Imetysjutut

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Sakura
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä alkaa imettäminen tökkiä, eilen kokoajan kun yritti syöttää niin aina hirveä huuto ja pään kääntely pois tai jos edes hetken imi niin kyllä sekin loppui nopeasti raivoamiseen. Ja kyllä itsestäkin tuntuu että ei tuo maito nouse samallalailla kun ennen, en tiedä vaikuttaako tämä että olen itse ihan flunssainen ja kuumeessa vai tyssääkö meidän imetys kohta tähän..:/ jouduin kahdesti eilen syöttämään pullosta korviketta yhteensä 2dl. Itkinkin sitä eilen äidille että lopetan koko imettämisen kun on niin turhauttavaa yrittää imettää ja ei kelpaa ja mikään ei ole sillon vauvalla hyvin, tänään suht ok syönyt tissiä mutta eilenkin se tyssäsi iltapäivällä..

Sent from my C6903 using Vau Foorumi mobile app
 
Tuotakin Itu tapahtuu paljon... Luulin että se oli vain perhepetivauvojen juttu, kun niillä ruokavarasto on aina vieressä eikä ruokailu vaadi ponnisteluja, mutta hyvä kuulla etteivät pinnisvauvat välttämättä ole sen tehokkaampia yösyöjiä :)

Kurjaa Iness että on ollut huonompia päiviä, kun ei tämä imettäminen koko ajan yhtä juhlaa muutenkaan ole. Luulisi flunssalla olevan hankaluuksien kanssa jotain tekemistä, jos pelkkä stressikin kerran voi vaikuttaa maidon nousemiseen!
 
Oliko täällä jo rintaraivareihin liittyen tämä linkki: http://www.imetys.fi/index.php/tuke...a/lakkoilu-ja-rintaraivarit/451-rintaraivarit

Tsemppiä Iness, toivottavasti teillä vielä helpottaa imetyksen kanssa! Ainakin nuo raivat onneksi taitaa olla ohimenevä vaihe eli ei kannata niiden takia luovuttaa jos muuten on halukkuutta imettää. :) Vaikka ei sen takia tietenkään kannata mielenterveyttään menettää.

Luovuutta saa käyttää raivareiden kanssa, mulla on tällä hetkellä välineenä rikkaimuri. :grin Sen kun laittaa pöhisemään, vauva alkaa syödä. Saa nähdä kauanko tämä kikka tehoaa...
 
Ymmärrän niin Iness tuon tunteen, täälläkin huudetaan tissillä ja kyllä siinä tulee melkoisen kurja fiilis itselle, tuntuu että ei riitä ja että on huono äiti koska ei edes saa syötettyä omaa lastaan :( Onneksi on niitä hyviä syöntikertoja ja niitä on enemmän kuin noita ikäviä.. Mutta olisi kiva tietää mistä ne huudot tulevat, koska vauvalla selvästi nälkä mutta ei vaan suostu syömään. Ja maitoa ei mielestäni ole silloin tullut liikaa, että huutaisi sen vuoksi. Välillä on tämä vauva-arki kyllä aika raskasta!
 
Jatkan vielä että meillä raivareiden syy ei taida löytyä noista maidon tuloon liittyvistä asioista vaan vauva vain jotenkin pääsee ylikierroksille väsymyksen takia tai ei pysty keskittymään kun on alkanut nähdä kaikkia virikkeitä. Varmaan siksi nuo hämäyskikat toimii toistaiseksi. :grin
 
Meillä aika paljon juurikin tuo että menee niin yliväsyneeksi että ei jaksa imeä mutta nälkä on silti niin pakko on antaa pullosta kun muuten ei unikaan tule ja huuto on järkyttävää. Mutta on kyllä raskasta yksin viikot olla vauvan kanssa kahden ja nyt kun tämä imetys on alkanut tökkiä ja vauva muutenkin muuttunut itkuisemmaksi ja niin että mikään muu ei kelpaa kun äidin syli ja yksin ei viihdy..monta itkua on tullut itkettyä

