Jokeltelu ja ensimmäiset sanat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja DT
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
D

DT

Kommentoinnin ninja
Tammikuunmammat 2015
Kuulostaako jokeltelu puheelta? Tapaillaanko sanoja? Mikä oli vauvan eka sana?
 
Esikoisen jokeltelu kuulosti hyvin varhaisessa vaiheessa puheelta, aivan kuin siis olisi kovasti jo selittänyt, mutta äänteet olisivat hakeneet vielä oikeaa paikkaansa. Poitsu sen sijaan käyttää paljon huudahdusta: "Ä!", pärryyttelee (sormella huuliaan), pärisee, pörisee leikkiessään autolla, hymisee jne. :D Aiemmin tuli joitain kertoja "äitä" minua huutaessaan, mutta ei ole sitä sanonut enää aikoihin. On muutaman kerran osoittanut lamppua ja sanonut "pu" tai "a(m)ppu", mutta sitäkään ei ole nyt vähään aikaan toistellut. Ei sillä, että vielä kiire olisikaan, mutta hieman huolestuttaa, ettei noita äänteitä tai konsonantteja ole oikein kunnolla/monipuolisesti mukana tuossa ääntelyssään, eikä siis oikein jokelteluksikaan voi sanoa. Jossain vaiheessa mietin, onko kuulossa vikaa, mutta kun ymmärtää kyllä jo paljon puhetta...
 
Ei meillä vaan ymmärrä :eek:
Siis joo, "kukkuu" on pojalle ihan selkeä (me sanotaan, ei poika) ja leikkii usein piiloutumisleikkiä jolloin me sitä toistellaan, maito on toinen sana jonka ymmärtää, tai kysymyksen "haluatko maitoa?". Muutoin ei varmaan kauheasti ymmärrä puhetta.

Osoittaa paljon sormella, mutta ei tapaile sanoja. Tä-tavu tulee peräkkäin monta kertaa ja äittä on löytynyt tauon jälkeen uudelleen.
Mamma, däddä (ellei pehmeähköä tättää lasketa däddäksi) ei tule kumpikaan, ei k-alkuisia tavuja tm.
 
Dt en usko että on syytä huoleen. Meitä on kolme siskosta ja meillä puheen kehitys on mennyt hyvin erilailla. Vähän luonteeseenkin voisi liittää.

Meillä neidillä tulee jo vieraiden korviinkin selvä "ääti". Sen lisäks hokee äätä, tätä, tä, mamma, mämmä, vaava, papa, päpä, nannan, nänänä, mmmtä, mmmpä on suosikki jostain syystä..mitä lie tarkoittaakaan? :D ma ma ja suun maiskutus meinaa maitoa :) maiskutusta käyttää muutenkin nälän ilmaisuun. Kova on kaikenkaikkiaan puhumaan omiaan kyllä, jatkuvasti äänessä kuten siskonsakin.:rolleyes:

Puheesta tajuaa selvästi sanat maito, ruoka/syömään, tutti, ei, tule tänne, mennään, moi! (nostaa käden korkeelle moikkaukseen ja on kyllä maailman sulosin sitä tehdessään. Moikkailee joskus aivan jatkuvasti ja höhöttää tyytyväisenä päälle :)

Tulee niin paljon itse höpöteltyä tytöille että pitää ihan miettiä että mitkä menee oikeasti ymmärrettynä perille :D
 
Meillä ymmärtää "heihei" tai "moimoi" ja vilkuttaa silloin. Jos sanoo "taputtaa" tai "hyvä hienosti" niin taputtaa. Nimensä tunnistaa ja jos kysyn "missä on lamppu" niin katsoo lamppua. Autolelut ja autot on "brymbrym" ja kaikki k-alkuiset on "khkhkhkh". Kun sanoo " kukkuu" niin kurkistaa semmoisen lelurenkaan sisästä :) ennrn osasi sanoa "eeeeee" ja pudistaa päätä, mutta nyt ei ole enää tehnyt sitä hetkeen. "Kakkah" on semmoinen mitä toistaa koko ajan.. :p Sitten jos laulan, että "laaa" niin hän sanoo kanssa että "aaa" :)

Poika osaa mielestäni aika kivasti kos kutitan lelun kanssa hänen leuan alta, niin tekee saman minulle ja kukkuu leikissä antaa myös muiden kurkata renkaasta :)
 
Tuleehan meillä joskus näitä mammamma (joskus oikeaan aikaanki, ku maitoa saamassa) vavvavavvav ja päppäppäp -hokemia ja ta ja ba/pa -tavut ainaki ja , mutta jotenki sellasta hmh-huutelua enimmäkseen.
 
