IVF/ICSI-HOIDOT 2026

Tervetuloa @Pihatonttu! Mulla oli punktio Tilkassa vähän ennen kesäsulkua. Meillä oli lupa ilmoittautua jo kuukautta aiemmin, mutta silloin ei mahduttu kuitenkaan mukaan. Eli jonotusta oli takana 3,5 kuukautta kun ilmoittauduttiin ekan kerran ja 4,5 kuukautta kun päästiin mukaan. Eli tilanne varmaan vähän elää ihan viikkotasollakin.
 
@Pihatonttu tervetuloa mukaan. Me jonotettiin keväällä Tilkkaan 3kk jonotusaika, mutta mahduttiin sitten toisesta kierrosta vasta mukaan. Se ilmeisesti vaihtelee millon pääsee jonoon, että pääseekö jo ennen suunnittelukäyntiä jonoon vai asetetaanko teidät jonoon vasta suunnittelukäynnillä. Suunnittelukäyntiä on kans joutunut odottamaan yli kuukauden ainakin, mikä hyvä huomioida odotusajassa. Mutta teillä voi mennä tosin eri tavalla, kun olette jo Tilkan asiakkaita ilmeisesti.

Mites muilla lähtenyt nyt kesän jälkeen hoidot käyntiin?

Meillä olisi ensi viikolla viides alkion siirto. Jotenkin toivoton olo. Vaikea uskoa, että tämä alkio onnistuisi usean epäonnistuneen jälkeen. Mutta kai niitäkin tarinoita on, että on tarvinnut useamman siirron ennen onnistumista?
 
Meillä tärppäsi vasta 4. siirto ja tuolla taapero tuhisee ❤️ Nyt 5. siirrosta antoi plussan, toivottavasti pysyy mukana. Mikä itsellä tehtiin erilaisesti 4. ja 5. siirrossa aiempiin oli se, että Ovitrelle hieman myöhemmin, kp 11-12. Itsellä kun luonnollinen kierto siten, että ovistesti plussaa kp 16-18. Letrot toki aikaistaneet ovista mutta ehkäpä paikat olleet siis ”valmiimmat” kun Ovitrellea myöhäistettiin.

Kovasti tsemppiä kaikille!
 
Tervetuloa @Pihatonttu!

@kastepisara meillä kans ens maanantaina alkion siirto.

Eilen oli ultra ja kaikki näytti hyvältä tässä kohtaa. Tosin lääkäri ihmetteli miten ovistesti näytti mulle negaa vaikka ultran perusteella ovis on juuri tapahtumassa. Tänään clearblue näytti kyllä jo vilkkuvaa hymiötä ja kohta pistän ovitrellen. Sujuukohan toi pistäminen enää kun pitäs se yksin pitkästä aikaa tehdä 😅 Olin eiliseen saakka luottavaisin mielin, mutta heti kun ”hoidot starttas” taas alko kauhea stressi ja pyörittely pään sisällä. Oli kyllä oikea päätös pitää taukokierto kun sai olla hetken miettimättä lääkäriaikoja, läääkkeitä ja oireita. Ja taas nyt sitten mennään!😁
 
Oi, täällä taas useampi alkaa päästä tositoimiin. Onnea siirtoihin Kastepisara ja @Tiana , toivottavasti molemmille olisi plussaa tiedossa tän kuun aikana. ✨💖
 
@Tiana ollaan taas hyvin samassa aikataulussa sitten, mahtavaa! Tsemppiä ovitrellen kanssa, sä pystyt siihen!! Mulla ovitrelle huomenna vasta, eli tosiaan tuun päivän perässä. Ja samaa mieltä, taukokierto kesällä teki tosi hyvää.
 
Mä oon koittanut keräillä itseäni kasaan ja viettänyt hiljais eloa tyystin. Kuulumisia oon käynyt lukemassa, mutta voimia ei ole ollut kirjoitella.

Meillä oli tuossa viime viikolla hieman jännitystä milloin ovulaatio tulee ja päästäänkö siirtoon. Toinen kätilö sanoi ensin ettei ehditä ja toinen kätilö että ehditään juuri täydellisesti. No asia vielä varmistettiin ultran kautta ja tänään ollaan tehty PAS ja cyclogest aloitettu. Jotenkin niin epätodellinen olo, ku sitä haluaisi niin kovasti uskoa ja toivoa, mut sit kuitenkaan ei uskalla toivoa yhtään 🥲 Hyvin ailahtelevainen mieliala ollut siis tänään. Ja nyt kun on yövuorossa yksin, niin on ihan liikaa aikaa omien ajatusten kanssa 🫠 1,5 viikkoa pitäisi jotenkin päin malttaa että pääsee testaamaan..