Sent from my C6903 using Vau Foorumi mobile app
 
Iness, meillä ainaki on itkut vähentyny sitä mukaan kun on imetys vähentyny. nyt on tyytyväinen vauva kun saa korvikkeesta mahan täyteen
 
Joo niin meilläkin oli itkuinen koko ajan kun ei ollut maha täynnä mutta nyt kun olen antanut korviketta niin on tyytyväinen. Yöllä ja aamulla syö tissiä normaalisti mutta iltapäivällä se tyssää kun seinään.. Ja joutuu syöttämään pullosta. Maitoa ei vaan riitä enää loppu päivälle niin että söisi tissiä. Kai se on vaan pakko siirtyä korvikkeisiin päivällä ja yrittää imettää yöt. Jotenkin vaan tuntuu tuo korvikkeen antaminen pahalta kun kaikkialla siitä puhutaan miten ei olisi niin hyväksi, vaikka eihän se vastaa äidinmaitoa mutta sillähän jotkut lapset elävät jotka eivät voi imettää jos maitoa ei vaan tule, mutta silti jotenkin tuntuu huonolta äidiltä kun en voi imettää :/

Sent from my C6903 using Vau Foorumi mobile app
 
Juuri kaverin kanssa tänään juteltiin että se on yllättävän tunteita herättävä juttu tuo korvikkeen antaminen vaikka järki tietää että sekin on aivan hyvää ravintoa ja moni lapsi sillä kasvaa.Sinne imetystukeen ehkä voisi soitella jos vielä kuitenkin olisi halua yrittää imetystä ainakin osittain yllä..tai ainakin saisi jutella noista tuntemuksista mitä nousee!Ite oon sitä ajatellut kun näitä ongelmakohtia on tullut eteen mut toistaiseksi on netistä löytyvät vinkit sit kuitenkin riittäneet.
 
Meilläkin on selvästi helpompaa ollut kun olen joka imetyksen jälkeen tarjonnut korviketta. Sitä menee jo aika isot määrät mutta imetän niin kauan kun tyttö vaan huolii. Kaikki on hyvästä mitä irti saa ja sitten siirrytään kokonaan korvikkeelle kun imetys ei enää toimi. Paljon ajatustyötä tähän liittyy ja olisin kyllä toivonut sitä täysimetystä vaan eipä se nyt mun kohdalla onnistu.
 
Kannattaa kuitenkin koittaa osittaisimettää niin pitkään kun pystyy vaikka antaakin korviketta. Me yritetään sinnitellä sinne 6kk asti vaikka ei tämä helppoa ole. Mutta vauvan vatsa kestää korvikettakin paremmin kun saa myös rintamaitoa.

Koitetaan tsempata toisiamme, että jaksettais! Pitää vaan uskoa siihen, että niin kauan kun sieltä edes jotain tulee, vauva saa aina hiukan lisää vastustuskykyä siitä. Jokainen tippa on pelkkää plussaa.
 
onhan se imetys hyvä ja tärkeä juttu, mutta hei, jos se ei nyt vaan meinaa onnistua, niin ei kannata alkaa itseään syyllistämään tai tuntea huonoa omaatuntoa! kyllä se korvike on hyvää ravintoa. ihan oman jaksamisenkin kannalta ja, jotta vauva saa oikeasti vatsansa täyteen ja on tyytyväinen. Kyllä mustakin alkuun pahalta tuntu kun ei se imetys vaan enää meinannut millään onnistua, mut nyt ollaan vauvan kanssa molemmat paljon tyytyväisempiä.
Mun kaverin lapsi on ollu pelkällä korvikkeella alusta asti, eikä ikinä ole ollut mitään korvatulehduksia tai muuta, joten ei se korvike voi niin pahasta olla kuin jotkut väittää.
 
