Isät lastenhoidossa ym.

KoBe

Varmaotteinen viestittelijä
Tammikuunmammat 2015
Harkitsin, että olisin vaan kysynyt tätä joulukuun ketjussa, mutta päätin luoda oman. Eli, jokaisella vauvalla nyt lienee isä, oli sitten mukana lapsensa elämässä tai ei.

Miten teillä on? Jos on mukana, niin osallistuuko? Jaatteko vanhempainvapaat keskenänne vai pidättekö itse? Pitääkö mies isyyslomat? Jos pitää, niin miten?
 
Olen pohtinut aika lailla vanhempainvapaita, kun kaikkialla toitotetaan, että vapaita pitäisi jakaa nykyistä tasaisemmin miehen ja naisen kesken.
Miehellä ei ollut omaa mielipidettä asiaan joten pidän itse lomat kokonaisuudessaan, ja saahan niitä muutettua jos tarvetta on. esimerkiksi jos mies joutuisi kesällä vaikka työttömäksi (ei mikään akuutti uhka) niin pitäisi ehkä harkita paluuta töihin ja mies olisi lapsen kanssa kotona. Alle puolivuotiaan kanssa haluan kyllä itse olla kotona, oli perheen taloudellinen tilanne mikä tahansa. Ja jos äiti imettää, niin kokisin oudoksi mennä töihin ja pumpata maitoa että mies saa syöttää.

Mies tekee jo tällä hetkellä ison osan kotitöistä, mikä mietityttää jatkossa. Että onko se sitten mun työtä silloin, kun olen kotona? Jos ei ole koliikkivauva tm. Silloin tuskin jaksan ihan hirveästi.

Sen olen päättänyt, että mies saa olla pojan kanssa kahdestaan jo alussa niin, etten vahdi vieressä kun mies vaikka vaihtaa vaipan. Jos olen vieressä, yritän olla katsomatta mitä mies tekee, enkä kommentoi ellei ole ihan hengenvaarallista touhua. Olen itse kokenut, että on aika ikävää käsitellä pientä vauvaa, jonka äiti kommentoi koko ajan huolissaan pään kannatuksesta ym. Oma ote muuttuu todella varovaiseksi ja kömpelöksi. Haluan, että mies oikeasti osaa hoitaa vauvaa.

Isyyslomaa ajattelin (taidan olla aikamoinen pirttihirmu koska olen vähän niin kuin sanellut näitä miehelle) pidettäväksi osissa. Alussa kotiutumispäivästä riippuen viikko tai alle. Jos kotiudun to-pe, niin mies voisi pitää seuraavan viikon alusta vapaata. Neljässä osassa saa kuulemma pitää.

Pääsiäisenä vois pitää välipäivät lomaa. Loput sitten sopivasti, miten haluaa, mutta haluaisin ettei ihan alussa olis kaikki lomat kun vauva syö ja nukkuu eikä vielä ole paljon kontaktissa.
Lauantait lasketaan mukaan, joten jos on lyhyitä pätkiä, kannattaa huomioida ettei nyt mitään to-ma lomaa ole, saa kolme päivää vapaata mutta 4 päivää menettää.
 
Meillä isukilla on hyvin läheinen suhde tyttäreensä, ollut alusta asti. Parempaa isää en voisi tytöille toivoa. Toki minun jaksamisen tukemisessa voisi joskus olla parantamisen varaa, eli meidän välillä hiertää joskus kaikki vanhemuuteen ja muuhunkin liittyvät asiat niinkuin varmaan kaikilla, mutta tytölle isi antaa kyllä kaikkensa. Esikko jumaloi isäänsä ja ihana niin♥ alunperin halusinkin niin ettei lapsille ole väliä olenko minä vai isi siinä ja niin se onkin, ainaki suurimmassa osassa asioita/tilanteita..toki joissakin asioissa äiti on äiti, mutta niin varmasti taas joissakin asioissa isi on se ykkönen :) Minä olen pitänyt meillä vanhempainvapaat, isä sitten isyysloman ja kuukauden, isäkuukauden aikana minä olin vuorostani töissä ja isä likan kanssa.
 
Minusta on niin ihanaa kun välillä kuuntelen heidän keskusteluaan ja isi muistaa usein kuiskuttaa tytölle kuinka upea ja kaunis tämä on♥ tyttö sitten usein katsoo peilistä ja toteaa "niin kaunis" ♥♥ olen todennut mielessäni että tässä rakennetaan sitä oman arvon tuntoa joka tytölle on iso ka hieno asia, minkä itsekin olen varmasti isäni kautta itselleni saanut!
 