Toivon kovasti kaikille onnistumisia ja hirmuisen paljon jaksamista 🫂🤍
 
Kiitos lämpimästä vastaanotosta 🥹 olen koko kevään kuulumisia lueskellut ja yrittänyt opetella uusia termejä, tuntuu että niitä on valtavasti 😅

Kesätauosta huolimatta hoidot ja yrittäminen pyörineet päässä jatkuvasti... Kriiseilen omaa ikää ja miten samalla aika tuntuu menevän tuskallisen hitaasti ja kiitävän eteenpäin 😭 Muilla samaa fiilistä?
 
Pihatonttu sanoi:
Kiitos lämpimästä vastaanotosta 🥹 olen koko kevään kuulumisia lueskellut ja yrittänyt opetella uusia termejä, tuntuu että niitä on valtavasti 😅

Kesätauosta huolimatta hoidot ja yrittäminen pyörineet päässä jatkuvasti... Kriiseilen omaa ikää ja miten samalla aika tuntuu menevän tuskallisen hitaasti ja kiitävän eteenpäin 😭 Muilla samaa fiilistä?
Click to expand...
Tuttu fiilis, kun ikää on ihan liikaa tähän touhuun, ajankulu ahdistaa.
 
Anteeks nyt tulee sillkaa omaa avautumista! Pitäis olla parhaillaan alkionsiirrossa mut tuli sitten vähän kapuloita rattaisiin kun huomasin perjantai illalla että mun rinnasta on patti. Lauantaina pääsin lääkärille ja tänään oli ultra ja huomenna otetaan vielä näyte, jonka tulosta saa odotella noin viikon. Ei ole kauheesti viikonloppuna uni maittannu ja stressiä riittännyt niin patista kun alkiosta. Klinikka oli siis sopivasti juuri viime vkl vielä kesätauolla ja kiinni niin ketään ei saanut kiinni joten asian kanssa oli aika yksin. Tänään aamusta soittelin klinikalle, että eihän alkiota ole ehditty sulattamaan ja kävin tilanteen oman lääkärin kanssa läpi. Vaikka harmituksen taso on potenssiin sata niin tiedän että tässä kohtaa olisi turha ottaa riskejä ja tehdö siirtoa.

Tää harmituksen määrä kun odottannut kesäkuun kemiallisen jälkeen tätä siirtoa niiiiin paljon ja sitten tuli tämä viime metreillä. Ärsyttää miten en ole aikasemmin huomannu tuota. Kaikki ultrat ja lääkkeetkin nyt tuli turhaan. Ja samalla toki pelko omasta terveydestä ja kauhuskenaario siitä jos löytyisikin syöpä niin luovunko lapsihaaveista lopullisesti, mulla kun ikää pian 40 niin vois viedä vuosia että sais palata hoitoihin. Onneksi ultran perusteella ei ehkä syytä huoleen, mutta varmaksi ei voi sanoa ilman näytettä.

Empä odotellu ihan tälläistä piinailupäiviä 😞
Tutkikaa siskot tissinne 🩷
 
Tiana sanoi:
Anteeks nyt tulee sillkaa omaa avautumista! Pitäis olla parhaillaan alkionsiirrossa mut tuli sitten vähän kapuloita rattaisiin kun huomasin perjantai illalla että mun rinnasta on patti. Lauantaina pääsin lääkärille ja tänään oli ultra ja huomenna otetaan vielä näyte, jonka tulosta saa odotella noin viikon. Ei ole kauheesti viikonloppuna uni maittannu ja stressiä riittännyt niin patista kun alkiosta. Klinikka oli siis sopivasti juuri viime vkl vielä kesätauolla ja kiinni niin ketään ei saanut kiinni joten asian kanssa oli aika yksin. Tänään aamusta soittelin klinikalle, että eihän alkiota ole ehditty sulattamaan ja kävin tilanteen oman lääkärin kanssa läpi. Vaikka harmituksen taso on potenssiin sata niin tiedän että tässä kohtaa olisi turha ottaa riskejä ja tehdö siirtoa.

