Joulukuun jupinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja iisi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
nanika: Tosi paljon voimia, puhuminen on todella hyvä lääke siihen voi välillä mennä hermot ja tulla takapakkia, mutta lopulta asiat järjestyy! Meillä oli muutama vuosi sitten todella paha kriisi mieheni kanssa ja tuo käytös kuullostaa todella tutulta. Yritettiin pariterapiaakin, mutta se ei siinä kriisin myrskynsilmässä ihan onnistunut, mutta kävin jo silloin henk.koht. terapiassa ja ilman sitä en olisi (eikä meidän parisuhde) selvinnyt. Jos saat puhuttua myös jollenkin ulkopuoliselle, niin aina parempi. Ja suosittele ihan oikeasti myös puolisollesi. Kolmannelle osapuolelle voi aina sanoa jotain sellaista, jota ei kuitenkaan puolisolle sano. Tsemppiä! Ja vaalikaa hyviä hetkiä, muistakaa niitä, mitä teillä on ja tehkää niitä lisää. Rakkaus ja sen näyttäminen sanoin ja teoin on myös erittäin toimiva lääke. Nim.kokemusta on.

Jenskula: Kaaduin myös muutama päivä sitten, kyljelleni. Säikähdys oli tosi kova! Istukka on onneksi tosi lujasti kiinni ja vauva lapsevedessä hyvässä turvassa. Toivottavasti selvisitte säikähdyksellä! Ja siltä nyt vaikuttaa, näin ymmärsin. emoticon

(.) Eilen 1. synnytysvalmennus... Ollaan miehen kanssa molemmat hirveessä flunssassa, kylläpä otti koville istua 3 tuntia! Mutta oli ehdottomasti sen arvoista!! Asia konkretisoitui ihan uudella tavalla ja oli ihan älyttömän kivaa nähdä paikka, mihin sitten joutuu h-hetken tullessa. (ja toivottavasti pääsee, ettei ole sulkua!) Kätilö tuntui tosi mukavalta ja huumorintajuiselta. Synnytysjakkaraa sain kokeilla ja ainakin näin kylmäharjoittelussa se tuntui aivan mahtavalta jutulta. Käytiin läpi synnytyksen ensimerkkejä ja sitä, koska sairaalaan lähdetään jne. Itsellä kaikki jännitys hälveni, ei onneksi ole hirveästi ollutkaan. Siellä on ammattitaitoinen henkilökunta, joiden ainoa tehtävä on auttaa synnytys loppuun saakka hyvin ja turvallisesti. Huomenna neuvola, katsotaan, onko toukka vielä perätilassa...emoticon Hitsi, tajuaisi kääntyä. Kovasti pikkuinen myllertää ja on välillä poikittainkin..Miehellä on aina oma hetki öisin kun hän juttelee vauvalle ja silittelee masua ja tuntee potkuja ja "karateiskuja" vatsan läpi kun meikä vetelee hirsiä. Voi niitä mun kultia. emoticon Hus, flunssa pois, kamalaa kun ollaan molemmat ihan sängynpohjalla ja kumpikaan ei voi oikein hoitaa toista..No, kunhan ennen joulua selvitään. Nyt lepoon!
 
Nanika: Sanoisin myös että puhuminenhan se auttaa jos asiat ei oo vielä aivan tuhannen solmussa. Hienoa, että olette saaneet puhuttua :). Mä aina välillä pysähdyn miettimään, että mitenköhän tosiaan toi toinen osapuoli jakselee tän kaiken myrskyn keskellä. Ite sutisen ja hoitelen asioita silloin kun ne tulee mieleen ja mies on pari kertaa sanonukin, että haluaisi osallistua enemmän. Mut sit kuitenki kaupassa on vähän että no mitä mä täällä teen :>. Miehet jää varmaan helposti vähän sivuun koska nainenhan sen vauvan kantaa ja tuntee sen liikkeet ja on lähemmin kosketuksessa siihen.

Mäkin oon huomannu että vatsa saa katseita yhä enemmän. Ihmisille tulee tosiaan sellanen hömelö hymy kun ne tajuaa, että oon raskaana. Hassua sinänsä. Sellasina päivinä kun oon ylpeä olemuksestani tuollanen katselu on ihan kivaa, mut sit jos on huonompi päivä niin ärsyynnyn hirveesti tuijotteluista.

