Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä olen Pauliinan kanssa aivan samoilla linjoilla. Sitten kun ympärillä on tällä hekellä paljon äitejä, raskaana olevia ja tulee selattua näitä foorumeitakin, niin välillä tulee oikein kylmä ja kyyninen olo, kun en itse jaksa hätäillä asioiden suhteen. Esimerkiksi hyvän ystäväni ollessa raskaana, hänelle dopleri oli varsinainen henkireikä ja neuroottisuuden aihe. Itsehän en aikonut ede dopleria hankkia, kun on mun mielestä turha kapine. :bag: Sain toiselta ystäväni sitten doplerin lahjaksi ja ollaanhan me sillä niitä ääniä kuunneltu, mutta useammin se on vain unohtunut lojumaan milloin mihinkin. Onhan se ihan kivaa, mutta jos jostain syystä hätä tulee niin luotan ennemmin vauvani liikkeisiin, kun kotidopleriin.
 
Mikä on teijän tapa purkaa stressiä? Kyllä stressannu taas monta päivää, ja koko ajan tulee lisää stressin aiheita. Ihan kauhee olo. Vanhat kikat ei meinaa auttaa. Eilen ku oli vähä trooppiseen yöhön viittava ilma myöhään illalla, lähin pyöräilemään, ja vähä helpotti, mutta samalla oli niin kauheen syksynen ilma, kerkes puolentoistaviikon aikana tottuun jo niin hyvin tuohon kesäiseen poutakeliin.
 
Miulla se oli ennen tupakka joka rauhoitti, nyt kun en oo polttanu plussan jälkeen yhtään nin on ollu vaikee keksiä uutta keinoo. Ja pelottaa jo valmiiks että lapsen synnyttyä saanko sinniteltyä ja pysyttyy irti tupakasta stressin tullen :(
 
Täälläkin huonosti nukuttu yö taas takana tai näitä alkaa olemaan jo muutaman viikon verran. Kaksi tuntia unta illasta ja kaksi tuntia aamusta. Ilmeisesti muutto alkanut stressata ja kaikki asiat mitkä kasaantunut kuun vaihteeseen hoidettavaksi.:dead: Oon ollut ku perseelle ammuttu karhu viimesen viikon ajan, mut muuten raskauden aikana ei oikein oo mielialat heitellyt. Stressi vinkit kelpaa tännekin suuntaan:wink

Saatiin tai mä sain sit eilen illalla aikaseksi kunnon riidan miehen kanssa. Suutuin, ku nähtiin ekaa kertaa koko päivän aikana ysin aikaan illasta vasta (mies oli aamun töissä ja mä illan) ja mies ei jaksanut jutellakaan mun kans oikein mitään.. Samalla linjalla jatkunut koko viikko. Se on mennyt kavereidensa kans kaikki päivät, että energiaa mulle tai muuttohommille tuntunut jäävän yhtään. Mulla taas tuntunut menevän koko viikko muuton ja töiden parissa vaan ja omista menoista joutunut joustaa. :sad001 Nyt tuntuu ehkä mä kuitenkin ylireagoin, koska viime viikonloppuna mies jäi kotio mun kans, ku olin saikulla eikä lähtenyt mökille kavereidensa, kuten piti. Viihteelläkin käynyt tosi vähän nykyisin. Mies sanoi, että on yrittänyt viettää nyt paljon aikaa kavereiden kanssa myös, ku loppu- ja alkuvuodesta vauvan kans tarvitaan sitä enempi kotona. Anteeksi piti avautua tänne ennen, kun suuntaan töihin. :wideyed: Nyt avaimia hakeen uuteen kämppään ja illaksi vielä töihin! :)
 
Itseäni rentouttaa musiikki, lenkkeily ja kuvataide jonka tekemisellä sitten hankkinut tienestejä vakityön ohessa :)
 
