IVF/ICSI-HOIDOT 2024-2025

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Milpa2018
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
@Nektariini86 voihan harmitus että tuli ikäviä uutisia ultrasta 🥺 Lämmin halaus💕 Toivotaan että tuo yksi tai jopa kaksi ovat kypsiä ja lähtevät siitä hedelmöittymään 🌈 Onneksi kuitenkin vaihtoehtoja on, eka kierros on usein sitä testailua, että millainen lääkitys, täytyykö seuraavalle kierrokselle nostaa/laskea jne. En kyllä tiedä tekevätkö julkisella tuota luteaalistimulaatiota, mutta sillä on ymmärtääkseni saatu parempaa vastetta (kypsempiä soluja) vs. follikkelivaiheen stimulaatio jos kärsii matalasta reservistä tai vaste on ollut heikkoa follivaiheen stimulaatiossa.

@Sandra84 tosi hieno juttu että 3 oli kypsiä! Voi kun nyt sieltä tulisi teille siirrettävää! 🌈🤞

@Kirppuliini tsempit ultraan, toivotaan että tulee hyviä uutisia 🌈 Tänään varmaan selvinnee punktion ajankohta? Oliko sulla kuinka mones pistelypäivä menossa?

Eilisen jarrun pistäminen meni ihan hyvin. Kyllä sitä sai painaa paljon enemmän kuin kynää ja se lääke kirveli varmaan 15minuuttia. Hyh. Onnneksi ei tarvitse enää kuin kaksi sellaista laittaa 😅
 
Muokattu viimeksi:
Tuosta jarrupiikistä tuli itelle vähän sellainen fiilis, kun olisi etikkaa pistänyt ihon alle. 😂 Ei nyt mikään pahin mahdollinen kirvely ollut, mutta tuntui kuitenkin ikävälle aika pitkän aikaa. Mulla on biologinen lääke, jota pistän kerran parissa kuussa ja se kirvelee yhtä inhottavasti, joten Fyremadelin pistäminen sikäli ei kauheasti inhottanut. Toki sitä joutui piikittämään sit useamman päivän putkeen. Onneks kaikesta kuitenkin selviää pakon edessä. Kaikkeen sitä joutuu...
 
Oli ehtinyt useampi sivu täyttyä sen jälkeen kun viimeksi ehdin käymään.😅 Paljon asioita ollut järjestettävänä ja aika on vaan kulunut.

Tänään alkoi Synarelan sumuttelu ja Gonalit odottaa vuoroaan. Ei kait tässä muu auta ku sumutella menemään ja odotella tyhjennys vuotoa, sekä ensimmäistä ultraa, joko heti pääsee sitten pistelemään.🥴

Jännä fiilis omalla tavallaan. Niin kauan on toivonut iltatähteä (yritystä ollut siis jo exän aikaan yli 10v sitten tuloksettomasti..), että nyt jotenkin omalla tavallaan helpottunut ja luottavainen olo kun viimein saa apua ja hoidot alkaneet. Kävi miten kävi, ajattelin olisinko käynyt ostamassa jonkin pikkuruisen bodyn tai pehmon. Saataisiin iltatähti tai ei, se hankinta jäisi jokatapauksessa muistoksi tästä matkasta.💕
 
@Sandra84 Oliko sulla siis letroilla buustaus ennen pistelyä, vai miten? Toivotaan että teidän kaikki selviytyy jatkoon 🤞
Joo, 5 päivää isolla annoksella Letrozolia. Ja sit Pergoverista isolla annoksella. Eka tuli 7 follia, lopulta niitä oli 4. Ja punktiosta kolme kypsää.
Kiitos🤞🏻

@Ness 🥹 Toivon parasta, pelkään pahinta.

On tää aika hurja tilanne… Vika ivf omilla soluilla…

Mulla oli ensimmäistä kertaa vaikeuksia saada neulaa ihosta läpi! Piti vaihtaa paikkaa ihan. Oli tosi outoa. Hoitajalle sanoin, niin sanoi et joskus voi käydä niin 🙈💁🏼‍♀️
 
Mulla oli ensimmäistä kertaa vaikeuksia saada neulaa ihosta läpi! Piti vaihtaa paikkaa ihan. Oli tosi outoa. Hoitajalle sanoin, niin sanoi et joskus voi käydä niin 🙈💁🏼‍♀️
Mulla kävi eilen sama ganirelixin kanssa ja vaihdoin kohtaa että sain tuikattua 🙈 Kaiken lisäksi siellä oli ilmakupla sisällä ja siitä kuului pieni pop kun se meni kärjestä läpi 🫣
 