Tää harmituksen määrä kun odottannut kesäkuun kemiallisen jälkeen tätä siirtoa niiiiin paljon ja sitten tuli tämä viime metreillä. Ärsyttää miten en ole aikasemmin huomannu tuota. Kaikki ultrat ja lääkkeetkin nyt tuli turhaan. Ja samalla toki pelko omasta terveydestä ja kauhuskenaario siitä jos löytyisikin syöpä niin luovunko lapsihaaveista lopullisesti, mulla kun ikää pian 40 niin vois viedä vuosia että sais palata hoitoihin. Onneksi ultran perusteella ei ehkä syytä huoleen, mutta varmaksi ei voi sanoa ilman näytettä.

Empä odotellu ihan tälläistä piinailupäiviä 😞
Tutkikaa siskot tissinne 🩷
Click to expand...
Voi että, miten sattukin tulee just kaiken keskelle😖 tai ois saanu olla tulematta ollenkaan! Kovasti tsemppiä sinne!

Minä oon pitäny myös aika hiljaiseloa, kemiallisen jälkeen tarvi aika kauan keräillä voimia. Tänään oli keräys, ja saatiin onneks nyt 10 solua kun viimeks saatiin 7 joista vaan yks blasto.. Suunnitteilla kolmannen päivän siirto, eli torstaina, ja josko tällä kertaa saatais jotain pakkaseenkin.
Olo on vaan kovin kurja keräyksen jälkeen, aikamoiset kivut ala- ja ylävattalla, lämpöilyä ja sykkeet koholla. Viimeks meni paljon kivuttomammin, mut toki viimeks tyhjennettiin 8 ja tällä kertaa 17, eli kaikki pikkusemmatkin.. Ite toimenpide oli onneks taas nukutuksessa. Mut josko se tästä🤞🏼jotenkin optimistisempi olo tällä kertaa.
 
Täällä paljon tapahtumia, mä oon ollut vähän sivussa, pidin kesätaukoa hoidoista ja siirroista ja samalla tapahtui luomuihme.. Mikä ei kuitenkaan kestänyt. Yli viikon oli testeissä plussaa, mutta haalistui pois viikonloppuna. Huomenna lääkärin soittoaika, saa suunnitella jatkoja. Tuli kyllä olo, että voisi tehdä uuden keräyksen tähän väliin, ei usko riitä niihin alentuneen ennusteen alkioihin pelkästään.. Jos vielä olisi mahdollista uudella keräyksellä löytää euploidi.. 🙏 Varmaan nyt kemiallisen jälkeen pitää pitää välikierto.. Se turhauttaa. 😕

@Pihatonttu Täysin samoja fiiliksiä iän ja ajankulun suhteen. ❤️

@Tiana Voi että, mikä huono tuuri. 🥺 Onneksi ei mennyt alkio hukkaan, mutta varmasti kyllä harmittaa! 😭 Toivottavasti kaikki on hyvin. 🙏❤️

Tsemppiä ja suotuisia tuulia kaikille eri vaiheisiin!💖🌈 Ehkä mä täällä puolella taas nyt aktivoidun, kun itselläkin homma toivottavasti alkaa uudestaan jossain kohtaa.
 
Sellaista vielä kyselen että onko jollain kokemuksia sellasista alkioista joissa on ekana aamuna ollut vaan yksi tuma? Miten ne on lähteny kehittymään..? Kerrottiin että kahden normaalisti hedelmöittyneen lisäks on tosiaan kaks sellasta seurattavaa joissa oli jostain syystä vaan yks tuma. Kovasti toivon että ne oli vaan tosi nopeita🥹 tarvis kyllä opetella kärsivällisyyttä mutta ei sitä itelleen mitään voi.
 
