Imettäminen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Hepsuli
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Täällä kans yksi, joka itkee ja imettää. Ja tänään ei selvästikään maito riittänyt pehmeistä rinnoista ja eikun korviketta päälle. Ensimmäistä kertaa.

Ja sit vielä stressaa tää antibioottimaito. Tuntuu kuin myrkyttäisi omaa lastaan. Haistaan molemmat, sekä minä että lapsi, yhtä pahalle ja vauva huutaa naama punaisena aina kun on saanut syötyä...
 
Muokattu viimeksi:
Oon jo onneks päässyt yli huono äiti -syndroomasta ja en koe suurta epäonnistumista jos annan korviketta. Samoin lähti stressi imettämisestä, tärkein on että vauva saa ruokaa oli se sitten tisseistä tai pullosta.

Mutta tää monen tunnin lutkutusmaraton, mistä nännit tuntuu että olisi tulessa, on todella turhauttavaa. Välillä kuitenkin maitoa tulee ihan hyvin ja sitten on kertoja että ei vaan heru yhtään. Aiemmin sain pumpattua yhdeltä istumalta 100ml mutta nyt ei tuu edes 30ml:iä
 
Pehmenneet tissit, se, ettei maidonkerääjään enää tule niin paljon, tai vauvan itkuisuus ei välttämättä kerro mitään maidon riittävyydestä. Kaksi ensimmäistä on käsittääkseni merkkejä siitä, että tuotanto on sopeutunut kysyntään. Mitä nyt oon seuraillut Imetyksen tuki ry:n FB-ryhmään, niin tuossa tilanteessa pitäisi vaan imettää ja imettää niin paljon kuin vauva haluaa. Maito riittää, jos tulee 5 pissavaippaa päivässä, vai miten se nyt oli. Jos antaa korviketta, vauva imee vähemmän, "tilaa" vähemmän maitoa ja siitä sitten maito alkaa vähenemään.
 
Onhan toi ihan loogista ja oon samaa miettinyt. Mutta jos lapsi monen tunnin imemisen jälkeenkin huutaa kurkku suorana punaisena kun sikaa tapettais niin kyllä se on aika selvää että nälkä on.
 
Täälä mennään 50/50 korviketta ja omaa.. Täälä sama homma että välillä pumpulla 100ml välillä vaan 30ml,, en jaksa enään asiasta ressata.. Ihan sama, pääasia että vauva saa ruokaa ja pysyy tyytyväisenä. Aiemmin oli kunnon "olen huono äiti, kun ei maito riitä syndrooma"
Ärsyttää kun sukulaiset kokoajan kyselee "onko tua pullossa oleva omaa vai korviketta" tekis mieli kysyä et hittooko se sulle kuuluu :D
Sori avautuminen!
 
Toi on muuten jännä miten yhteiskunta syyllistää tästä imetyksestä. Ite olen nyt siirtynyt myös osaimetykseen. Ensin imee molemmista tisseistä niin paljon kuin saa ja vastiketta loput. En halua olla stressaantunut äiti, joka vaipuu vielä masennukseen tässä "huono äiti" -asetelmassa. Taipumusta kun on..
 
  • Tykkään
Reaktiot: jnk
Mun puolesta kaikki saa ruokkia vauvansa kuten tykkää, kunhan ruokkii. Itse pyrin tällä kertaa täysimettämään niin pitkään kuin mahdollista, koska esikoisen kanssa tuli pulloja pyöriteltyä ihan tarpeeksi ja korvike on kallista pidemmän päälle. Luotan siihen että vauva kyllä tilaa maitoa lisää ja oma maito riittää. Se on kuitenkin parasta ravintoa hänelle.
 
Heh, pientä ristiriitaa sanomassa tuossa "kaikki ruokkikoon miten haluaa" ja "äidinmaito on kuitenkin parasta ruokaa vauvalle". On se ihmeen syvälle juurrettu se korvikkeen huonous ja silti edelleen muka Suomessa imetetään liian vähän. Aika harvassa luulisi Suomessa olevan ne äidit, jotka valitsee korvikkeen muista kuin pakottavista syistä tai ajatellen vauvan parasta.
 