Sellasen asian oon huomannu, että en ite vielä tajua jotenkin tätä ulottuvuuttani. Saatan tunkea väentungoksessa ja ihmetellä miksen mahdu välistä josta ennen on mahtunu :D. Huvittavaa :P.

ON: Helsingin reissusta suoriuduttu kunnialla. En kyl todellakaan lähde mihinkään autoreissuun enää ennen helmikuuta, se on varma! Sen verran toi kahdeksan tunnin istuskelu tuntuu vielä tänäänkin kropassa että huhheijaa. Mutta nytpä on sit kaikki tarvittava isompi vauvaa varten hankittuna. Ei tarvi ostella ku kaikkee pientä enää. Mukava fiilis :).

Töissä tuntui tänään hetken tauon jälkeen aika raskaalta ja oottelen kyl innolla joululomaa kun pääsee sit lepäämään kunnolla. Tänään ainakin oli sellanen fiilis että jaksaakohan sitä tehdä töitä enää tammikuussa. Saapa nähdä. Vatsakin on kasvanu nyt sitä vauhtia että alkaa olla vähän edessä.

Äitiyspakkausta oottelen edelleen. Toissaviikolla jo tuli ilmoitus että sen pitäisi olla tulossa, mutta eipä oo näkyny o_O.
 
Joo tuo on niin tuttua että katseita kerää maha. Jotkut oikein hymyilee kaupassa kun katsoo mahan suuntaan. Välillä ei oikein jaksais että joku tuijottaa tai kyselee voinneista vähänväliä.

Tänäänkin murisin miehelle.. kun joka kerta kysellään että mites on vointi ym. paskan lätisyä. Alkaa hiukan ärsyttää kun ei mitään ihmeellistä ole tapahtunu... tarkotan siis että just eilen samaa asiaa kysyny ja samaa kysyy tänään. Ja auta armias ku vähän väliä kysytään sitä että milloin se sun laskettu aikas olikaan? jooh siihen oon saanu vastata samalla henkilölle monet kerrat mut eikö vieläkään niillä muistu sekään mieleen.
Pari kertaa tullu kyl sanottua että jos et muista niin älä kysy.. tai sit sanon vaan että se tulee kun on tullakseen. Pitää vissii tatuoida johonkin se laskettu aika ja näyttää aina kun joku sitä kysyy. Otsaa ois aika hyvä :D
Ja anteeks purkautumiseni..
 
Dreamer88: tilannehan on se että sinä muistat sen lasketun ajan, koska se on sinulle tärkein päivämäärä ikinä! Muut ei sitä muista, hyvä jos perheenjäsenetkään :) En ota siitä stressiä.
Mutta - se mikä ottaa pannuun on nämä "oho, oletpa VALTAVA! Oletko varma että on tulossa yksi? Nyt on kyllä LA lähellä!" Ja siihen ärisen hyvin nopeasti että ihan keskellä kaikkia käyriä mennään! Sekä painoarvio että sf mitta.
Jotenkin kun on raskaana niin oma kroppa muuttuu että sitä saa kaikki arvostella ja ihmetellä. Se on pikkasen outoa.
Tänään ip:llä neuvola - saas nähdä onko hb noussut kun viimeksi oli 109 ja neljä viikkoa nyt syönyt rautaa. Toivon ainakin, niin puolitan raudat sitten. Kuulemma hb ei saiskaan olla kauhean korkea kun on raskaana. Suomessa hössötellään liikaa tuota hb arvoa.
Eilen oli 2. perhevalmennus. Keskustelimme parisuhteesta parisuhdeneuvojan kanssa. Se oli todella hyvä ja antoisa. Ja sitten tuli tuore äiti ja 5 kk:n vauva kertomaan synnytyksestä ja ekoista kuukausista. Sekin oli sairaan hyvä sessio. Mieskin ihan monta kertaa sanoi että no nyt hän sai jotain irtikin tästä. Ekalla kerralla puhuttiin imetyksestä - ja hän oli pikkasen tylsistynyt. Viikon päästä on 3. kerta, viimeinen ennen synnytystä. Silloin käydään synnytys läpi. 13.1 on varattu sitten tutustumiskäynti naistenkliniikalla. Jännää!!
Hyviä vointeja kaikille!
 