Pauliinan kanssa samoilla linjoilla, tietty tilanne olis eri jos vauvalla terveyden kanssa jotain ongelmaa. Mullahan on tuo ihana 4v. tyttönen, jolla määrittelemätön kehitysvamma. Siis olisin varmaan ollut hermoraunio, jos olisin siitä raskausaikana tiennyt, mutta kun se todettiin siinä vajaa vuoden iässä, en ole koskaan siitä panikoinut. En osaisi kuvitellakaan tyttöä erilaisena, vaan juuri noin täydellinen ❤ Siis tarkotan sitä, että monesti asioilla on vaan taipumus järjestyä, eikä tulevaa kannattaisi murehtia (todellakin helpommin sanottu kuin tehty...)
Saatiin muuten positiivinen päätös sopeutusvalmennuskurssista/kuntoutuksesta! Päästään lokakuussa 5vuorokaudeksi Oulun Edeniin koko perhe täysihoitoon Ihan mahtavaa! Noihin kuntoutuksiin ei montaa hakijaa valita, joten meillä oli onnea, varsinkin kun perhe on yhteensä 7 henkilöä... No eipä olla koskaan koko perhe tollain yhdessä oltukaan missään.
 
Rentoutusta täällä haetaan musiikista, lukemisesta, kynttilöistä ja teekupposesta, ja uusi ihanuus puutarhanhoito, yksin, kun lapset kiusaa isäänsä:)

Hitto mulla tullut parissa päivässä 3 kg painoa lisää... Mitä ihmettä?
 
Itse rentoudun kun teen jotain yksikseni silloin kun tyttö leikkii isimiehen kanssa :) Ja kyll toi maiseman vaihdoskin auttoi kun käytiin vuorokausiristeilyllä :)
 
Paineet puran lenkkeillen, sitä kovemman rääkin teen mitä isommat paineet, mutta nyt kun tän mahan kanssa ei ravata, niin musiikki on yksi keino ja toinen on mennä luontoon kävelemään, istahtaa johonki ja hiljentyä hetkeks.
 
Mua rentouttaa nykyään hyvin lukeminen ja lenkkeily (jota tosin pitäis harrastaa huomattavasti enemmän...) :) Nyt ilmoittauduin raskausajan joogaan, josta toivottavasti sais vähän lisää voimaa vielä arkeen, niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Onpa hieno homma Mukkis, että pääsette koko perheellä kylpyläkuntoutusreissulle :)

Onko teillä muilla alkanu vauvamasu ahistaa jo ylävatsaa? Musta on nyt alkanu tuntua, että närästää ja ahistaa, ihan ku olis sisäelimet aivan läjässä (niihän ne kyllä kohta onki...) o.O Tuntuu, että se keskiraskauden kaikkivoipaisuustaika alkaa pikkuhiljaa varista ja tilalle tulla taas väsymystä ja kömpelyyttä. Huomaa jo esim. kyykistyessäkin, että sinne alas pääsee vielä suht ketterään, mutta ylös ei ihan niin vaan ponkaistakaan. Toki on toisaalta ihana, kun tuo pikku myllääjä on niin "iso" jo ja potkii pitkin päivää :) Tän toisen kohdalla tuntuu vaan entistä nopsemmin konkretisoituvan se, että raskaana ollessa pitää yrittää ottaa vähän iisimmin.
 
Me täällä touhutaan ja siivotaan kissojen kanssa, kun miun rakkaanit tulee tänään kuuden päivän kertausharjoitusten jälkeen kotiin. <3 Ikävä on ollut hirveä ja vielä kamalampi varmaankin näiden mielialojen vuoksi. Vielä olisi puuhaa jäljellä.
Ja vaikka ulkona tulee vettä ja on vähän viileämpää, minä olen hiestä märkä. Raivostuttavaa, kun tuntuu että istuaalleenkin hikoilee kuin pien sika.
 
Vähän kivaa kun pääsette Mukkis kylpylään! Varmasti tekee hyvää päästä koko perheen voimin yhdessä jonnekkin. :)

Mulla on tapana siivota kun oikein pännii tai ahdistaa. Isäntäkin osaa jo arvata kotiin tullessaan että mistä tuulee, jos paikat on tiptop. :D Liikunta ja ulkoilu on toinen henkireikä, en varmaan kestäisi jos en pääsisi päivittäin tuulettumaan.