Onks kellään mitään vinkkiä kun poika imiessään imee selkeesti myös ilmaa välillä mahaan. Kuuluu semmonen vinkuna ja klonkse selkeesti. Makuulla imetettäessä tätä ei käy, mut istualleen usein. Ja huomaakin sit syönnin jälkeen että olo vaikea vauvalla.
 
Ja imetyksestä muuten. Lastenlääkäri käski mua esikoisen kohdalla lopettaa imetyksen (sadasta eri syystä), mutta hän käski myös sulkea korvat lopettamisen aiheuttamilta kommenteilta. Hän totesi, että lapselle parasta ravintoa on se, jonka avulla pysyvät hyvävointisina sekä vauva, että ÄITI.

Joten nyt romukoppaan ne hunommuuden tunteet! Imetys on ihan älytön mysteerilaji! Joskus onnaa, joskus ei. Mut ei se mikään ainoa vaihtoehto ole!
 
Kyllä mä äidinmaitoa pidän ensisijaisena ravintona ainakin ensimmäiset puoli vuotta. Olisin tätä mieltä vaikka imetys ei onnistuisikaan. Olen antanut esikoiselleni korviketta, mutta kuten yleensä, ymmärrän vasta jälkikäteen kuinka hölmöä se oli. Omakin maito olisi riittänyt jos olisin luottanut itseeni. Jokainen äiti saa silti itse päättää imettääkö vai ei. Meilläkin on korviketta kaapissa, mutta en tiedä tuleeko se käyttöön. Aika näyttää.
 
Neuvolassa sanottiin että vaikka nyt annan kerran päivässä korviketta se ei tarkoita että annan sitä seuraavat 6 kk:tta. Tärkeintä on että vauva saa ruokaa ja että äiti jaksaa hoitaa vaivaa. En ole huomannut että mun maito ei riittäisi pojalle vaikka annan välillä korviketta.
 
Mulla oli neuvola tänään ja terkka vahvisti omat epäilyt että omaa maitoa ei tule tarpeeksi. Kehotti antamaan rintamaidon päälle tarvittaessa korviketta. Oli huojentavaa saada ns. virallinen vahvistus omalle epäilylle. Ei se imettäminen vaan aina ole halusta kiinni. Onneksi terkka oli kuitenkin sitä mieltä että tämä ei välttämättä ole pysyvä tila eli tulevaisuudessa oma maito voi riittää
 
Triina ilmeisesti kyse siitä, että vauva ei saa kunnon imuotetta. Täällä sama toisen rinnan kanssa. Istuessa vauva saa huonomman imuotteen. Ei kuulu kylläkään mitään ääntä, mutta vauva imee lyhyemmän aikaa, rinta selkeesti ei tyhjene riittävästi (pahkuroita) ja nänni on imun jälkeen toispuoleinen. Öisin makuulla vauva selkeesti kauemmin imee ja rinta tyhjenee. Pitäis päivisin käydä useammin makuulta imettämässä, mutta houkuttelee liikaa esikoista mukaan pomppimaan sängylle. Oikeestaan odotan, että tasoittus maidontuotanto ja rinnat pehmenis, niin olis helpompi saada vauvan kunnon haukku rinnasta.
 