Pelottavia ovat nuo kaatumiset! emoticon Itse olen pari kertaa meinannut liukkaalla kaatua, ja kyllä siinäkin jo sydän pomppaa kurkkuun. :(

Eilen ensimmäisen kerran edes mietin sairaalakassin sisältöä. Kannattaako vauvalle ottaa vain yksi vaatekerta, vai onko parempi ottaa useampi? Täytyy tsemppaa sitte kun uuteen asuntoon pääsee muuttamaan ja alkaa heti hoidella vauvalle asioita kuntoon, ettei ihan viime tippaan jää.

Eilen olin sitte kolmen vapaapäivän jälkeen töissä, infokassalla jossa joutuu edes takas hyppii myymässä veikkausta ja sitten ihmisten ostoksia. Voi helvata, että oliki yöllä alaselkä sitte kipeenä kun vessaan nousin. Olisin tarvinnu jonku kävelytuen, ei jalat kantanu yhtään. Vihlas niin pahasti selkää kun nousi seisomaan että pakko oli tukea ottaa, olisin muuten muksahtanu maahan. Meinasin jo vessasta huutaa miehelle, että tulis auttaa mut sänkyy mutta tyydyin vaappumaan seiniä pitkin. Aamusta ei onneksi enää tuntunut. Tänään olis seuraava vuoro infokassalla, katsotaan mitä selkä tykkää. :/

Kertokaahan mitä olette ostanut/ostamassa miehellenne joululahjaksi? Mulla pää lyö tyhjää..
 
Joululahjaa miehelle: jaa-as, me sovittiin että aika low-key mennään tänä vuonna, eli ei mitään övereitä vedetä (viime vuonna sain siis häneltä kultakellon!). Ostin sitten sille Tiger Woods Golf pelin Wii-konsolille (oli toivonut sitä) ja toisen ohjaimen meidän PS3 konsolille ja sitten dödö joka on samaa sarjaa kun aftershave jonka ostin synttärilahjaksi. Eli pikkasen tylsiä juttuja... mutta kyllä se tulee tykkäämään, sen tiedän :)
32. viikko alkoi nyt - 4 päivää töissä enää!

 
Mä ostin rallipelin PS3:lle, se oli semmonen uusi peli, jota mies oli haaveillut. Sitten ostin autoon handsfreen, kun miekkosen  entinen on hieman surkea ja  toivoi uutta. Lisäksi ostin semmosen luottokorttikotelon kultasepänliikkeestä, mutta siis ihan rosteria tai muuta metallia taitaa olla. Ei ainakaan  arvometallin hintoja maksanut :D
 
Meillä mies toivoi kahvakuulia joululahjaks ja aion ne sille ostaakkin.. Mut sovittiin et katsotaan joulun jälkeen alesta, koska nyt ne makso 59,95€/kpl ja niitä pitäis olla 2.. Ei ihan rahat riitä sellaseen lahjaan :( , kun on vielä satamiljoonaa asiaa ostamatta ja jouluruokiin menee oma osansa..
Mikähän piru muuten siinäkin on, että joka paikasta tulee nyt isoja laskuja?! Tulee sähköntasauslaskua ja isoa vesilaskua.. Sit viimein tuli se lasku niiltä mun sairaala-päiviltä.. Sekin melkein satasen :O Ärrrr!!!
Ja sit ne mun imetysliivitkin tuli just ja pakkohan nekin oli sit käydä ostamassa.. Onneks sain alennusta niistä :) Hintaa jäi kyllä siltikin yli 50€ :( Mä niin toivon et mun kuppikoko pienentyy sit imetyksen myötä! Isompi povisten liivit maksaa mansikoita!!!

Omasta navasta sulavasti omaan napaan :D
Mullahan nyt raskausaikana on tullut muutamia rytmihäiriö-kohtauksia ja ekan kerran kun kävin lääkärissä niin epäilivät SVT:tä (pulssi nousee yks kaks yli 150 ja laskee sit hetken kuluttua..)
Toissapäivänä mulle tuli tämmönen "kohtaus" neljästi ja olin muutaman tunnin tarkkailussa terveyskeskuksessa.. Tääkin lääkäri epäili samaa SVT:tä.. Mun äidillä on se ja se voi olla perinnöllinen ja ilmeisesti nyt raskaus on laukaissut mulla sen.. Tutkimaan ja lääkitsemään eivät raskausaikana rupea, koska mitä ilmeisimmin oireet helpottaa vauvan synnyttyä.. Mut ilkee vaiva tää on.. Tänäänkin kun imuroin huushollin ja sit hetken aikaa huilasin ja nousin seisomaan, niin taas tuli "kohtaus".. Toivottavasti tää tästä nyt helpottais, ettei koko loppuraskautta tarviis olla varpaisillaan...
 
