöpö sanon minä. Jos toinen tulee, niin pitää oikeasti lähteä samantien.
  12. Herkkusieni Peruskäyttäjä Joulukuunmammat 2015

    Joulukuisena keskiviikkoa aamuna (jolloin raskaus oli 40+6) alkoi supistukset seiskan maissa ja olivat täsmällisesti 10 minuuttia, joskaan ei vielä kovin kipeät. Koko päivä menikin supistellen välien olleen koko ajan sen 10 minuuttia ja voimistuen iltaa kohden. Yöllä ne tiheentyi 6-8 minuuttiin ja sain vaivoin nukuttua aina sen muutaman minuutin supistusten välissä, olivat jo todella kipeitä. Torstaiaamuna olo oli jo sietämätön eikä särkylääkkeet tepsinyt, mutta silti eivät supistukset menneet paljoakaan alle viiden minuutin, vaihteluväli oli semmoinen 5-7 min. Soitin sairaalaan ja sanoivat, että voin tulla jos tosiaan en kotona enää kestä.

    Pari tuntia taisin vielä sinnitellä kotona ja suunnistettiin sitten sairaalaan. Siellä todettiin mun olevan auki vain pari senttiä, saman verran kuin viikko aikasemmin! Olipa turhauttava olo kun vuorokauden taukoamaton supistelu ei ollut tehnyt yhtään mitään!

    Noh, päivä kului osastolla käyrillä, kivuliaasti supistellen. Ne olivat sairaalaan pääsyn jälkeen harventuneet lähemmäs kymmentä minuuttia, mutta säännölliset kuitenkin. Iltasella kysyttiin tahdonko kotiin lepäämään, mutta jäin nyt kuitenkin sitten sairaalaan yöksi, sillä sain (vihdoinkin) yöksi kipulääkkeitä. Sain vihdoinkin nukuttua hurjat pari tuntia, kunnes vaikutus lakkasi ja yöllä sain sitten lisää lääkettä ja pystyin uniani jatkamaan taas pari tuntia lisää.

    Se, että sain noi muutaman hassun tunnin nukuttua taisi rentouttaa sopivasti, sillä perjantaiaamuna olin vihdoinkin sen verran avautunut että pääsin synnytyssaliin! Jee! :D ....Siellä sitten kaikki etenikin ihan joutuisasti iltapäivään asti kun olin jo täysin auki, lapsivedet menneet, mutta vauva ei ollut vielä laskeutunut tarpeeksi. Laskeutumista sitten odotettiin ja yritettiin lauantain puolelle, kunnes aamuyöstä lääkäri päätyi sektioon ja vauva pääsi vihdoinkin syliini :Heartpink Olin kyllä tuosta kahden vuorokauden supistelusta ja päivästä synnytyssalissa vähillä ruuilla niin poikki, etten tiedä miten olisin enää jaksanut edes ponnistaa... Joten loppu hyvin, kaikki hyvin :happy:

    Tiivistettynä siis: vuorokauden odotin kotona ja toisen vuorokauden odotin vielä sairaalassa, ennen kuin alkoi tapahtumaan :grin
  13. Guess89 Peruskäyttäjä

  14. Pähkinä80 Naimisissa foorumin kanssa Huhtimammat 2016

    Tunnin. Alkoivat heti kovina ja säännöllisinä.
  15. leipälapio Naimisissa foorumin kanssa Helmikuiset 2021 Helmikuunmammat 2016 Maalismammat 2017

    Mulla supisteli jo aika ahkerasti viikkoa ennen synnytystä.

    Vuorokausi ennen synnytystä supisteli useamman tunnin alle 10min välein ja lähti ilmeosesti limatulppa. Seuraavana yönä klo 3 supistukset alkoivat hyvin säännnöllisinä taas, alle 10min välein ja kestoltaan yli minuutin. Sairaalaan lähdettiin 6h tästä, kun supistuksia tuli tiheimmillään 4min välein enkä pärjännyt enää kotona..

    No sairaalassa supistukset hieman laantuivat ja avauduin tosi hitaasti ja sitäkin kipeemmin, lapsi syntyi vasta 20h sairaalaan tulon jälkeen. Ennen kun sain epiduraalin, mulle ei oikein tapahtunut mitään, mutta sitten aukesin vauhdilla.

    Maaliskuussa pitäisi syntyä toisen, että saa nähdä kauan uskaltaa tämän kohdalla olla kotona. :D
  16. Ginger Naimisissa foorumin kanssa Toukoäidit 2020 Huhtimammat 2016

    Supistukset alkoi aamulla noin kello kuudelta ja yhdentoista jälkeen muistaakseni lähdettiin sairaalaan, viitisen tuntia siis odottelin. Olivat aluksi suhteellisen lieviä, mutta aika pian kovenivat niin paljon että oli jo tuskallista. Rv 40+5. Synnytys oli pitkä, epiduraalin sain joskus 18-19 aikaan illalla ja poika oli lopulta ulkona pari minuuttia yli puolenyön.
  17. OutoMamma Tuttu foorumilla

    Pari tuntia. Alkoi heti tosi kovina ja 6min välein.. ja ajomatkaa oli 50km, en halunnut että tulee kiire. No ja ei tullut.
  18. Sohwia Rakastunut foorumiin Marraskuunmammat 2015 Elomammat 2017

    Tyttö syntyi tiistai aamuna ja sunnuntai-maanantai välisenä yönä alkoivat supistelut. Aluksi nuo supistelut tuli harvakseltaan ehkä n.10-15 min välein, mutta olivat jo sen verran "kovia" etten pystynyt sinä yönä ollenkaan nukkumaan. Säännölliseksi supistelut alkoivat tulla varmasti maanantai-iltana, mutta sairaalaan lähdimme maanantai-tiistai välisenä yönä, kun supisteli säännöllisesti n.5 minuutin välein ja olivat jo kipeitä. Olinkin sairaalaan tultaessa jo 3 cm auki ja siitä vajaa viisi tuntia, tyttö olikin jo syntynyt. Meillä oli matkaa sairaalaan 5 km ja oltaisin siis voitu mennä vielä kotiin, jos oltais haluttu, mutta autossa istuminen oli yhtätuskaa, joten jäätiin heti sairaalaan ja onneksi jäätiinkin. :)

Jaa tämä sivu