Eihän isäkuukautta tarvitse pitää vanhempainvapaan perään? Ajattelin olla hoitotuella kunnes lapsi on vuoden (tai mihin sitten päädytäänkään) ja mies olisi sen jälkeen isäkuukauden kotona ja sitten mietitään niitä hoitopaikkakuvioita.
 
Minusta on niin ihanaa kun välillä kuuntelen heidän keskusteluaan ja isi muistaa usein kuiskuttaa tytölle kuinka upea ja kaunis tämä on♥ tyttö sitten usein katsoo peilistä ja toteaa "niin kaunis" ♥♥ olen todennut mielessäni että tässä rakennetaan sitä oman arvon tuntoa joka tytölle on iso ka hieno asia, minkä itsekin olen varmasti isäni kautta itselleni saanut!

Oi, toi on kyllä tosi tärkeätä! Lasta pitää kehua ilman että lapsi on "ansainnut" kehuja toiminnallaan, saada niitä vain omana itsenään. Ja se on tärkeää, että eri ihmiset harrastaa lasten kanssa monenlaisia harrastuksia. Itse "harrastin" isän ja veljen kanssa onkimista, omistin oman virvelinkin, tehtiin puutöitä yhdessä, käytiin muutaman kerran perheen kanssa hiihtämässä, kaarnaveneitä tehtiin ja isä opetti myös pajupillin tekoa. Täti taas oli hyvä sadunkertoja ja mummi näppärä poimimaan mustikoita.

Suoraan sanoen tuntuu, että äidiltäni en ole oppinut mitään, mutta taidot on jotenkin arkisempia joten niitä ei ehkä tule huomattua niin hyvin. Olisi ihan hyvä, että lapsi näkee että asioita voi tehdä eri tavalla ja se on ihan ok.

Meille kun tulee ensimmäinen lapsi, niin hiukan jännittää että pitääkö jossain vaiheessa kummankaan vanhemman osalta käydä keskustelua "älä anna lupaa jos olen kieltänyt" tai "älä mitätöi sanomisiani", mitkä koen todella tärkeiksi lapsen kasvatuksessa. Vaikka jokin päätös olisi mielestäni väärä, ei sitä puida lapsen edessä, vaan keskustellaan yhdessä ja mielellään vaikka se paha vanhempi saa sitten antaa luvan tai mikä sitten onkaan kyseessä.
 
Meillä mies pitää ekat pariviikkoa isyyslomia kun lapsi on syntynyt ja säästää loput jonnekkin ennen kesälomia. Minä jään lapsen kanssa kotiin ja hoitovapaalle, koska minulla ei ole työpaikkaa johon palata ja miehellä on tähän tietoon vakipaikka. Hankalan ammattini takia olemme miettineet, että jos päädymme hankkimaan toisen lapsen en mene välissä töihin, koska joudun kuitenkin erityisäitiysvapaalle kun toinen raskaus alkaisi. Isyyskuukauden mies saa sitten itse pitää jossain välissä, jos työt sallivat.
 
Esikoinen tulossa ja puoliso kotona synnytyksestä sen maksimin, oliko nyt 3vkoa. Työnsä puolesta voi tehdä hommia etänä eli mä pääsen esim hoitamaan keväällä koulun loppuun ilman suurempia säätöjä.

Itse pidän äitiysloman ja perään kertyneet lomani. Kaikki jos kunnossa, palaan siis töihin vuoden kuluttua ja puoliso pitänee siinä vaiheessa loput lomistaan, jottei tartte sinttiä ihan vielä tarhaan laittaa.

Molemmat tekee kotihommia ja hra saa opetella olemaan vauvan kanssa yhtälailla, jotta pääsen minäkin harrastuksiini.

Lomailusta otetaan kaikki mahdollinen irti eli haaveissa kesälle pidempi reissu sekä vielä ennen töihin paluuta mahdollinen useamman vkon vitamiiniloma pimeyden keskelle.

Tämä kaikki siis näin ajateltu tähän hätään, sillä sitten mennään mikä on milloinkin tilanne ja miten arki lähtee pyörimään, vauva ja perhe edellä :)
 
Mulla mies on sumpilnut asiat niin hyvin, että on ainakin nyt alkuvuoden ja lapsen syntymän jälkeen jonkun aikaa vaan kotona. Sitten toivottavasti pääsee töihin, reissuhommia tosin, että sitten jäädään pienen kanssa kahestaan kun isukki huitelee jossain muualla.. Onko muita joilla mies tekee reissuhommia?
 
