Täällä voisin jopa todeta olevani kohtalaisen työllistetty imetyksen kanssa

.
Meillä siis rv 37+1 syntyneet pienipainoiset kaksoset, jotka eivät (osittain väkisinsyötön parin tunnin välein takia) jaksaneet imeä syntyessään juuri lainkaan. Kahden viikon iässä sain tiheällä lypsämisellä ja virkeänä ollessa imettämällä oman maidon määrän nousemaan riittävälle tasolle ja korvike jäi kokonaan pois, mikä oli saavutus jo itsessään, kun synnärillä vauvoihin tupattiin maitoa 12 x 50ml molempiin ja siinä vaiheessa vain murto-osa oli omaa!
Nyt imetyskerrat ovat lisääntyneet koko ajan ja torstai-iltana pojan kanssa tapahtui läpimurto: hän hoksasi, että rinnastakin voi saada itsensä kylläiseksi ja sen jälkeen ei hänelle lypsettyä ole tarvinnut :). Toki seuraan pissavaippojen määrää ja herättelen tarvittaessa syömään, mutta jos (kaikki sormet ja varpaat ristissä niin toivon) painonnousu jatkuu, niin voidaan todeta kovan työn kannattaneen ja pojan olevan täysimetyksellä.
Tyttö on imuotteeltaan huonompi rintaruokailija, eikä ainakaan vielä saa nälkäänsä kokonaan tyydytettyä pelkästään rinnalla. Hänelle pyrin lypsämään noin 500ml vuorokaudessa ja aika näyttää, mihin suuntaan mennään. Tuskin ikuisuuksiin jaksan lypsämisrumbaa pyörittää, mutta jos edes osittaisimetys hänen kanssaan onnistuu, niin onhan silläkin arvoa :). Vielä voisin kokeilla rinnanmallista pulloa, mutta koska joskus täytyy nukkuakin ja myös esikoinen tarvitsee äidin huomiota, niin kovin suurta lisätyötä en voi enää tähän ottaa, kun tässäkin menee jo valtaosa vuorokauden hereilläoloajasta.