Kasvatusfilosofiset pohdinnat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja herne
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Noista Murmeliinin ja Littleredin kommenteista tuli mieleen, jostain artikkelista luin sellaisen ajatuksen, ettei lapselta kannattaisi kysyä asioista, joihin hänellä ei ole oikeasti päätösvaltaa tai joihin hänellä ei pitäisi sellaista olla. Että tyyliin "lähdetäänkö nukkumaan" sijaan käytettäisiin muotoa "lähdetään nukkumaan". En tiedä, millaiseen tutkimukseen tuo ajatus perustuu, mutta näin nopeasti ajatellen kuulostaa ihan järkevältä. Toki haluan lapselle myös opettaa, että hänenkin mielipiteellään on perheessä väliä ja kysyä mielipidettä asioissa, jotka ikään suhteutettuna ovat sopivia (tyyliin "haluatko leikkiä barbeilla vai legoilla").

Ruokahomman kanssa olen samaa mieltä, ja toivon todella, että muistan pitää siitä kiinni, kun lapsi alkaa niitä nakkeja kerjätä :wink Itse muistan lapsena joskus perseilleeni puurolautasen kanssa, en halunnut puuroa syödä ja pyörittelin lautasta pöydän reunoja pitkin kunnes se putosi lattialle. Voi järkytystäni, kun äitini sitten korjasi pudonneen lautasen sisällön tyynesti roskikseen ja totesi, ettei suomalainen lapsi nälkään kuole, jos joutuu odottamaan seuraavaa ateriaa :grin
 
Meillä on samanlaiset ajatukset ruuan suhteen, kaikkea ainakin maistetaan ja jos ihan oikeasti ei jostain tykkää niin ok (kai sen sitten erottaa siitä kiukuttelusta?). Mutta pääasia on että kaikkea maistetaan eikä ruokavalio tule koostumaan pelkästään eineksistä kuten nakeista ja lihapullista, me ei niitä muutenkaan syödä niin tuskin niitä pojallekkaan tuputetaan. Helppo tietenkin nyt sanoa, poikahan on syönyt koko kesän valmisruokaa... Mutta pikkuhiljaa alkaa syömään samaa ruokaa kun me :) Sama koskee herkuttelua, jälkiruuaksi hedelmää tai jogurttia eikä todellakaan mitään leivoksia tai suklaata. Me syödään normaalisti aika vähän herkkuja, niin ei tule olemaan ongelma. Ongelmia syntyy kun poika menee miehen perheen luokse jossa tunnetusti vedetään järkyttäviä määriä sokeria jo ihan taaperoiästä lähtien (kaakaota, kokista, karkkia jne jne). Siitä tullaan vielä painimaan miehen kanssa, ja PALJON. Mun vanhemmat ovat kyllä samalla linjalla että makeaa pitäisi antaa nyt jo, ja ovatkin antaneet pojan maistaa munkkia ja jäätelöä kesän aikana...
 
Samoja ajatuksia ruuan suhteen, lapsi syö sitä mitä muukin perhe, mä en lähde mitään nakkeja hakemaan. Mulla on sellainen systeemi, että teen aina valmiiksi viikon tai mielellään kahden ruokalistan, se helpottaa arkea kun ei joka päivä tarvitse miettiä mitä syödään. Biojätettä tulee myös vähemmän, kun pystyn paremmin suunnittelemaan että mitä kaapissa on ja mihin ne käytetään. Ja samalla saa mietittyä monipuolisemmin ruokia, meillä on vähintään kaksi kasvisruokapäivää ja enintään kaksi punaisen lihan päivää viikossa.

Olen ajatellut, että sitten kun lapsi on tarpeeksi iso, voin listaa tehdessä kysyä onko hänellä toiveita, ja jos pystyn, niin otan toiveen huomioon. Esim. niin, että hän saa päättää yhden päivän ruuan. Koska toinen puoli on se, että ruokailun pitäisi myös olla kaikille mukavaa ja omia suosikkejakin pitää saada silloin tällöin. Samoin kuin Sophie ajattelen, että maistaa pitää, mutta jos jostain ei tykkää, ei ole pakko syödä. Mun vanhemmalla veljelläni on edelleen useampi ruoka mitä hän ei syö, koska lapsena on pakotettu. Mun ja siskon kohdalla äiti oli jo rennompi, eikä meillä ole sellaisia ruokatraumoja.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Tulevaisuuttahan on vähän vaikea ennustaa :wink Mutta jos maailma on vaikka 10 vuoden päästä suht samanlainen kuin nytkin, niin varmaan netin käyttö ja medialukutaito on haastavampia juttuja käsitellä lapsen kanssa. Ja kaikki tuo somehomma, nettikiusaaminen, kuvien julkaisu, omien tietojen jakaminen... Huh. Siinä voi olla opettamista. Ja vähän oon sillä linjalla, että tietsikkaa ei tartte omaan huoneeseen moneen moneeeeeen vuoteen. Moneen. Ehkä 16 v saa :)
 