Me ollaan suunniteltu niin, että isä pitää sen kolme viikkoa vapaata hyvin pian vauvan syntymän jälkeen, ei olla kylläkään vielä päätetty että heti vai vasta kotiutumisemme jälkeen... Itse pidän koko vanhempainloman, me ei oikeastaan ees asiasta sen koommin keskusteltu koska molempien mielestä se nyt vain olisi hyvä niin. Tuntuu oikealta :) Vanhempainloman perään pidän vuosilomani, jolloin isä pitää isäkuukautensa. Tämä vasta alustavana suunnitelmana.
Sen isäkuukaudenhan saa pitää milloin vain ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta, kunhan äiti ei ole samaan aikaan lomalla. Tuo kaksi vuotta on kuitenkin aika pitkä aika, vaikka nopeasti sekin varmasti menee. Meilläkin on tällä hetkellä ajatuksena, ettei tämä vauva jäisi viimeiseksi, joten kahdessa vuodessa voi hyvinkin tapahtua paljon :wink
 
Isä myös osallistuu vauvan hoitoon ja yritän olla puuttumatta siihen :rolleyes: Ainakin hänen sanoin mun on turha edes yrittää estellä :grin
Haukkaan ehkä tosi suuren palan, mutta suunnittelen yliopiston valintakokeisiin osallistumista toukokuussa, joten siihen urakkaan tarvitsisinkin hieman tukea isältä...
 
Jos meidän Pikkunen syntyy enne joulua niin mies pystyy olemaan isyyslomalle ne joulunpyhät- loppiainen. Muuten tiedän,ettei hän pysty kokonaan jäämään isyyslomalle. Pystyy tekemään kyllä lyhennettyä päivää ja etäpäiviä aina välillä, mutta kokonaan kotiin ei pysty jäämään. Työnkuva hänellä kun vain on sellanen ja se on meidän molempien pitäny hyväksyä!

Minä olen jo esikoisen synnyttyä ilmoittanu töihin, että olen kotona kunnes poika täyttää 3v. Suunnitelmat olis nyt että olisin kotona kunnes Pikkuinen täyttää 2,7v. Sit ois elokuu ja hoito olis helpompi aloittaa (saada paikka) kuin tammikuussa. Meillä ei taloudellisesti ole mahdollista, että mies jäisi kotiin ja minä menisin töihin. Perus juttu, että mies vaan tienaa enemmän!

Muuten mies on paras isi mitä mun lapset vois edes kuvitella saavansa :love7 Jaksaa nytkin töiden jälkeen heti leikkiä,peuhaat ja riehua pojan kanssa ja kertoo monta kertaa päivässä kuinka isi rakastaa! Toista vauvaa odottaa malttamattomampana kuin minä! Jättää omat treenit ilman mutinoita väliin jos minulla sattuu olemaan joku meno juuri sillä illalla!

Kasvatusjutuissa ollaan keskusteltu aina kun jokin asia on tullu eteen. Helpottaa vähän kun mulla ammatin puolesta on aika kattavasti tietoa näistä asioista niin yleensä mies ei hirveesti kyseenalaista mun kantaa kun osaan perustella sen niin monipuolisesti :flower Toki ollaan erimieltäkin mutta ilman riitoja ollaan tähän asti pärjätty! Mä oon myös yrittäny antaa siimaa miehelle enkä oo nipottanu jos hän on mun mielestä tehny jotain kummallisesti tai eri tavalla kuin musta olis hyvä. siinä se lapsikin oppii et kummallakin on oma tyyli tehdä asioita ja molemmat on yhtä hyviä, jos vaan on yhteinen punainen lanka. Maalaisjärjellä selviää miehetkin melko pitkälle :grin
 
Täällä mies reissuhommissa.
Ekan isyysviikon se pystyy pitään vasta helmikuun alussa. Sillä on kyllä kertyny lomiakin 3vkoa, joten pitää heti isyysviikon perään lomaviikon. Maaliskuussa sama juttu ja huhtikuussakin ehken.
Mä pidän koko vanhempainvapaan.
 