Täällä onkin ollut vilkasta ja paljon meneillään. Paljon tsemppiä kaikille tilanteisiinne ja etenkin kurjempia uutisia saaneille voimia toivon säilyttämiseen. 💕

Meillä on ollut kova pähkäily sen välillä, odotellaanko jonossa seuraavaa julkisen hoitoa vai hypätäänkö (välissä) yksityiselle. Yksityislääkäri ehdotti pitkää kaavaa, Gonalin annostus 75-100 IU enemmän kuin viimeksi (eli 225-250 IU) ja aloitus Synarelalla jo tässä kierrossa. Hoitosuunnitelma oli aika lailla sitä mitä odotin, ja uskoisin sen olevan myös samantyyppinen kuin mitä julkisella seuraavaksi tehtäisiin. Pitkän kaavan perusteluna olisi paitsi se että se toimi mulla viimeksi myös se, että sillä saisi alkiot osumaan sopivalle päivälle alkiodiagnostiikkaa varten.

Tosi vaikea päätös, miten edetään. Periaatteessa yksityisen hoitoon on meillä mahdollisuus, mutta oli tarkoitus turvautua siihen vasta julkisen polun jälkeen. Toisaalta järkeilimme, että alkiodiagnostiikka voisi pelittää nyt, kun on toivottavasti vielä mahdollisuus saada useampia alkioita tutkittavaksi. Jos tulisi onnistuminen, ei haittaisi yhtään kustannukset, mutta tyhjä arpakin on mahdollinen (ja valitettavasti varmaan aika todennäköinen).

Onko jollain vinkkejä, mikä auttaisi päätöksentekoon? Tai kokemuksia jälkikäteen oikeilta tai vääriltä tuntuneista valinnoista puolin toisin?

Mulle on aiheuttanut lapsettomuustilanne vähän katkeruuden tunteita, ja olen ajatellut, että niitä vähentää se, ettei tähän ole vielä toistaiseksi sentään mennyt ihan älyttömästi rahaa. Nyt alkaa vaan tuntua, että pitäisikö haaveen toteutumiseen yrittää panostaa jo enemmän taloudellisestikin ja voisiko taloudellinen panostus auttaa siinä, ettei henkinen hyvinvointi, työssäjaksaminen, parisuhde jne. ottaisi tästä niin pahasti osumaa. 🤔
 
Moikka! Olen uusi tällä palstalla, mutta vähän kirjoitellut jo tonne PAS-puolelle.

Taustana meillä yksi lapsi icsi:n kautta ekasta tuoresiirrosta. Nyt tehty kaksi pas:ia ja vielä viimeinen alkio jäljellä. Se on 7-päiväinen blasto eli ei ole suuret odotukset sen suhteen valitettavasti. Olemme nyt olleet dextrassa koska minun mielenterveys ei kestänyt viimeksi julkisen jonottamista. Nyt mietitään että mitä tehtäisiin seuraavan hoitokierroksen kanssa, kun siihen todennäköisesti päädytään.

Siihen liittyen, mitä yksityistä suosittelisitte pk-seudulta? Olemme olleet nyt tosiaan dextrassa mutta emme ole ihan tyytyväisiä siihen. Siellä on tosi paljon henkilöstö vaihtunut ja minua ärsyttää että joka asia pitää suunnitella erillisellä käynnillä, joka maksaa aina useamman sata euroa, vaikka suunnittelun tarve johtuisi heidän henkilöstömuutoksistaan. Muutenkin sinne syytää niin paljon rahaa että toivoisi tällaisen asioiden olevan kunnossa.

Saattaa olla että päädytään julkiseenkin jos jonot eivät olisi ihan mahdottomat. Mutta löytyykö suosituksia?
 