Muokattu viimeksi:
Mä katselin paikallisen liikuntaseuran sivuja kun ajattelin, että sieltä voisi löytyä joku kiva jumppa itselle syksyksi ihan tästä läheltä. Perheliikunnan puolella pisti vaan vähän silmään, kun jo 3-4 vuotiaille on erikseen tyttöjen ja poikien ryhmät. Vuonna 2014? o_O Poikien ryhmät on nimetty supersankarihahmojen mukaan ja tyttöjen söpösti sitten joksikin hempeäksi.

Joskus sanoinkin, etten ole kamalan tarkka tuosta sukupuolineutraaliudesta, mutta tuo tuntui ihan toooosi vanhanaikaiselta. Äänestin jaloillani.
 
Katselin jo noita lasten liikuntakerhoja espoossa ja heillä on ryhmien nimet esim sitruunaperhoset, tiitäiset ja menninkäiset. Outoa tuollainen jaottelu o_O
 
Me ei olla saatu aikaiseksi hommata pojalle vielä edes ensikenkiä tai syysvaatteita, mutta pohdittiin jo miehen kanssa tässä yksi ilta, mikä on linjamme alkoholin kanssa sitten, kun poika on teini. Todella ajankohtaista :p Ihan samoilla linjoilla ei kyllä oltu, minä tässä asiassa tiukempi. Melkein saatiin perheriita aikaiseksi :grin
 
^Me emme ole paasseet viela sinne saakka, vaan purnaamme nyt ensin siita, saako pojalle antaa lasten kaakaota vai ei. :grin Mies oli ostanut pojalle +12m valmiskaakaota, koska poika on ihan kohta vuoden.
 
Heh, meilläkin on varmaan kaakaogate vielä edessä :grin Mies on näissä asioissa tosiaan minua löyhempi, ja on kovasti sitä mieltä, että lapsuuteen kuuluvat sellaiset asiat kuten kaakao. No, en mä täysin eri mieltä siitä ole, mutta minusta tässä ehtii kyllä, ei tarvitse ihan pikkuisena totuttaa kun poika ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa keksii asian itse.
 
Meillä on kans puhuttu alkosta ja tupakanpoltosta, ja mää luulen että jos kossi isompana alkoa käyttää niin mää olen just sellanen äiti kelle kaveritkin uskaltaa soittaa jos jotain menee pieleen. Ja myöhemmällä iällä (18+) luultavasti istutaan kopan kanssa tallissa rappaamassa pojan kans jotain ikivanhaa romua :D

Sent from my GT-I9305 using Vau Foorumi mobile app
 
Mietin laittaisinko valitusketjuun vai tänne mutta menköön nyt mieluummin tänne, vaikka ei järin riemumielistä tekstiä olekaan. Täällä oli monella samanlaisia ajatuksia erinäisten herkkujen antamisesta lapselle. Miten teidän periaatteisiin on suhtauduttu? Me ollaan huomattu, että lähes jokainen vanhemman sukupolven ihminen suorastaan mitätöi meidän sokeria rajoittavat periaatteet ja se tuodaan esille hyvinkin väheksyvään tyyliin. Jos meidät on pienestä pitäen totutettu syömään herkkuja, niin sitten on mutta kaipa me vanhemmat jumankauta viime kädessä päätetään milloin tuo lapsi alkaa mussuttaa kaikennäköistä sokeripitoista. Kukaan ei onneksi ole karkkia yrittänyt antaa, mutta eipä tässä ole mitään kiirettä muitakaan imelyyksiä antaa. Me ollaan niin sokerinatseja ettei olla vielä jäätelöäkään annettu, vaikka kaipa se jo vuoden ikäisellä kuuluisi yleissivistykseen. Huokaus...
 
Jep, tuttu tunne! "Voi voi, eikö äiti anna sun yhtään maistaa karkkia/kakkua/mitälienee." Argh! :mad: Ei meillä totaalisen sokerivastaisia olla, mutta minusta pointti on se, että vanhemmat tekevät linjavedon eikä siihen kenelläkään ole urputtamista.
 
