Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Wild voi olla! Meidän koiruus menee levottomaksi, vinkuu ja vaeltaa mun ympärillä kun on lähdöt tullut... Kyllä ne eläimet tietää;)
 
Täällä olis tänään rv 38+0. Pari viikkoo siis laskettuun jäljellä, mikä on siis 9.12. Ja omat synttärit päivää aiemmin :D
Esikoinen syntyi rv 39+4, ja kuopus rv 40+4, joten ei mitään käsitystä millon tämä päättää tulla.. On tässä nyt pari oireilu päivää takana, mutta kaikki tuntuu hellittävän iltaa kohti. Millon vihloo ja särkee alapäässä, millon on liitoskipuja, millon supistelee kivuttomasti. Onhan nekin merkkejä tulevasta, mutta eipä ne mitään sen kummempaa oo vielä saanu aikaan. Ja omasta mielestä jotenkin turhaa, yrittää saada synnytystä käyntiin rasittamalla itseään. Ennenpitkää se synnytys kyllä käynnistyy, joko sitten luonnollisesti ja käynnistämällä. Omat synnytykset on käynnistyneet ilman mitään rehkimistä ja suppareiden provosointia. :)
Mitenkä toivoisitte teidän synnytyksen käynnistyvän? Supistuksilla vai vesien menolla?
Ite toivoisin niitä supistuksia, niin vois olla mahdollisuudet ehtiä sairaalaankin. Ja muutenkin mielummin niin, että jos supistuksilla alkaa, niin jatkuis sitten vaan loppuun saakka, eikä loppuis aina välillä.. Kuopuksesta kun meni vedet synnytyssalissa, niin meni 20min kun oli jo syntynyt.
 
Meillä chihu nöpöttää kiinni mussa ja nyt iltaisin kun lököän sohvalla yrittää oikein änkee joko kupeeseen kiinni tai olkapäille. Varsinkin kun mies on poissa niin tää vahtii ja kyttää mua ihan non-stop. Ja jos alkaa supistamaan tai muuten vaan potkut tuntuu keljuilta niin johan alkaa armoton tärinä ja hytinä. Rodulle tyypillistä mutta aina yhtä huvittavaa :joyful:
 
Mä toivoisin myös että vaihteeksi supistuksilla lähtisi tämä synnytys. Toisaalta vesien meno on jotenkin konkreettista ja sujuvaa, mutta silloin just mulla se pelko että ehdinkö sairaalaan ajoissa.
 
Mulla olis la 3.12 viikkoja huomenna 39!
Itse melkeinpä toivoisin että vedet menee ensiks niin ei olis ainakaan epäselvää ja tuskin enää siinä kohtaa on synnytys stopaamassa kun tää vaan antaa merkkejä tulostaan mutta ei tule:/
Mun eka synty 39+6, toka 39+5 ja kolmas 38+0, tää sit onkin eri tarina:/
 
Hei nyt täytyy kyllä kehua, ostin weledan imetysteetä ja on kyllä hyvää! Yhdestä teepussista tulee noin 7,5dl-1l teetä ja on kyllä herkullista. Paketissa ja maahantuojan mukaan voi käyttää loppuraskaudessa, saapi nähdä lähteekö pukkaamaan maitoa rintoihin vaiko ei. Lauantaina poksuu rv 36 eli mun puolesta tää putruilu sais jo hellittää ja Poika syntyä :p
Sikäli hassua että la on vasta 26.12, mutta olo alkaa olla hyvin Hyvin hyvin odottava, tuntemukset vaihtelee päivittäin. Mielenkiintoista nähdä milloin tää tyyppi sit ihan oikeasti päättää syntyä kun ei näistä supisteluista tai menkkakivuista tai muista oireista pysty näköjään sanomaan mitään. Jännää :dummy:

Tsemppiä Marjasose!

Kerrohan Mukkis sit minkälainen käynti sulla on, ajele varovasti.
 
Kyllä minäki luulen, että elukat vaistoaa. Oli kyllä niin ihmeellinen eilen, ei yhtään oma itsensä. Mieskin ihmetteli ja mies sitten rykäskin mulle "ettei vaan tyttö vaistonnu että kohta on lähtö".. Kyllä niillä joku kuudes aisti on! :)
 
Vilijonkka, ei mullakaan ole sellaista tunnetta, että olis kookos alapäässä, mutta silti vaan lääkäri sanoi vauvan olevan jo niin alhaalla, kuin mahdollista ja kiinnittyneenä. Voisiko kropan malli vaikuttaa? Paine alhaalla on kyllä ajoittain ihan järkky ja pitkiä aikoja en mielelläni seiso kerralla... Ja välillä kun vauva potkii ja mönkii masussa menemään, niin tuntuu siltä, että se tulee kohta ulos.