Täällä onkin ollut vilkasta ja paljon meneillään. Paljon tsemppiä kaikille tilanteisiinne ja etenkin kurjempia uutisia saaneille voimia toivon säilyttämiseen. 💕

Meillä on ollut kova pähkäily sen välillä, odotellaanko jonossa seuraavaa julkisen hoitoa vai hypätäänkö (välissä) yksityiselle. Yksityislääkäri ehdotti pitkää kaavaa, Gonalin annostus 75-100 IU enemmän kuin viimeksi (eli 225-250 IU) ja aloitus Synarelalla jo tässä kierrossa. Hoitosuunnitelma oli aika lailla sitä mitä odotin, ja uskoisin sen olevan myös samantyyppinen kuin mitä julkisella seuraavaksi tehtäisiin. Pitkän kaavan perusteluna olisi paitsi se että se toimi mulla viimeksi myös se, että sillä saisi alkiot osumaan sopivalle päivälle alkiodiagnostiikkaa varten.

Tosi vaikea päätös, miten edetään. Periaatteessa yksityisen hoitoon on meillä mahdollisuus, mutta oli tarkoitus turvautua siihen vasta julkisen polun jälkeen. Toisaalta järkeilimme, että alkiodiagnostiikka voisi pelittää nyt, kun on toivottavasti vielä mahdollisuus saada useampia alkioita tutkittavaksi. Jos tulisi onnistuminen, ei haittaisi yhtään kustannukset, mutta tyhjä arpakin on mahdollinen (ja valitettavasti varmaan aika todennäköinen).

Onko jollain vinkkejä, mikä auttaisi päätöksentekoon? Tai kokemuksia jälkikäteen oikeilta tai vääriltä tuntuneista valinnoista puolin toisin?

Mulle on aiheuttanut lapsettomuustilanne vähän katkeruuden tunteita, ja olen ajatellut, että niitä vähentää se, ettei tähän ole vielä toistaiseksi sentään mennyt ihan älyttömästi rahaa. Nyt alkaa vaan tuntua, että pitäisikö haaveen toteutumiseen yrittää panostaa jo enemmän taloudellisestikin ja voisiko taloudellinen panostus auttaa siinä, ettei henkinen hyvinvointi, työssäjaksaminen, parisuhde jne. ottaisi tästä niin pahasti osumaa. 🤔
Minä olen todella tyytyväinen päätökseen mennä yksityiselle, koska sitä kautta raskautuminen onnistui helposti ja nopeasti eli ekasta icsi:stä. Olen myös aina ajatellut aina että ei niin haittaisi vaikka säästöjä tähän menee jos lopputulemana on lopulta vauva, eli samanlaisia fiiliksiä sen suhteen. Tästä ei nyt valitettavasti taida olla apua mutta halusin vain sanoa että tosi samanlaisia ajatuksia.
 
Täällä onkin ollut vilkasta ja paljon meneillään. Paljon tsemppiä kaikille tilanteisiinne ja etenkin kurjempia uutisia saaneille voimia toivon säilyttämiseen. 💕

Meillä on ollut kova pähkäily sen välillä, odotellaanko jonossa seuraavaa julkisen hoitoa vai hypätäänkö (välissä) yksityiselle. Yksityislääkäri ehdotti pitkää kaavaa, Gonalin annostus 75-100 IU enemmän kuin viimeksi (eli 225-250 IU) ja aloitus Synarelalla jo tässä kierrossa. Hoitosuunnitelma oli aika lailla sitä mitä odotin, ja uskoisin sen olevan myös samantyyppinen kuin mitä julkisella seuraavaksi tehtäisiin. Pitkän kaavan perusteluna olisi paitsi se että se toimi mulla viimeksi myös se, että sillä saisi alkiot osumaan sopivalle päivälle alkiodiagnostiikkaa varten.

Tosi vaikea päätös, miten edetään. Periaatteessa yksityisen hoitoon on meillä mahdollisuus, mutta oli tarkoitus turvautua siihen vasta julkisen polun jälkeen. Toisaalta järkeilimme, että alkiodiagnostiikka voisi pelittää nyt, kun on toivottavasti vielä mahdollisuus saada useampia alkioita tutkittavaksi. Jos tulisi onnistuminen, ei haittaisi yhtään kustannukset, mutta tyhjä arpakin on mahdollinen (ja valitettavasti varmaan aika todennäköinen).

Onko jollain vinkkejä, mikä auttaisi päätöksentekoon? Tai kokemuksia jälkikäteen oikeilta tai vääriltä tuntuneista valinnoista puolin toisin?

