Täällä yksi joka on tykännyt selailla isyyspakkausvideoita somessa jo vuosia, vähän kuin äitiyspakkaukseenkin liittyviä.

En ole kyllä ihan vielä päättänyt teenkö sellaista omalle puolisolle, mietin vielä.
Ehkä itsellä se on lähtenyt aikanaan juuri tuosta, että olen rinnastanut sen äitiyspakkaukseen - vaikka tosiaan, eihän se äitiyspakkaus nimestään huolimattaan juurikaan äitiä varten ole. Tulee sieltä hyvää nännivoidetta, jippii.
Ymmärrän hyvin tuon näkökulman siitä, miksi muka äidin pitäisi isää jotenkin erityisesti muistaa kun isä ei vastaavaa panosta näe äitiä kohtaan (tai ainakaan yhtä yleistä se ei ole, lahjananto saralla nimittäin). Ymmärrän myös, että siitä voi tulla sellainen olo että isää jotenkin puolipakolla yritetään innostaa raskauteen ja vauvan tuloon, ja etteikö hänen pitäisi jo olla omasta takaa tarpeeksi innostunut ja fiiliksissä.
Raskausaika, ja vauvankin synnyttyä, isät tuppaavat jäämään aika paljon huomiotta, vaikka myös heidän elämänsä muuttuu ja lapsi on yhtä paljon heidän, kuin äidin. Isä jää helposti toissijaiseksi. Kun lapsi syntyy, ihmiset antavat vauvalle lahjoja, ja joku ehkä joskus muistaa äitiä erikseen (esimerkiksi hemmottelulahjakortilla) - tai ehkä korkeintaan jotain pariskunnalle yhteistä, tosin aika harvoin tähänkään olen törmännyt. Mieleeni ei tule omasta tuttavapiiristä ainoatakaan tilannetta, jossa isää olisi jotenkin erityisesti muistettu vauvan syntymän johdosta (ellei sitten viety viettämään varpajaisia, joista en myöskään minä pidä liiemmin). Olen syyllistynyt tähän itsekin, ja vallan antanut lahjoja vain vauvaa ajatellen, kun olen ollut niin innoissani jotain pienen pientä vaatetta ja myssyä neulomassa. Äideille usein järjestetään nykyisin myös vauvakutsuja, jonne miehet eivät ole kutsuttuja.
Minusta on ihana ajatus, että voisin puolisoni yllättää vauva-aiheisella lahjalla ja siten auttaa häntä ajatuksen tasolla valmistautumaan tulevaan. Olkootkin, että tässä on vähän sellaista sivumakua, että sitouttaisin isää vauvaan, niin en näe sitä pelkästään huonona asiana. Jos on mitään, millä voin auttaa häntä innostumaan vauvahömpötyksestä
(enkä nyt todellakaan sano, etteikö hän olisi innoissaan - miten sen nyt sanoisi, olen itse ehkä vaan niin isossa raskauskuplassa parhaillaan) ja hypistelemään asioita kanssani, sen teen. Rakastan antaa lahjoja ja miettiä, millä ihanalla tavalla toista voisi yllättää ja ilahduttaa.
Jos päädyn tällaisen kokoamaan, tulee meidän pakkaus keskittymään ehdottomasti ns. isä-vauva asioihin. Laittaisin sinne asioita, joita he voivat tehdä yhdessä (joku spessu kirja, jota isä voi lukea hänelle tai kylpyleluja), jotain mätsäävää vaatetusta (tekisi mieli neuloa heille samanlaiset villapaidat), vauvanhoitotarvikkeita joita minusta olisi ollut kiva saada vielä lisänä äitiyspakkauksessa (mikä mainio tekosyy lisätä niitä ostoslistalle jo nyt), joku hyvä kirja isyydestä tai muu vastaava, tuttipullo ja energiajuoma muistuttamaan, että lyhyitä yöunia on tulossa koska aion itse todellakin välillä kääntää kylkeä ja passittaa miehen yösyötölle. Pakkaukseen ei tule mitään "vapaudu vankilasta" kortteja vauvanhoidosta, hirveää määrää herkkuja tai muuta sellaista (mutta kukin tietää, minkälaisista asioista se oma puoliso pitää, kun ainakin itsellä ajatus on kuitenkin pohjimmiltaan ilahduttaa).
Summa summarum, minusta isyyspakkaus on hellyttävä idea antaa, kunhan sitä ei tee sillä ajatuksella että isää pitää hirveästi "voidella" ja tsempata isäksi tulemiseen tai koe jotenkin "pakoksi" kasata sellaista.
Ps. Olisin muuten hyvin yllättynyt, jos mieheltä tulisi joku hemmottelupakkaus minulle odotusaikana. No, hän näyttää kyllä huomaavaisuuttaan aika paljon muin arjen teoin.