 Mulla oli jo viikolla 30 vauvanpainoarvio 1960g ja mulle ei onneks alettu siitä kitiseen vaikka mulla onkin toi RD kanssa. Meinasivat että vauvasta tulee aika pitkä kuulemma. Nyt sitten pelottaa että siit tulee ihan jätti-iso ku nyt jo noin iso.. 2 viikon päästä sit äippäpolille meno taas.. saa nähä alkaako ne käynnistään aikasemmin jos näyttää että se kasvaa kovin isoksi.. se kyll helpotti ku lääkäri sanoi et paino ei onneks johdu tästä diabeteksesta!
Synnytyskin alkanu pyöriin mielessä ja miettii et kuinkahan sitä taas sen kestää :( Mullako ku jäin tytöstä -07istukka kiinni ja ne paineli sitä tunnin ja sit vasta nukutti ja irrotti käsin.. kauheet traumat siit jääny :/ ja neuvolass sanottu et se voi jäähä nytkin sitten..
vaaveli on täälläki vielä perätilassa ainakin viikko sitten nyt se kyll potkii aika paljon tonne ylös et toivotaan että on kääntyny..
Olo alkaa oleen jo aika hankala.. tuntuu ettei istumaankaan pysty kauan yhess paikass ku alkaa kolottaa ja särkee!
Mut tämähän onkin jo loppusuoralla onneksi!..
viikkoja nytten 31+3


 
Tänään käytiin tutustumassa Naistenklinikalle. emoticon  Hyvä fiilis jäi kyllä siitä, jotenkin turvallinen. Tosi mukavia oli ainaki noi työntekijät, ketä nähtiin. emoticon  Jos synnytys menee hyvin ja vauva voi hyvin, niin sain sen käsityksen, että perhehuoneeseen ois aika hyvät mahollisuudet. Ja taas ollaan askel lähempänä synnytystä. emoticon
 
Tänään passitetttiin neuvolasta äippäpolille tarkempiin tutkimuksiin raskausmyrkytysepäilyjen vuoksi. Labratuloksissa eikä missää muissakaan kokeissa ollu mitään extrahälyttävää ja vauvalla tuntui olevan kaikki hyvin. Onneksi emoticon

Saatiin painoarviokin, 2.6 kiloinen kaveri siellä jo köllöttelee ja viikkoja 32+3. Vähän alkoi jännittää ja pelottaakin että kuinkahan isoksi hän tuolla masussa ehtiikään venyä ennen synnytystä :?
Onko muilla tuoreita painoarvioita masuasukeistaan?
 

Pöyski: viikko sitten (rv 30+1) oli painoarvo 1.530 joka on keskellä käyrää...

Muoks: löysin tämän nettisaitin http://www.tekay.fi/index.php?option=com_wrapper&Itemid=70

Tuo sivu itsessään ei niin huhheijaa, mutta oikealla on tuo Painon Kehitys, niin voit siihen laittaa viikot ja sitten se painoarvio niin saat sitten sen käyrän :)

 
mulla arvio 30+5 (ä-polin laskuissa 30+1) oli 1,7 kiloa.
JA mulla meni se jonkun ihme 75 käyrän mukasesti ja oli kuulemma yläkanttiin pikkasen liikaa. Näin lekuri mulle sano (he laskee ton sulkuviikkojen mukaan, en tiedä miksi)
 
jenskula mullakin annettu tasan siksi toi arvio, että kun joudun käymään r-diabeteksen kanssa noissa ultrissa just seuraamassa tuon kasvua, ettei kasva liian isoks. Ja siellähän just annetaan ko. syystä painoarviot ;) että ei se mitään rutiinia täälläkään muuten oo.
 

Jenskula: sama täällä, eli ä-polilla "saa" juosta pikkasen useammin ultrassa juuri tuon r-diabeteksen takia missä ne mittaa vauvan ja laskee tuon painoarvion.