Mulle on kertynyt ihan järkyttävästi nestettä, olisko sulla äippä samaa? Ihan karmeat pussit silmien alla ja muutenkin turvonnut olemus, luulisi mun olleen kaljalla jos ei paremmin tietäis.. Samalla linjalla kun poodle, olo ehkä aavistuksen vaivalloinen.
 
Täällä kans olo vaivalloinen ja tuntuu et vauva painaa ylävattaa, kovasti närästää ja on epämukava olo. Tänään on myös selkä kipeytyny :(
Aamusta tein täytekakku pohjan ja salmiakki "seepra" kakun, joka ei menny ihan putkeen, kuhan huomiseksi hyytyy että voi vierailla syöttää :) Tässä kuva miltä kakku näyttää vuoassa.
WP_20150828_15_09_23_Pro.jpg
 
Mulla on ongelmaksi noussut turvonneet ja kuumottavat jalat. Siis ihan kauhee kuumotus ja turvotus just iltasin ja levottomat jalat, ja nii pahalta tuntuu että se on nyt vieny yöunet melkein kokonaan jo viikon ajalta :(
 
Huh, mulla menny koko viikko vähän taustaillessa, kun työpäivät venynyt päivittäin... Ei oo helppoa nää opehommat, mutta onneks ne on niin kivoja :D Ostin sen cariwellin tukivyönkin eilen, tänään oli töissä ekaa kertaa päällä. En kyllä osaa sanoa oliko tästä mitään hyötyä, kun kävelin, seisoin ja juoksin koko päivän ja häpyluun seutu kaamean kipeä. Joko siis ei auttanut tai sitten vaan oli niin touhukas päivä, että kipeydyin vyöstä huolimatta. Ens viikolla pääsee paremmin testaamaan.

Huoltakin on tässä ollut, kun isäni kiidätettiin eilen päivystykseen sekavan käytöksen vuoksi. Kaikki pelkäsivät, että muutaman vuoden takainen aivoverenvuoto olisi uusinut ja ollut käytöksen takana. Onneksi illalla selvisi, että sekavuus johtui todella korkeasta kuumeesta. Nyt vaan vielä selvitellään, mikä kuumeen nosti ja miksi jalka on niin kipeä. Ruusua kai vähän epäilevät. Onneksi siis ei ole sen vakavampaa hätää, ehdin vain eilen jo niin pelkäämään pahinta :(

Mulla kanssa potkut tuntuu vaihtelevasti navan kohdilla ja toisinaan taas häpykummun tuntumassa/rakossa. Kovasti siis pyöritään.

Mun kela-neuvola vaan siirtyy ja siirtyy.... :( Töiden vuoksi olen nyt joutunut siirtämään sitä yhteensä kaksi viikkoa! Eli pitkälle menee pakkauksen saaminen. Toisaalta mulle sanoivat neuvolasta, kun sinne soittelin, että äitiysavustus saadaan vasta rv 28 jälkeen, mutta periaatteessa kela lähettää sen yleensä jo aiemmin.

Hirni, pysyt vaan lujana sen tupakan kanssa, ihan jo tuon astmankin takia. Säästyisi sitten ehkä lapsikin astmalta, jos käryäminen lähiympäristössä vähenisi, jos et ala uudestaan polttamaan :)
 
Poodle, mulla ainakin vatsa/vauva painaa keuhkoja ja vatsasta tulee nesteitä suuhun ja närästää. Oon kyllä liikaa syönytkin, että voipi tuo närästys siitäkin johtua.
 
Mulla on kans alkanut paha painaa ylös ja alas niin, että makuulla+iltaisin närästää ja kumartelu ja kyykkiminen vähän kurjan tuntuista.

Rentoudun neulomalla telkkarin ääressä ja ompelemalla.

Mukkis, hieno homma! Oulun Eden on kiva paikka ja mun mielestä siellä on hyvä ruoka ja siisti kylpylä. Ja vieressä ihana hiekkaranta Nallikari (ajankohta ei tietysti teillä mikään rantaloma-aika :D ).
 
Mukkis me haettiin kans ens keväälle noihin kubtoutus juttuihin ouluun. Saa nähä. Ja sit kätkykuolema.mä pelkään sitä kyllä mutta ei sille valitettavasti voi mitään. Toivoa sopii ettei siihen koskaan joudu .
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top