Muokattu viimeksi:
Isäkuukauden siis saa pitää samaan aikaan kuin äiti pitää vuosilomiaan :)
 
Muistaakseni vanhempainvapaa loppuu joskus lokakuussa. Pidän sen perään lomiani jotka on melkein kamalimpaan aikaan vuodesta, joten ei oikein ole järkeä pitää silloin miehen kanssa lomaa. Ainakaan koko lomaa. Olis eri asiaa, jos kylpisi rahassa ja voisi lähteä asumaan jonnekin Italiaan pariksi viikoksi isoon taloon tm. missä olisi lämmintä ja valoisaa.
Toisaalta voisin pitää osan lomista syksyllä, sitten hoitovapaata jonnekin helmikuulle, loput ensi vuoden lomat sitten helmikuussa jolloin alkaa olla valoisampaa ja toivottavasti lunta. No, ehtii tässä tehdä suunnitelmia vielä.
 
Meillä mies ilmoitti työpaikalla, et lähtee töistä heti jos alkaa syntyä ja jää siitä sit ainakin viikoksi meidän kanssa ja jos tarvetta niin toiseksikin. Onneksi mies töissä ihan vieressä niin ei hätää. :) mies oli ilmoittanut pelikavereillekkin, et jättää tammikuussa pidemmät pelireissut väliin (pelaa sählyä edustuksessa). Mikä musta oli todella hienosti, ku tiedän miten tärkeetä se pelaaminen sille on. Olen tässä huomannut miten se on muuttunut paljon huolehtivaisemmaksi ja ottaa veljesä lapsia enemmän mukaan kaikkialle ja peuhaa niiden kanssa. :) sit se silittelee massua ja kyselee miten mulla menee ja onko nyytti ollut paljon liikkeellä. :) nyt ainakin näyttää sille et rakastava isä siitä on tulossa. :Heartred minä jään meistä kotiin lapsen kanssa ainakin aluksi ja haluan et ainakin toinen meistä olisi kotona kunnes nyytti on vuoden. Sitten lähden itsekkin töihin, jos nyytille löytyisi joku mukava perhepäivähoitaja. Tarhaan en ihan niin pientä raaski viedä vielä. :)
 
Ite pidän näillä näkymin koko vanhempainvapaan. Esikoiselta mies oli isyyslomat, mutta nyt näyttää pahasti siltä, ettei voi jäädä kotiin ainakaan alussa. Jos tehdään suunniteltu sektio, pitää yrittää saada apuja jostain pariksi viikoksi. Meillä kans esikoisella on aivan ihana suhde isäänsä ja onkin isin tyttö.
 
Mä pidän meillä vanhempainvapaan, mies toki isilomansa ja -vapaansa. Aluksi mies jää kyllä kotiin muutamaksi viikoksi, meillä kaksi aktiivista koiraa ja kerrostalon 3krs. Onneksi voi järjestää työnsä niin. Hirvittäisi jäädä yksin vauvan ja koirien kans, miten edes aamu-ulkoilut saataisiin hoidettua jos oon kovin kipeä, tai on kova pakkanen eikä vauvaa saa aluksi viedä ulos tms. Mies tekee pääsääntöisesti reissuhommia, mutta saa varmasti ensimmäiset kuukaudet järjestettyä työt niin, että pystyy olla meidän omalla paikkakunnalla töissä. Ennenpitkää on kuitenkin reissuleskeys taas edessä. Onneksi on tukiverkkoa ympärillä, etten jää vauvan kanssa ihan yksin ja apua on tarvittaessa saatavilla.

Mies tienaa reilusti enemmän, joten jo pelkästään se on riittävä syy, että minä jään kotiin vauvan kanssa pidempään. Oon sen verran "perinteinen" , että meille se oli itsestäänselvyys muutenkin. Jumppaa palaan ohjailemaan siinä määrin kun se on mahdollista jo keväällä/kesällä, mutta kokopäiväisesti töihin menen aikaisintaan vuoden 2016 alusta. Se ainakin on suunnitelma tällä hetkellä.

En malta odottaa, että näen miehen hoitamassa ja pitenemässä meidän lasta! Se odottaa selvästi tosi paljon ja on ihanan huolehtivainen ja huomaavainen varsinkin näin loppua kohti, kun vaikka raskaus onkin ollut helppo niin pikkuhiljaa alkaa vaivaa tulla ja supistelua kun on koko ajan... Olen varma että siitä tulee ihana isä. Kylläkin varmasti myös sellainen isä, joka lellii lapsen pilalle ja sallii kaiken minkä minä kiellän :p
 
Takaisin
Top