Mulle on aiheuttanut lapsettomuustilanne vähän katkeruuden tunteita, ja olen ajatellut, että niitä vähentää se, ettei tähän ole vielä toistaiseksi sentään mennyt ihan älyttömästi rahaa. Nyt alkaa vaan tuntua, että pitäisikö haaveen toteutumiseen yrittää panostaa jo enemmän taloudellisestikin ja voisiko taloudellinen panostus auttaa siinä, ettei henkinen hyvinvointi, työssäjaksaminen, parisuhde jne. ottaisi tästä niin pahasti osumaa. 🤔
Nämä on vaikeita päätöksiä. Kuten viimeksi taisin mainita, täällä on ollut kaikennäköistä, olen joutunut tekemään isoja päätöksiä, valmisteluja tulevan suhteen. Täällä alkaa toisin sanoen uusi elämä pikku hiljaa.

Jotain mitä ennen kaikkea olen oppinut, oli se, että en halua tulevaisuudessa enää joutua ajattelemaan "jos olisin silloin jo tehnyt tämän päätöksen..". Jälkiviisaana voin sanoa, että ne intuitiot, jotka on tulleet eri asioiden vuoksi jo vuosia sitten, olisi pitänyt tehdä ne päätökset ja valinnat jo silloin. Teen niitä muutoksia nimittäin nyt jokatapauksessa. Olen vain ehtinyt näiden vuosien aikana katkeroitumaan, miksi tämä kaikki meni näin.

Ainoa mistä olen pitänyt kiinni, on nämä hoidot. Niistä olen varma, vaikka parisuhteessa onkin nyt ollut kuoppia ja miehen alkionsiirtoon mukaantulo on epävarma, vaikka se minulle olisi tärkeää.. olen ollut jo yksinhuoltaja aiemmin pienille lapsille, jonka vuoksi nyt ehkä jotenkin resonoi sitten käydä yksinään ultrissa, mahdollisesti alkionsiirrossa, lääkkeiden maksut, oireet, ottamiset jne.. jotenkin olo on aika yksinäinen, vaikka meitä pitäisi olla tässä projektissa kaksi. Se ei vaan tahdo mennä tuolle toiselle osapuolelle oikein kupoliin..
 
@Kirppuliini Lämpimät halaukset sinne ❤️ Mulla oli aika samat fiilikset eilen ja mietin apteekissa et on aika turhaa. Unohdin sitten ostaa jarrun kun oli neljä eri lääkettä ostettavana. Tajusin vasta iltapäivällä ja sain selvittelyn jälkeen vain yhden ruiskun läheltä joten tänään keskustaan hakemaan loput kaksi 🫠
 
Ultrassa näkyi mitä arvelinkin. Lääke ei ollut tehonnut yhtä hyvin kuin aiemmissa hoidoissa. Nyt vähemmän folleja ja isompaa kokohajontaa. Iltapäivä meni itkiessä, kun tuon lisäksi oli vaikeuksia löytää apteekkia, josta saisi kaikkia kolmea tarvitsemaani lääkettä.
Heti rupesin miettimään onko vain sattumaa, onko mahdollisuudet laskeneet näin nopeasti vai onko mut imetty kuiviin (kolmas hoito 10 kk sisään). Olisi kiinnostavaa tietää onko amh-arvo ennallaan vai laskenut.

Voi olla että munasolukeräys ja toipuminen tällä kertaa helpompia, kun vähemmän kerättävää.

Lääkäri lohdutti, että voi olla, että juuri ne parhaat ovat lähteneet kasvamaan. Silti tuntuu pahalta, että follikkelimäärä nyt puolet pienempi, kun tietää, että hedelmöittyminen vaikeaa ja katoa tulee väkisinkin.
 
Ymmärrän pohdinnat @Ehtoo. Me ollaan oltu tähän saakka julkisella rahan takia, mutta myös sen takia, että se sattuu olemaan sijainniltaan kaikista helpoin. Asutaan samalla suunnalla, ja yksityiset klinikat sitten ihan toisella puolen kaupunkia. Jos meillä toimisi ivf, niin sen kustannukset yksityisellä eivät olisi poskettomat, mutta icsi huomattavasti kalliimpi ja kalsiumaktivaatiolle en ole edes nähnyt hintaa.

Jotenkin ajattelen, että voisiko yksityiseltä puolelta löytyä joku tutkimus/tapa, joka selittäisi meidän monien selittämättömästi lapsettomien tilanteen. Toisaalta ajattelen, että siellä saatetaan suositella ja tehdä tutkimuksia, joista ei juurikaan hyötyä (ikään kuin varmistetaan asioita tai suljetaan syitä pois). Voi olla vaikea itse valita ja rajata mitä tehdään, kun kaikki saatavissa luottokortilla.