Angeligue, voisko syynänolla se, että verensokeri saattaa usein tasottua ihan loppuraskaidessa? Eli heittelyiden ja nousujen jälkeen lääkettä tms. ei tarvitakaan, vaan arvot normalisoituvat. Mahtavaa, että arvosi ovat hyvät! Toivottavasti pysyvätkin.

Niin jänniä aikoja kyllä eletään! Kukakohan seuraavaks??? Mulla kanssa selkeesti supistukset napakoitunu... jos niitä tulee niin huomaan kyllä. Öisistä supistuksista ei sitten mitään käryä, kun en herää ees tän vauvan riekkumisiin... Mies aamusin ihmettelee, miten mä pystyn nukkumaan, kun maha heiluu ja aaltoilee toisen liikkeistä.

Täällä kanssa lohduttoman näköinen maisema... Märkää ja liukasta :(
 
Kovasti tsemppiä marjasoseelle! Ja Mukkikselle turvallista ajomatkaa! Saapa nähdä Wildis, joko sullaki enteilee lähtöä :)

Täällä saatiin käytyä neuvolassa. Kaikki iha normisti, ainoo vaan et strepto oli ollu testeissä positiivinen... nyt vähä jännittää et jos käynnistyyki vesien menolla, mut sitte vaa suoraan synnärille.
 
Olipa ihana käynti sypellä! Ja 2,5h juteltiin ja käytiin kaikki synnytykset läpi ja kaikki mieltä painavat asiat. Ja paperille h-hetkeä varten kirjotettiin. Eli 16.12 rv 38+6 aika tänne mahdolliseen käynnistykseen, jos siis paikat auki niin kalvot puhkastaan ( lääkäri anto siunauksensa) ei siis tarvis pelätä matkasynnytystä... Sitte valmistaudutaan antamaan spinaali verikokeet ohjelmoitiin labraan. Ponnistusvaiheen kipua ajatellen. Sitten kirjattiin erikseen, että toivon tukea myös kätilöltä (ettei vaan kurkkaile ovenraosta Niinkuin viimeksi...) Miehen helpompi päästä mukaan jos päivä olis määrätty etukäteen. Ja muutenkin nyt tuntuu niin paljon kevyemmältä olo :)

Tsemppiä marjasoseelle koitokseen!!!!
 
Ihanaa, että käynnistä oli apua ja sait mieltäsi kevennettyä!
 
Ihanaa mukkis, että helpotti oloasi. Itsekkin toivon kovasti sypellä käymisestä olevan keventävä vaikutus.
Itseäni ahistaa kovasti toi matka tuonne sairaalaan kun on se 130 kilsaa matkaa ja talvi kuitenkin. Jännitän ihan liikaa sitä, että keretäänkö ajoissa ja osaanko tulkita oireet oikein.. Ahdistaa kun ei tiedä millon se lähtö tulee, helpottaisi itseäkin jos olisi joku määrätty päivä. Sitä kipua pelkään myös kovasti, joka päivä nää asiat pyörii mielessä.
 
Mukkis kyllä kuulostaa mahtavalta! Ens viikolla mulla on oma neuvolalääkäri ja neuvola-aika, vieläköhän sais ruikutettua aikaa pelkopolille jos homma jatkuu entisellään. .

Mua stressaa sekin että miten taas vauvan tulo muuttaa parisuhdetta, siis meillä menee miehen kanssa ihan hyvin, mutta eihän meillä seksiä ole ollut enää aikoihin. Ja viime synnytyksessä kätilö oli sitä mieltä että katellaan kaikki kuinka se vauva sielt syntyy - kiltti mies kun kurkkas mutta siihen hyytyi meidän seksielämä melko pitkäksi aikaa. Ja ihan ymmärrettävää! Itekään en halua katsoa sinne. .

Kuulostaa pinnalliselta mutta mulla on vaan huoli siitä toipumisajasta, kun viimeksi se eka kerta synnytyksen jälkeen ei tuntunut yhtään miltään. Sori ällöilystä!

Mutta siis, pointti on se että synnytys on todella iso tapahtuma.

Voi ei, nyt on mullakin kaktus kurkussa. . Ei muuta ku vitskukaapille :hungover:
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top