 
Maiza: Kiitos neuvoista :) Mies on sen verran jäärä ettei suostu tuntemattomille puhumaan vaikka kovasti olen yrittänyt kannustaa. Itelläni on tiistaina neuvolakäynti ja ajattelin siellä vähän tilittää ja kysellä lisää, että kannattaako enemmänkin huolestua.

Kovasti vaikuttaa että tuo homma oli osittain ainakin huomion hakemista, todella huonolla tavalla. Työt loppuu alle viikon päästä niin sitten pystyy taas hänellekin antamaan enemmän aikaa :)
Välillä vähän huvittaa miten aikuinen mies on niin juro ja kovis vaikka pohjimmiltaan tarvii haleja ja pusuja :D
 
Toivottavasti nanika, teillä menee jo paremmin, dramaattisetkin riidat unohtuu ennen pitkää ja kohta teillä on sitten hetki yhteistä aikaa! Itse ihan oikeasti välillä iloitsen näistä viime hetkistä miehen kanssa kaksin, kyllä tulee 12 vuoden yhteiselo muuttumaan..! emoticon

(.) Voi apua, tämä flunssa on järkyttävä. Eilen lääkärissä, ei mitään kummempaa (ihan hyvä!) diagnoosia, mutta toki kun kun limakalvot on muutenkin turvoksissa, niin olo menee helposti tosi huonoksi. Oikein päivitteli, että kylläpäs oletkin kipeä. Morfiiniyskänlääkettä ja tavallista siinä sivussa ja särkylääkettä, höyryhengitystä...Plaah. Vauva pitää kunnon reippailua päällä onneksi koko ajan, hänellä ei tunnu olevan hätiä mitiä. Apteekkiin meinasin eilen pyörtyä, tänään hiukan parempi olo herätessä, mutta pienikin pystyssäolo vetää jalat alta. Jos ei ensi viikolla ole helpottanut, niin kokeillaan antibioottia. Tällä hetkellä eniten toivon että jouluksi olisin terve! Muuta ei oikein osaa ajatella..

Kaikki lahjat ostamatta, osa piti tehdäkin, mutta enää en ehdi ja kun ompelukonekin otti ja hajosi just ennen kuin sain flunssan. Eipä hurraamista. Kai tämä tästä.  
 
Jep, mullekin antoivat suoraan kontrolliajan tammikuun alkuun. Pitää kuulemma seurata vauvan kasvua nyt loppuaika tarkemmin.
Mikä on tietysti hyvä ettei synnytyksessä tule yllätyksenä vauvan isohko koko...emoticon
 
Heippa mammat pitkästä aikaa! Ei ole tullut kirjoiteltua tänne foorumin uudistuksen jälkeen. Ollut kaikenmoista elämässä ja loppujen lopuksi:

Ikäviä uutisia täältä :( Jouduin synnytysvuodeosastolle viikko sitten (rv 30+0) alkavan raskausmyrkytyksen takia. Ja joudun olemaan synnytykseen asti, joka lääkärin mukaan tapahtuu muutaman viikon sisällä! Jännittää, pelottaa, tunteet pinnassa..

Menin siis rutiinineuvola-käynnille, pissa oli puhdas mutta verenpaine 190/120, lähettivät synnärille ja sillä tiellä olen.. Muita oireita mulla ei (toistaiseksi) ole ollut, eikä ollut edes päänsärkyä vaikka vp oli noin korkea. Verenpainelääkityksellä olen nyt ja pari kortisonipiikkiä on annettu vauvan keuhkojen kehittämiseksi annettu. Pissa on ollut edelleen puhdas, vauva voi hyvin ja mun vointi myös hyvä. Että odotellaan.. Toivottavasti päästäisiin edes tammikuun puolelle! Vauvan kokoarvio oli 1800g, istukka toimii vielä normaalisti eikä kasvunhidastumista ole onneksi ollut.

Pitäkäähän peukkuja että kaikki menee hyvin.. Tää on kyllä kamala tilanne, niin sekavat fiilikset, mutta hyvässä hoidossa täällä onneksi ollaan.
 
Voi ei Tipsi! emoticon Varmasti pelottaa ja tunteet pinnassa! :/ Miten sitä voikaan niin yht´äkkiä elämä mennä päälaelleen?! Toivottavasti teillä nyt kaikki menis hyvin!! Kovasti jaksamisia! <3 Onneksi asiansa osaavat henkilöt ympärillä!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top