Lapsen saaminen lienee meille kaikille nyt ykköstavoite ja sellaisten asioiden suhteen on valmis antamaan aikaa ja rahaa. Meilläkin voi olla vaikeat pohdinnat edessä pian, jos lopputulos on samanlainen kuin kahdessa aiemmassa hoidossa.
 
Ymmärrän kyllä tuon harmituksen tosiaan follimäärästä, kun omakaan ei ollut päätä huimaava. Toki sen nyt osasi tietää AMH:n ja ultranäkymän perusteella, ettei ole mitään +10 follia tulossa, vaikka mitä tekisi. Kuitenkin itselle oli iloinen yllätys se, ettei yksikään folli ole tippunut matkasta (yksi oli raaka ja yhteen meni kaksi siittiötä) ja kaikki ovat jaksaneet blastoiksi asti (paitsi tuoresiirto 3-päiväisellä). Eli voisin itsekin ajatella, että laatu on parempaa, kun määrä vähäisempää. Toki tämä ei missään nimessä jokaisen kohdalla ole näin enkä itsekään tiedä, onko mun kerätyt alkiot millaisia kromosomeiltaan. Mutta yleensä kato sadossa on pienempää prosentuaalisesti, kun folleja kasvaa vähemmän.
 
@Kirppuliini Toisaalta on hyvä, jos julkisella on jo tehty tutkimuksia ja hoitoja, niin yksityisellä on helppo skipata ne perusjutut ja niihin käytettävät rahat ja satsata sitten kohdennettuimpiin tutkimuksiin. Toki saa olla hereillä sen verran, että jos yritetään tyrkyttää jotakin turhaa, niin osaa siitä kieltäytyä. Joissain tapauksissa saattaa olla järkevää aloittaa joku riskitön lääkekuuri, kuin tehdä tutkimuksia, että onko kuurille tarve. Haluan uskoa siihen, ettei tällaisen asian ympärillä ihmisiltä ryöstetä rahoja, vaan tehdään vaan tarpeellisia juttuja ja selvityksiä.
 
@Kirppuliini, minkä ajan stimulaatiota päätettiin vielä jatkaa? Toivon niin kovasti teille myötätuulta. ❤️ Antoiko lääkäri mitään mahdollisia syitä sille, että folleja on nyt vähemmän? Mahtaakohan olla mahdollista, että lääkevaste voisi olla heikompi, kun hoitoja on takana useampi? Vai liittyisikö se follitilanteen vaihteluun kiertojen välillä?

Mun ekassa hoidossa oli kanssa ehkä jotain "laatu korvaa määrän" -ilmiötä tai onnenkantamoista, kun neljästä normaalisti hedelmöittyneestä tuli kolme blastoa. Se tietty tosi harmi, että yksi niistä ei kestänyt sulatusta. Yksityislääkäri sanoikin, että suurempi lääkeannos ja sen myötä mahdollisesti suurempi folli- ja munasolumäärä ei välttämättä antaisi meille suurempaa alkiosaalista, mutta tehokkaampaa stimulaatiota voidaan yrittää.

Me yritettiin kysellä yksityisellä, tarvitaanko jotain lisätutkimuksia, mutta lääkäri ei pitänyt toistaiseksi tarpeellisena. Sanoi mm. että puolison näytteet ja elämäntavat huomioiden ei usko siittiöissä olevan pahasti fragmentaatiota. Oma mieli tietty yhä hakee selitystä, mutta alkaa tuntua, että kävi tässä miten kävi, jäädään ehkä ilman sitä. Pidän todennäköisimpänä, että selitys liittyy omaan ikääni ja munasolujen laatuun.

Olen miettinyt sitä, että jos n. 90 % onnistumattomista siirroista johtuu alkiosta, alkiodiagnostiikka voisi olla siinä mielessä tosi hyödyllinen, että pääsisi jo kohtuullisemman onnistumattomien siirtojen määrän jälkeen ehkä käsiksi siihen, jos oman lapsettomuuden syy osuisi tuohon 10 %:iin (ehkä kiinnittymisongelmat tms. 🤔).
 