Muokattu viimeksi:
Oho! Ei meillä ole tietoakaan selvistä äänteistä tai mistään muustakaan :) Meillä kyllä pitää paljon ääntä, mutta ei voi sanoa että siinä mitään järkeä tai logiikkaa olisi :)
 
Meillä sanoo äitä ja tarkoittaa äitiä. Tirr on koira ja tätätä samalla taputtaa pöytää tai lattiaa, niin haluaa jonkun edessä olevan asian. Sitten on kaikkea muuta mölinää dädää, glatlaa, gil, tititi, ättää, iti, plaa. Kaikesta ei edes saa mitään tolkkua kun höpöttää taukoamatta. :grin
 
Meillä Abu alkoi sanomaan ääti jo aika aikaisin, mutta se ei ollut kohdistettu muhin vaan kaikki oli ääti.
Nyt toistellaan paljon vavvavvaa, varsinkin kun ryömitään lattialla kauhealla vauhdilla. Mämmämmää on toinen mitä toistellaan. Itkeminen on välillä hassun kuuloista, kun ei enää itke sillee suoraa huutoa mutta ihan kuin yrittäisi selittää jotain. Varsinkin väsyneenä itku kuulostaa ihan hassulta itkun sekaiselta sopertamiselta. Varmaan yrittää sanoa "äiti ei mua väsytä en haluu nukkumaan vaan haluan mennä leikkimään... " ja sit sen jälkeen nukahdetaan.. Zzz
 
Täh, mitä, aimitä, äiti, vauvva, ei, hei, isshii (isi) sanoo ja koettaa toistaa kaikenlaista perässä. Aaaaai, sanoo hempeesti kun kampaa tukkaa tai halaa nallea. Taputtaa koiraa tai vaikka pöytää ja vilkuttaa kun vain sanoo nuo sanat, ei tarvi enää näyttää mallia ensin. Osaa osoittaa lamppua, kelloa, taulua, peiliä, portaita (yläkerran), keinuhevosta (koppotikoppoti), hyllyä ja koiria nimiltä kun kyselee. Tuntuu ymmärtävän puhetta todella hyvin. Kippis! on hauska leikki, kilauttaa nokkamukin omaan lasiin ja hörppää päälle kun sanoo että hörpätään. Koittaa aina antaa koirille pöydästä ruokaa, mutta kun sanoo että laita omaan suuhun, niin tekee niin. "Päivää" kun sanoo ja ojentaa kättä tytölle, tarttuu virnuillen kiinni ja ravistaa tarmokkaasti.

Välillä leikkii hiljaa, välillä pälpättää koko ajan. Selkeitä tavuja, nyt s-kirjainta ja kurkussa "krrkrr" koittaa toistella koko ajan.
 
Meillä alkaa myös hytkymään kun sanoo "kopotikopoti" niin alkaa hytkymään, kun ollaan ratsastettu ja jos pyytää pusuaniin poitsu antaa :P
 
Meidän poika on myös varsinainen papupata, mutta ei kyllä mitään aikuisten ymmärrettävää kieltä vielä puhu. Paljon tuntuu kuitenkin olevan asiaa. Toistelee erilaisia tavuja ja me kyllä miehen kanssa toistellaan sitten näitä pojan sanoja perässä. Selvästi tuntuu, että jutellaan, vaikka aina ei ihan olekaan varmuutta, että mikä on sen kertainen aihe. :hilarious:
Juttelen pojalle paljon, tai molemmat vanhemmat siis jutellaan. Sanoitan esineitä ja tekemisiä. Poika sitten usein toistelee omalla kielellään niitä. Ja uskon, että ymmärtää puhetta kyllä hyvin. Nimensä tuntee ja kun kysyy ruokapöydässä "syötkö vielä", joko jatkaa syömistä tai alkaa tiputtelemaan annostaan lattialle. "Tule tänne" menee (yleensä) jakeluun. Saas nähdä, kumpi täällä tulee ensin, puhe vai käveleminen.
 
Meiän poika taitaa olla niitä harvoja jotka ei osaa vielä mitään sanoo tai ei ymmärrä puhetta... Mitää järkevää ei siis juttele, perus ätä, vaavaa, mamma, mämmä, mömmö yms. hokee mut ei ne mitää tarkota. "Ei" sanan ymmärtää sillon kun haluu ymmärtää. Mie en osaa jutella pojalle :( Kyllä mie välillä selitän mitä teen ja sillee mut en ylimääräsiä tarinoi. En vaa osaa :( tästä huolesta oon puhunu neuvolassa mut siellä vaa sanottu et "ihan turhaan huolehin, kyllä ne mykkienkii lapset kasvaa normaalisti". Silti huolehin. Mie vihaan lässytystä, se on ihan turhaa ei lapsi siitä opi puhetta, puhun lapsille ihan normaalisti, käytän normaaleja sanoja enkä kimitä typerästi. Vaikee aihe tää lapselle puhuminen, en tiiä mitä pitäs tehä et sais tuettuu toisen puheen kehitystä.
 
