Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Täällä ruvennut limatulppa irtoilemaan.
Kuopuksen synnytyksen yhteydessä, kun yritti siinä käynnistyä ensin kolme päivää, limatulppaa tuli vähän väliä ulos. Silloin myös supisteli epäsäännöllisesti.
Nyt ei vielä suurempia muutoksia olossa, alaselkää ehkä kolottaa vähän.
Rv 36+0
 
Ou ou, ootkohan Minni seuraava synnyttämään lähtijä :wink

Mites Lilith otitko yhteyttä äippäpolille?

Angelique kuulostaa oudolta, että laittaisivat lääkkeet enemmin kuin käynnistyksen. Onko kuitenkin jo hyvä painoarvio? Voisitko asiasta vielä kysyä?
 
Muokattu viimeksi:
Soitin ja käskivät seurailemaan tilannetta, että jos yhtään olis alannu kivuliaat supistukset, nii sitten vaa sinne tarkistuttaan, mutta oonki nukkunu siitä asti, tosi voimaton olo tuli, mutta ei mitään enää noista tuntemuksista sitten tullut. parin tunnin päästä neuvolaan, niin saa siellä sitten vielä tarkastaa tilannetta.
Poksuu lantio takaa aina kun kääntää kylkeä sängyssä, vai onko se sitten selkä, en tiedä mutta kamalan kuulosta, ei se satu, mutta tuntuu iha selvästi ja se ääni siinä kaikista kamalin on :O
 
Hyvä, että meni tilanne ohitse ja pääset käymään neuvolassa tarkastuksella :) Mullakin ollut pari päivää nyt tota poksuntaa lonkka- ja häpyluun alueella. Kait ne paikat siellä levenee synnytystä varten. :joyful:
 
Ou ou, ootkohan Minni seuraava synnyttämään lähtijä :wink

Mites Lilith otitko yhteyttä äippäpolille?

Angelique kuulostaa oudolta, että laittaisivat lääkkeet enemmin kuin käynnistyksen. Onko kuitenkin jo hyvä painoarvio? Voisitko asiasta vielä kysyä?
Sitä tässä nyt itekkin jännäilen, että kuinkas pian se lähtö sitten tulee.
 
Omasta kokemuksesta noi nipistykset ja kovotukset tai vihlonnat ja painatukset ym kuuluvat tähän normaaliin loppu raskauteen.
Ne voi kypsytellä paikkoja, mutta sellasilla tuntemuksilla ei monikaan vauva synny.
Synnytyssupistukset tunnistaa kyllä ja ainakaan itselle ne ei ole jääneet epäselväksi, mitä ovat.
Kipu ja voima on sitä luokkaa, että kotona ei vaan enää kykene olemaan.
 
Mä oon ainakin sitä mieltä että kun vauva on täysiaikainen niin saapi tulla. Vielä pitäisi muutama viikko olla jalat ristissä jollei mitään mullistavaa havaita kasvukontrollissa. Eniten toivon että pääsisin kuitenkin omalle synnärille, eli kolmisen viikkoa vielä pötkittävä menemään.
 
Toi kiinnittymisjuttu kuulostaa kyllä jännältä, eikö se tosiaan kiinnity edes synnytyksen edetessä? Vai selittääkö se sitten sen että toinen synnytys olis vauhdikkaampi? ! Hui!:bag:
 
Oon tismalleen samaa mieltä solavin kanssa. Ei ainakaan itselle viime kerralla jäänyt epäselväksi millon piti lähteä ja ne ns. oikeat supistukset kyllä tunnistaa.
 
Mulla ei eka edes kiinnittynyt, olihan se pt. Toka kiinnittyi jossain rv 37 tienoolla, kolmannen sanoivat kiinnittyneen rv 35 mutta niin ei enää ollutkaan rv 37, joten ei tiedä sit sitä tietääkö ne neuvolassa sitä itsekään? Kyllä sen ainakin tuntee kun pikkunen alhaalla kun olo että olis kookospähkinä tavarassa ja jatkuva vessa hätä... Kyllä ne oikeat lähtö supistukset tunnistaa kun sen aika tulee, voimistuu voimistumistaan niin ei epäselvää;) itse vaan pidin jotenkin itsestään selvänä että eka menee vedet ja sit vatsa supistaa, ei se nyt niinkään sit mennyt:D
 
Hyvä että sulla Lilith tilanne rauhottu!

