Saini, tämä on hyvä paikka avautua :) Mun korvaan tuo kuulostaa huomionhaulta ja ikävaiheeseen kuuluvalta kinastelulta. Nämä meidän joulukuiset ovat vielä niin pieniä, että ymmärrys ei riitä kaikkeen. Esim lelujen omiminen, jos jollain on leikkinyt aamulla, niin eihän sillä sais iltapäivälläkään kukaan muu leikkiä, vaikka just itse oli muissa hommissa :D Ohjausta tarvitaan paljon leikkeihin vielä pitkään, niin raivostuttavaa kun se onkin. Kannustaen, ei kieltäen, yrittää pitää kierrokset itsellä kurissa, niin eivät lapset saa sitä huomiota perseilyllä. Tiedä sen olevan välillä erittäin vaikeaa, mutta se kyllä palkitsee äkkiä!
Tuo Iltanukutus kuulostaa raastavalta, mä lähtisin varmaan rikkomaan rutiinit ja myös kokeilisin aikaistaa nukkumaanmenoa. Iltasin meillä tainnutetaan yleensä puurolla, on lämmintä ja täyttävää, kunnon voisilmä, niin pitää hetken nälkääkin. En teidän iltahommista tarkemmin tiedä, mut meillä menee niin, että seiskalta iltapalalle, siitä sitten iltspesut ja nukkumaan. Satuja meillä ei vielä iltaisin lueta, kun ei tuo jaksa keskittyä, joku lyhyt kirja voidaan katsella sohvalla ja sit viedään omaan sänkyyn, peitellään ja sanotaan hyvää yötä. Joskus lähtee vaeltamaan, mut ilmeettömästi sit sanotaan, että nyt omaan sänkyyn nukkumaan, viedään takaisin, peitellään ja sanotaan taas hyvää yötä. Ei siitä pidemmän päälle tosiaan mitään tule jos monta tuntia joutuu nukuttamaan. Päiväunien pituus ja ajankohta on toinen jolla voi illan nukahtamiseen vaikuttaa.
Onko sun ruokavalio kovinkin rajattu? Melko samaa voi muksut syödä, tosiaan välillä kun elävät pyhällä hengellä täälläkin :D Mä en heidän temppuihin ole lähtenyt mukaan, syödään mitä on tarjolla tai ollaan syömättä, mut ruoka on tarjolla tiettyihin aikoihin ja väleillä saa sitten vain vettä. Helpoin väline vallankäyttöön tuntuu lapsilla oleva tuo syöminen ja sit iltataistelut. Meillä toka muksuista yrittää hienosti syömättömyydellään painostaa, mut eipä sitten pitkiä jaksoja jaksa kun kukaan ei hermostu. Tai siis minä en hermostu :D Miehelle parit puhuttelut pitänyt, että lopettaa sen pöytätappelun kun sitä ei ikinä voi voittaa... Maistaa on pakko, syödä ei.
Mulla alkaa jo ajatus karkailla, täytyy kirjoitella ajan kans lisää :D Mut paljon voimia saini! Nyt vielä ennen kolmannen syntymää on hyvin aikaa muuttaa rutiinit ja puuttua ongelmiin, vaikka se hetkellisesti tekee arjesta raskaampaa. Ja mikä yhdellä toimii, ei välttämättä toimi toisella, mut ulkopuolisen voi olla helpompi nähdä tilanne eri tavalla kun itse väsyneenä ja vinkit sit saattavatkin toimia :)
yritetään aina näyttää että eikun nätisti ja osaakin mutta silti aina tekee noin. Ja nauraa jos yrittää olla että aijai äitiin sattuu yhyy..
Eikä luultavasti meillä liity puremidet hampaisiin, kun nyt suht rauhallinen tilanne. Kerralla ryskäs alkuvuodesta hammasta, nyt on niitä 14! Mutta joo, jatketaan samalla linjalla eli kieltoa ja toistoa....
Että ei se kokeilematta selviä, josko vaikka teilläkin :) Tän ikänen syö muuta ruokaa jo niin paljon, että imetyksen ajankohdalla ei niin hirveesti oo väliä. Ja mä aattelen, et mitä vähemmän tulee kerralla muutoksia, kun menee töihin, niin sitä parempi.