Salme, puhut niin asiaa!! Meillä on myös sokerinatsimutsi ja poika ei todellakaan ole saanut mitään jäätelöä, keksejä ym. ja lähes aina vieraissa (lue anoppilassa) saan kuunnella sitä mussutusta siitä, kuinka meidän lapsi KÄRSII kun ei saa mitään herkkuja… Toinen onnellisena istuu kahvipöydässä ja syö suurta herkkuaan, viinirypäleitä ja mandariiniä vailla mitään tietoa edes niistä muista herkuista. Synttäreillään söi vesimelonista ja ananaksesta väsättyä kakkua ja maiskutteli onnessaan, muiden vieraiden kauhistellessa, että eikö poika saa tuota oikeaa kakkua.

Meillä poika sormiruokailee muutenkin lähes täysin, niin saan siitä jo niin paljon kauhistelua ja hämmästelyä osakseen, että tuo sokerijuttu ei enää jaksa itseäni hetkauttaa. Antaa ihmisten vikistä!
 
Ei meilläkään ihan totaalikieltoa ole, neiti on kyllä maistanut vähäsen pullaa ja täytekakkua, mutta oikeasti niin kauan kun neiti ei itse ole vinkumassa mitään, ei varmasti traumoja saa tai jää pahasti kaikesta paitsi vaikkei kaikkea saakaan maistaa mitä aikuiset syö. Ärsyttää kun jotkut suorastaan väittävät vastaan, että PITÄÄ saada. Täytyy varmaan ruveta jyrähtelemään ihan kunnolla, jos ei ala mennä perille että meillä on tällaiset säännöt.
 
Ei niinkään tuosta aiheesta, mutta suolaisista jutuista jaksetaan taivastella. Miksi ei saa syödä juustoa niin paljon kuin haluaa? Ööö... Samasta syystä kuin aikuinenkaan ei voi. Sisko tosin pitää mua natsina, kun ostan jugurtit maustamattomana ja laitan sekaan pakkasesta marjoja tai sitten hedelmäsosetta. Että ihan hyvin vois ostaa danonioa, koska "täytyyhän lasten saada sellaista mistä ne tykkää". Ööö... Ei todellakaan tarvitse. Sitä paitsi neiti tykkää mun jugurttiseoksista enkä itse koe sitä vaikeaksi. Synttärikakkua annoin kyllä maistaa vähän ja eilen isänpäiväkakkua, mutta tänään ei enää saanut. Ei sitä tarvitse ruveta syömällä syömään vaikka vähän maistaakin.

Pahin vääntö meillä on käyty saunasta. Isäpuoleni ei kyennyt ymmärtämään miksi en vienyt neitiä alle kaksikuukautisena saunaan. Ja siitä kuullaan edelleen. Ja meidän neiti kun on varsinainen kuumakalle, niin kesällä kun kokeiltiin saunaa tuo itki kuin syötävä. Ja sehän johtui siitä, kun ei ole pienestä pitäen tottunut.
 
Kyllä meillä poika saa maistaa kaikkea, niin makeaa kuin suolaista, ihan kaikkea mitä mekin syödään (paitsi että me herkutellaan tosi harvoin). Yleensä makeat sylkäistään ulos, ja suolaiset (esim ilmakuvaittu kinkku) maistuu paljon paremmin :) Kun leivoin pojan synttäreille, niin poika sai käteensä teelusikan joka oli kastettu suklaahan. Paikalliset kaverit eivät meinanneet uskoa ettei yksivuotias ole saanut aikaisemmin maistaa suklaata o_O
 
Meilläkin saanu vähän maistella herkkuja joskus. Synttäri kakkujaan sai maistaa, mutta ei nekään edes kelvannu. Kummastakin söi lusikallisen. Meillä oli tarkotuksella tehty vielä sellaset kakut ettei ollu kauheesti sokeria, että neiti on sai syödä. Rinkeliä ja riisimuroja saanu sit vähän useammin. Ne on niitä herkkuja meijän ipanalle.

Meillä on nyt isompi ongelma napostelussa. Ite napostellaan ihan liikaa. En haluis, että tyttö oppii sellasille tavoille. Keskusteltu ollaan miehen kanssa, ettei ruokien välissä tarvis antaa edes maistella mitään. Itellä on niin huonossa jamassa hampaat, että haluan neidin siltä säästää.
 
meilläkin vähän joustettu siitä entisestä tiukasta linjauksesta, mutta tosi harvoin itekkään herkkuja syödään niin eipä tuokaan niitä paljoa saa :) enemmän maistelut menee sille linjalle että äitin ruuasta on PAKKO saada maistiainen ennenku uskotaan ettei tykkää. Eikä välttis usko sillonkaan :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top