Saa nähdä koska meidän poika puhuu mitään ymmärrettävää kieltä. Meillä puhutaan kotona kolmea kieltä, minä suomea, isä espanjaa ja me vanhemmat keskenämme englantia. Koitetaan molemmat puhua omia kieliämme pojalle, mutta välillä tulee lipsuttua englantiin jotta toinenkin vanhempi ymmäryäis mitä puhutaan. Asiantuntijat sanovat, että lapsi kyllä oppii kielet mutta puheen alkaminen voi viivästyä. Kovasti poika onneksi jo jokeltelee ja hihkuu ja kiljahtelee. Toivon niin kovasti että suomen kielestä tulisi pojalle äidinkieli ja vahva, vaikka espanjassa asutaankin. Puhun kyllä paljon ja lastenlaululevyt on kovassa kuuntelussa. Mutta huoli pois, lapset kyllä oppii (tämä
 
Meillä "heitä viis" -leikki. :D Kovasti puistelee päätään, ellei jotain halua, joskus vitsilläki :D Ymmärtää just sellasia "tule tänne!", "ei/soosoo", "anna" -tyyppisiä juttuja, joitain kysymyksiä, kuten just "Syötkö vielä?" Ja tuttujen esineiden/asioiden nimiä jne. Yritän kans nimetä tekemisiä. En lässytä, puhun vaan ääneen itekseni mitä milloinki teen. Kirjoja luetaan jonkin verran, mutta ei niin paljoa kuin esikoisen kanssa ja muutenki tunnen pienen pistoksen sen asian suhteen. Esikoisen kanssa touhuttiin paljon paljon enemmän.
 
Eipä meilläkään sanoja tule, mutta en kyllä ole huolissani, kun selvästi puhuu omaa kieltään ja ymmärtää edes joitakin sanoja. Ottaa kontaktia ja on sosiaalinen.
 
Tavuja on hokenut jo pitkään, heinäkuulta lähtien, samoin pärisyttänyt ärrää. Vasta parin viikon ajan alkanut yhdistellä eri tavuja keskenään. Juttelee ja laulelee todella paljon ja välillä sanoo jotain sanoja, mutta varmasti puhdasta sattumaa, tuskin ymmärtää sanojensa merkitystä :) välillä tuntuu että ymmärtää puhetta, mutta toisaalta ne liittyy arkisiin tilanteisiin, joita toistetaan päivittäin, joten vaikea sanoa ymmärtääkö "oikeasti" -onneksi ei vielä tarviikaan! Sellainen papupata tuo neiti on jo nyt, etten yhtään epäile etteikö oppisi ihan ajallaan puhumaa :)
 
Musta tuntuu, että mun pitäisi lässyttää enemmän. Ei siis sössöttää (eli ei mitään "oi miten töpöt vaapaat pikku tuloituudella on"), mutta jos lapsi kerran oppii paremmin yksinkertaisia, iloisella äänellä sanottuja lauseita, niin niihin mun pitäisi panostaa.

Jossain vaiheessa puhuin enemmän, mutta mä en hirveästi jaksa kun ollaan kahdestaan kotona. Huomaan siitä olevani väsynyt, ja tämä raskaus ei nyt kauheasti siihen auttanut. Juttelen pitkiä lauseita nopeasti, kun puhun, toki joskus yksinkertaisia kysymyksiä kuten "otatko lisää maitoa", "oletko valmis? Otatko lisää?" Mutta nämä tulee pääsääntöisesti samalla äänellä kuin kenelle tahansa.
 
Mie juttelen pojalle just samalla äänellä kun kelle tahansa muulle, ja siinä ei miusta oo mitää pahaa. Miks turhaan lähtee muuttamaan ääntään, eihän lapsi tunnista sit minuu :grin Ja siis omasta mielestäni ihan pehmee ääni on miulla, just niinku lapselle pitäskii puhuu, pehmeellä äänellä eikä lässyttäen tai kimittäen. Ja lapsen puhe muuten kehittyy paremmin kun puhuu pitkiä lauseita :wink eli ei tarvii turhaan yksinkertaistaa sanomisiaan :)
 
Mä uskon, että molempia tarvitaan, sekä yksinkertaisia sanontoja ja toistoja että pidempiä lauseita.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top