Hei, löysin tämän paikan googletellessa ja nyt on sellainen olo, että vertaistuki ja neuvot olisivat paikallaan. Olen 40-vuotias ja meillä ennestään yksi lapsi, mutta kärsimme nyt sekundäärisestä lapsettomuudesta, todennäköisesti ikäni vuoksi.Olemme yrittäneet nyt toista lasta noin vuoden verran ja ennen kesälomia hakeuduimme yksityiselle Felicitakselle tutkimuksiin. Mitään vikaa ei löytynyt paitsi hieman ikäni näkyy tuloksissa. Lisäksi itselläni on ylipainoa ja autoimmuunisairaus (joka kuitenkin hyvässä hoitotasapainossa), jotka voivat vaikuttaa hankaloittavasti toki. Meille suositeltiin IVF-hoitoja ja saimme harkinta-ajaksi tukilääkitystä eli Letrozyl 2,5 mg 3-7 kiertopäiviksi ja sitten Lugesteron/keltarauhashormoni. Olen käyttänyt näitä nyt 2-3 kiertoa ja ei tuloksia...viime kierrossa pidin lääkkeistä taukoa, koska tuntui niin raskaalta kaikki ja ajattelin, josko ilman stressiä kesälomalla tärppäisi. Kuitenkin kuukautiset alkoivat. En tiedä siis tulisiko kirjoittaa 40-vuotiaiden lapsikuumeketjuun vai tänne, joten laitan molempiin. Toivoimme kovasti että tukilääkitys olisi auttanut ja olisi tärpännyt kesän aikana, jotta ei tarvitsisi lähteä raskaisiin ja kalliisiin hoitoihin. Lääkärin kertomat riskit toimenpiteistä ja ylipainon tuomat haasteet siihen myös pelottavat. Olin kovasti toivonut, että 40-vuotiaana olisin raskaana, kun aloitimme yrityksen 39-vuoden iässä mutta jotenkin ei tullut mieleenkään, että nyt olisi hankaluuksia, kun ensimmäisellä kerralla onnistui hyvin. Tuntuu typerältä ja surulliselta. En myöskään tiedä mitä nyt tekisimme, jos haluamme hoitoihin, soitamme sairaanhoitajalle vai minne? Ja onko felicitas oikea paikka ja pitäisikö vielä kokeilla nostaa lääkitystä itsekseen. Olen koittanut ostaa kaiken maailman vitamiinitkin, nyt tuntuu etten jaksa enää niitäkään. Kaikki tuki, turva ja neuvot ovat tervetulleita <3
 
Tiana sanoi:
Anteeks nyt tulee sillkaa omaa avautumista! Pitäis olla parhaillaan alkionsiirrossa mut tuli sitten vähän kapuloita rattaisiin kun huomasin perjantai illalla että mun rinnasta on patti. Lauantaina pääsin lääkärille ja tänään oli ultra ja huomenna otetaan vielä näyte, jonka tulosta saa odotella noin viikon. Ei ole kauheesti viikonloppuna uni maittannu ja stressiä riittännyt niin patista kun alkiosta. Klinikka oli siis sopivasti juuri viime vkl vielä kesätauolla ja kiinni niin ketään ei saanut kiinni joten asian kanssa oli aika yksin. Tänään aamusta soittelin klinikalle, että eihän alkiota ole ehditty sulattamaan ja kävin tilanteen oman lääkärin kanssa läpi. Vaikka harmituksen taso on potenssiin sata niin tiedän että tässä kohtaa olisi turha ottaa riskejä ja tehdö siirtoa.

Tää harmituksen määrä kun odottannut kesäkuun kemiallisen jälkeen tätä siirtoa niiiiin paljon ja sitten tuli tämä viime metreillä. Ärsyttää miten en ole aikasemmin huomannu tuota. Kaikki ultrat ja lääkkeetkin nyt tuli turhaan. Ja samalla toki pelko omasta terveydestä ja kauhuskenaario siitä jos löytyisikin syöpä niin luovunko lapsihaaveista lopullisesti, mulla kun ikää pian 40 niin vois viedä vuosia että sais palata hoitoihin. Onneksi ultran perusteella ei ehkä syytä huoleen, mutta varmaksi ei voi sanoa ilman näytettä.

Empä odotellu ihan tälläistä piinailupäiviä 😞
Tutkikaa siskot tissinne 🩷
Click to expand...
Minulla kipettyi rinta ja löysin siitä myös herneen kokoisen patin joku aika sitten, ultrattiin ja kaikki ok, just ennen siirtoa pääsin onneksi ultraan, näytettä ei tarvinnut ottaa, mutta voin samaistua tuohon stressiin. 😐 Tsemppiä!
 
Takaisin
Top