Mä oon Miuumiun kanssa samoilla linjoilla siinä että ei ole mitään järkeä huudattaa vauvaa turhaan nälässä ja stressata äitiä ja koko perhettä jos imetys on liian vaikeaa. Sen oon tässä nyt kahden lapsen kanssa oppinut. Vaikka takaraivossa pikkusen kolkuttaa ajatus siitä että oonko tehny tarpeeksi niin joku raja siinä jaksamisessa kumminkin on. Nyt mennään tällä osittaisimetyksellä niin pitkään kun mahdollista. Tämä systeemi toimii nyt hyvin meidän perheessä ja kaikki voivat hyvin. Kun sitä energiaa ja aikaa pitää löytyä myös esikoisen kanssa olemiseen. Se on ihanaa että täältä saa tsempityksiä muilta koska samojen ongelmien kanssa kaikki painii enemmän tai vähemmän. Että tää imetys voi ollakin vaikea asia.
 
Joo, ei tosiaan kannata itseään piippuun vetää imetyksen takia. Sen takia mekin luovuttiin täysimetystavoitteesta kun olis vaatinut yöt läpeensä valvomista nonstop imetysmaratoneineen ja mun pää ei olis enää kestänyt jatkuvaa valvomista, koska valvoin jo loppuraskauden hepatoosinkin takia yöt.

Imetys ei monelle ole mitään helppoa ja pelkkää onnea ja autuutta. Jos tietää yrittäneensä parhaansa niin sen pitää riittää. Oman jaksamisen rajojakaan ei voi ylittää, siitä kärsii myös vauva.
 
Kävin tänään imetyspolilla. Weledan imetystee ois kuulemma parasta, mutta sitä ei ollut yhdessäkään paikallisessa putiikissa, tilattu on ja ehkä loppuviikosta saisi... Ja pitäs itse syödä 3 lämmintä ateriaa päivässä ja 5 välipalaa, joista 1 yöllä kun imettää, jotta tulis rasvaisempaa maitoa. Ja vettä 3 litraa päivässä plus muu neste. Stressata ei saisi.
Imuotetta katsottiin ja todettiin ettei vauvalla ole liian lyhyt kielijänne vaan korkea kitalaki, joka tasoittuu ajan myötä.
 
Mulla on Weledan imetystee ja sen lisäks myös fenugreek-kapselit käytössä ja kyllä niistä kai on apua tai en ainakaan uskalla lopettaa, ettei maidontulo sen takia hiipuis.
 
Facebookin imetystukiryhmässä joku kommentoi kieli poskessa, että täysimetys onnistuu kun: "Imetä koko ajan, pumppaa loppu aika, mut muista kuitenkin rentoutua, syödä hyvin ja nukkua täysiä öitä. Niin ja älä stressaa "

Musta niin hyvin sanottu, koska noinhan se just menee ja toi on just se syy miks imetys on niin haastavaa.
 
Kaikki noi asiat onkin äärimmäisen "helppo" toteuttaa oikeassa elämässä. Mä voisin syödä paljon järkevämmin, nyt tulee kiireessä korvattua kunnon ruoka välillä jollain epäterveellisellä tai pelkällä leivällä. Nuku en läheskään tarpeeksi kun yöt on hulinaa. Stressiäkin on ilmassa. Mä en voisi koko ajan istua imettämässä tai pumppaamassa maitoa kun on kaksivuotiaskin hoidettava.

Mä oon sikäli tyytyväinen tähän tilanteeseen että kuitenkin imetän edelleen eikä vauva oo osoittanu merkkejä hylkimiseen. Esikoisen imetys hyytyi paljon aikaisemmin. Täysimetys ei meillä onnistunut mutta hyvä että edes osittaisimetys onnistuu. Mielelläni imetän vielä niin kauan kun vauva huolii.
 
Toi on just se kun joillekin kaikki tuntuu olevan aina niin helppoa. Ei mulle kyl vaan. Tiedä sitten olisko vain asenteesta kiinni mutta kyllä tuo yhtälö aika mahdottomalta itselle tuntuu, että olis saanut täysimetyksen toimimaan.

Enkä pysty käsittämään miten koko kuvio toimii jos on muitakin pieniä lapsia. Mulla on jo niin iso esikoinen, että hänestä on jo apuakin vauvanhoidossa mut pienenä hän oli kyllä niin vilkas ettei kyl mistään pikkuvauvan imettämisestä olis samanaikaisesti tullut mitään. Mut toki lapsissakin on eroja. Toiset on helpompia.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top