Meidän pikkuneiti on nyt 4 vrk:tta. Imetysmaratooneja on ollut pari päivää ja yötä sen verran, että rinnat huutaa hoosiannaa. Korviketta en anna, en koe tarpeelliseksi. Pissavaippoja olen saanut tälle päivälle neljä, mutta kakkaa ei ole tullut. Asiaa tutkiessani löytyy hirveesti ristiriitaista tietoa. Onko sitä kakkaa tultava joka päivä vai ei. Esikoinen kakkasi kaksi kertaa viikossa, mutta oli osittaisimetyksellä. En tiedä miten vaikuttaa. Anyway, vauva on tyytyväinen muuten. Maratooni-imetyksen jälkeen käy yleensä nukkumaan 2-3 tunniksi. Ei siis ole mitenkään itkuinen tai muutenkaan. Eilinen imetyssessio meinasi kyllä saada uskon loppumaan koko hommaan, kun kaveri roikkui tissillä 3h melkeinpä tauotta. Noh.. Ajattelin kuitenkin huomiseen saakka luottaa oman maidon riittävyyteen ja neuvolasta saavat sitten antaa oman tuomionsa. En ymmärrä miten näin luonnollinen vauvan ruokkiminen voi olla niin perkeleen stressaavaa.
 
Tottahan toki korviketta pitää antaa jos vauva ei äidin maidolla riittävästi kasva. Itsekin tekisin niin. Luulenpa silti ettei Suomessa imetetä tarpeeksi juuri siksi että siihen korvikkeeseen tartutaan liian helposti "ihan varmuuden vuoksi" jotta vauva söisi tarpeeksi. Tarkoituksena ei ole syyllistää ketään. Ymmärrän kyllä ettei imetys aina vaan onnistu vaikka äiti haluaisi imettää.
 
Tuo meidän toiseksi nuorin kakkasi täysimetyksen aikana non kolme kertaa kuukaudessa, keskimäärin 9 päivän välein. Ei ollut kipeä tai mitään, maito vain imeytyi niin hyvin, ettei sitä jäänyt kakattavaksi asti. Ekat pari viikkoa kakkasi kyllä.useamman kerran päivässä, mutta sen jälkeen suolen toiminta vähitellen hidastui. Maha alkoi toimia taas päivittäin vasta yli puoli vuotiaana, kun alkoi saada kiinteitä. Pelkkää rintamaitoa saavalla kymmenenkin päivää voi olla normaalia, jos se ei vaivaa lasta.
 
Pauveli, näin taitaa olla. Huomasin myös, että ongelma on just toisen rinnan kanssa. Eilen tein sitten töitä imuotteen kanssa ja mielestäni se parantuikin. Harjoitus jatkukoon tänään!
 
Eilen oppi meidän tytti tissuttelemaan. Löhöttiin suihkun jälkeen peiton alla iholla ja siinä oli niin hyvä olla. Vauva nappaili rintaa suuhun, nukahteli ja seurusteli vuorotellen ihanan valppaana. No illankin oli sitten vailla samaa tuttitissiä. Ja syömishetket muuttui tissi suussa nukkumiseksi niin että piti ottaa pullo yötä vasten käyttöön.

Aivan ihanaa on, kun toinen on niin hyväntuulinen että silmätkin nauraa. Tää tytti on ollut laitokselta saakka melkoinen hymyilijä. Itse todella uskon että vastasyntyneetkin hymyilee tyytyväisyydestä. Osaahan ne itkeäkin ja rutata kulmat kun on huono olo. Tää on semmonen voimia antava vauva.
 
Eilen illalla pitkän imetysmaratonin jälkeen yritin saada vauvaa rauhoittumaan ilman tissiä, koska hän jo puklaili nenästäkin maitoa ja oli selkeästi täynnä. Lähinnä vaan halusi hengata tissillä ja "vahingossa" söi koko ajan. Lopulta mies otti vauvan syliin ja kappas, puolessa tunnissa beibi oli täysin rauhoittunut. Torkkui tutti suussa. Lopulta mies siirsi hänet sänkyyn, jonne omia aikojaan nukahti. Ja nukkui 22-01:30. Viimeisin syöttö oli joskus 21 aikaan.

Muistuipa vaan mieleen, ettei se maidolta tuoksuva äidin syli aina rauhoitakaan.

Yöllä sitten syötiin ekan heräämisen jälkeen noin parin tunnin välein. Oli loppuyön taas vieressä, mutta ainakin on koko perhe nukuttu.
 
Takaisin
Top