Muokattu viimeksi:
@Ehtoo Hyvää, mutta ah niin hankalaa pohdintaa julkinen vs. yksityinen 😅 Me oltiin hoidossa vuosi julkkarilla jonka aikana saatiin yksi inssi tehtyä”, kunnes päästiin IVF-jonoon. Tuon epäonnistuneen inssin jälkeen (siellä about ilmoitettiin suoraan et joo tälläisillä siirtiömäärillä ihan turha jatkaa tätä), mua hajotti ettei vaan aikaisemmin menty yksityiselle, ja miksi edes täytyy tuhlata aikaa tehottomiin hoitoihin. Niin paljon aikaa turhiintunut kaikenmaailman tutkimuksiin, jonotteluun, tablettihoitoon ym mistä ei loppujen lopuksi ollut mitään hyötyä. Nyt kun olen reflektoinut taaksepäin, niin se tiedottomuus ja jatkuva odottelu on ollut mulle se kaikken pahin ahdistuksen ja surun aiheuttaja, eikä niinkään tämä diagnoosi lapsettomuudesta. Täytyi myös tehdä ajatustyötä sen osalta, että yksityiselläkin voi tulla ”tyhjä arpa” (etenkin kun eka hoito kyseessä..) ja sekin on mahdollista, et käteen jää vaan tonnien lasku. Mut sit mietin sitä, et otanko sen tyhjän arvan nyt ja maksan siitä kalliin hinnan, vai otanko tyhjän arvan tammikuussa julkisella ja joudun takas 4kk jonoon ja itkeskelen, että miksen mennyt yksityiselle kun taas turhiintui aikaa… niin päätös oli aika helppo. Mäkin olin maalaillut, et säästöihin kajotaan julkisten hoitojen jälkeen, mut päädyttiinkin sitten sijoittamaan omaan mielenterveyteen 😅 En tiedä onko tästä sulle apua, mutta tämä oli mun ajatusprosessi samasta asiasta.

Meillä ainakin julkiselta yksityiselle siirtymien oli tosi helppoa, eikä tarvinnut ottaa mitään lisäkokeita. Toki meillä oli niitä otettu aivan sairaasti tässä vuoden aikana. Lääkäri kysyi vaan, että koska haluatte aloittaa. Tätä auttoi varmaan se, että mä olin valmistautunut kunnon powerpoint esityksellä jokaisesta tutkimuksesta ja asiasta mitä meille tehty ja olin tehnyt tarkan aikajanan lapsettomuusmatkasta. Ajattelin, et jos kerran minuuttitaksalla mennään, niin tehdäänpä sit homma tehokkaasti 🤣
 
Muokattu viimeksi:
Tuohon julkinen vs yksityinen keskusteluun. Mä oon jo päättänyt että mahdollinen kolmas IVF tehdään yksityisellä. Sinänsä ehkä hassua, koska oon ollut tosi tyytyväinen julkisella, eikä jonoissakaan meillä oo meillä liikaa tuhlaantunut. Kun lähete hyväksyttiin tammikuussa 2025 Tilkkaan, niin jo huhtikuussa tein estrogen primingia ja toukokuussa oli eka IVF. Ja nyt toiseen IVF elokuussa aloitin taas primingin, ja nyt menossa tämä toinen IVF. Oon saanut kaikki toiveet läpi (lääkevaihdos ja ICSI) ja kokenut henkilökunnan aivan ihanana. Haluun sanoa tän koska monella on ehkä liiankin huono kuva julkiselta? Kuitenkin luulen, että meillä on muutamia eri ongelmia missä yksityisellä varmasti hoidettaisiin yksilöllisemmin. Hinta vaan kauhistuttaa aivan hemmetisti, varsinkin jos ICSI on se mitä tarvitaan 🥲 Mutta eiköhän tämä ole aihe johon niitä säästöjä kannattaa käyttää!

Ihanaa @Sandra84 kun teille viimein osuu hyviäkin uutisia 💓 Mulla ihan sama määrä kasvatuksessa HUS labrassa, kyllä jännittää kuinka moni pääsee blastoiksi saakka. Nämä kolme saatua solua on myös mun ennätysluku 😄

Erikoinen juttu että oon ollut aika kipeä punktion jälkeen? Viimeksi ei ollut kipeyttä kun just punktiopäivänä, mut nyt tulee sillon tällön kipukohtauksia. Maha on myös turvoksissa kuin oisin 5:llä kuulla raskaana. Toivottavasti huomenna helpottaisi kokonaan!
 
Takaisin
Top