Mulla rutisi kans häpyluu jossain vaiheessa ku käänsin yöllä kylkeä, eiköhä se iha normaalia ole :)
 
Kiinnittymisen suhteen osa noista neuvolassa työskentelevistä, ei tunnu tietävän että kiinnittyykö ne vauvat uudelleensynnytyksissä. Toiset sanoo että kiinnittyy, ja toiset on näköjään taas toista mieltä. Saattaahan ne olla siellä lähtökuopissa, missä kuuluukin olla, mutta pystyvät kuitenkin liikkumaan jonkun verran.
Mulla kesti ensimmäinen synnytys kaikkinensa vähän alle 13h, ja toinen synnytys kaikkinensa vajaa 7h.
Mutta mulle lääkäri eilen sanoi, että näissä uudelleensynnytyksissä vauvat eivät kiinnity, vaan laskeutuvat. Mulla vauva on laskeutunut, ja lääkäri tunsi vauvan kallon sisäkautta kokeiltaessa, vaikka ei ollut kiinnittynyt.
Kun muistelen viime raskauden viimeisiä neuvolakäyntejä, niin yksi terkkari sanoi, että vauva olisi kiinnittynyt, ja toinen terkkari sitten viikkoa myöhemmin, että ei ole kiinnittynyt.
Että kaippa ne sieltä sitten vaan sujahtavat läpi, ilman mitään kiinnittymisiä. :o
 
Lääkärissä käyty ja kohdunsuu on pehmentynyt ja 1 cm oli mittaa, kanavaa 4 cm ja kiinni, joten ei hätää sen suhteen. Nyt oli pää alaspäin, mutta viistossa. Viikon päästä katsotaan uudelleen sf mitta ja jos ei ole kasvanut niin sitten tsekkaukseen polille. Syke ja napasuoni virtaus näytti hyvälle. Oma pituuteni piilottaa vauvan ja lääkäri ei ollut huolissaan.
 
Toi insuliinin pisto tässä vaiheessa kuulostaa kyllä oudolta. Kaverilla ainakin ois ollu käynnistys viim vko 38, ku joutu insuliinia pistelee...
 
Onpa ihanaa kun on valkoinen maa ja lunta sataa :)
Kyllä nuo kaikenmaailman kolotukset ja painatukset kuuluu tähän loppuun. Muuten vielä noihin synnytyksen alkamis tuntemuksiin. Ei ne kyllä aina ihan selkeitä ole... Mulla esim. 4. synnytys kyllä kiusas kolmisen viikkoa, siis supistukset oli älyttömän kipeitä, mutta lopahtivat aina. Paikkoja kävin synnärillä tarkistuttaan kolmesti, ja olinhan mä viimesellä kerralla jo 4cm auki... Kuitenkaan synnytys ei ollut käynnistynyt... Se oli kiduttavaa kun sairaalaan ja takas oli sen 140km, niin ei huvittanut ihan turhaan siä käydä. Sit lopulta kun mies passitti mut sairaalaan kun olin niin kipee ja ties kuinka mones uneton yö, olin yön osastolla ja aamulla mun pelastava lääkäri päätti että puhkastaan kalvot (ei kuulemma viitti kiduttaa äitiä enää) rv39+1 ja vauva synty 2h päästä... Toivottavasti tästä loppuvaiheesta ei tuu samanlaista, matkaa nyt kuitenkin sairaalaan reilu tunti näin talvikelillä... Ja tosissaan viimekskin mulla oli tasan tarkkaan tiedossa miltä synnytyssupistukset tuntuu.

Nääkin jutut on kaikki niin yksilöllisiä, mutta kai se hyvä sääntö on että jos itsestä tuntuu että tarvii apua kipujen kanssa ja pelottaa tms. Niin näytille vaan. Tai voihan sitä soittaakin eka.

Voipi muuten olla että meillä isovanhemmat tuleekin jo ens viikolla mun avuksi. Vähän vaan jännittää miten mun isä jaksaa niin pitkään täällä kun tosiaan jouluun asti pitäs olla. Se on jo 74v. Ja takana iso sydäninfarkti pari vuotta sitten, ja siitä jäänyt sydämen vajaatoiminta. Noi lapset kun kuiteskin osaa viedä voimat.. Mut mun isän vaimo on ihan loistava apu, pärjää lasten kanssa mennen tullen ja on muutenkin ihan mahtava tyyppi.

No tällasta omaa napaa tänään :) voi kun kivut pysyis pois niin mennään tekeen lumiukkoja lasten kanssa....
 
Yöllä kun nousin vessaan,niin häpyluun tietämillä sattui,oliskohan ollut niitä sukkapuikko-kipuja,mistä olette puhuneet..
Ja aamuyöstä hyvä että kerkesi vessaan,kun suoli halusi tyhjentyä :/ tämä sattui kaks kertaa,pikkasen säikähdin,että kohtako lähtö tulee..
Nyt on vähän tuntunut mahassa paineen tunnetta,mutta ei niin paljoa kun eilen..

Tänään meinasin yllättää isännän ja leivon sille pullaa. Eikös taikinaterapia ole hyvästä ;)
 
Vettä sataa täälläkin:( taitaa lumet tulla vasta ensi vuonna jos ennustuksiin on luottaminen:( eikös sinne Lappiin ollut 20cm lunta luvattu... En ole kade mutta lumi olis kiva:)

Kyllä on mahtavaa että mukkis saat apua!

Voimia kaikkien kipuiluihin!
 
Takaisin
Top