Ikää yli 35 ja esikoinen tulossa, vertaistukea kaivataan :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Nyytikki
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Minulla on tosiaan tänään muutaman tunnin kuluttua ensimmäinen ultra. Jännittää niin mahdottomasti, enkä siksi saa tässä nyt oikein kommentoitua teidän muiden viestejäkään, vaikka olen niitä kyllä tarkkaan seuraillut. Palaan asiaan myöhemmin tänään :)
 
Ultrassa käyty ja siellähän se tyyppi köllötteli! SYdän sykki hurjasti ja nyt minäkin uskon, että tämä on oikeasti totta. Kaikki raajat ja pää olivat tallella ja niskaturvotusta 1,6mm, joka on kuulemma normaali löydös. Mielenkiintoista on se, että raskaus on ilmeisesti alkanut kaksoisraskautena, koska siellä näkyi myös toinen pussi, mutta huomattavasti tätä toista pienempi, eikä siellä ollut elämää. On erikoista, että ensin kärsin vuosia lapsettomuudesta ja sitten olenkin melkein saamassa kaksoset :D. Joka tapauksessa nyt on todella helpottunut olo. Laskettu aika on nyt 9.2.

Hienoa LiTa, että teilläkin ultra meni hyvin. Onnea odotukseen sinullekin! Susannalle malttia ultran odotukseen, kyllä se sieltä kohdalle tulee, kun kerran minullekin tuli ;). Nyt sitten vaan normaaliin arkeen palaaminen ensi maanantaina ja seuraava ultra onkin vasta 25.9.
 
:love7 HUIPPUA Riina!!! Jihuuuu!!!! Ihan mahtavaa ja mielenkiintoista, myös tuo kaksosjuttu.


Tänään tämä yltiöpositiivinen tuleva mama joutui lähes kauhun valtaan ja itkun partaalle, kun pikkupikkumäärä verta oli tullut. Huh, kuinka sitä voikin tuollaiseen pieneen reagoida voimakkaasti. Oli itkussa töissä pitelemistä.

Nyt ei verta kuitenkaan enää sen pikkutihkun jälkeen ole näkynyt eikä toivottavasti tulekaan, tällainen voi ymmärtääkseni varmasti hyvin kuulua asiaan. Eikö vain, kanssasiskot?? Soitin itse asiassa jo terveyspuhelimeenkin, ja siellä sattui kätilö vastaamaan ja sanoi, että oletettujen menkkojen aikaan tällainen voi hyvinkin olla tyypillistä. Mutta jo kätilön sana keskenmeno ohimennen mainittuna pisti kyyneleet kanaviin. Huh!!

Mutta yllätyin kyllä oman reaktioni voimakkuutta. Äidinrakkausko se siellä lymyää?? :love7

Susanna
 
Onnea LiTa ja Riina hyvistä ultrakuulumisista! :gen014 Muistan itsekin vielä sen tunteen kun näkee liikettä masussa ja kuulee sydänäänet. On siinä kyynelissä pitelemistä... Mutta kyllä silti ennen jokaista neuvolaa jännittää, että kuuluuko ne äänet. Nauttikaa tosiaan raskaudesta ja tuosta ihanasta tunteesta! Susannalle jaksamista ultran odotukseen ja älä murehdi vuotoa. Se todellakin voi kuulua asiaan eikä merkkaa mitään pahaa. Äidinrakkaus on niin voimakasta, että on luonnollista huolestua asiasta. Mutta älä murehdi kuitenkaan turhaan liikaa kun stressikään ei ole vauvelille hyvästä!

Aurinkoista viikonloppua ja ristiäisiä odotellessa... Halauksia teille kaikille! :smiley-angelic003
 
Susanna, minullakin oli vuotoa peräti kahdesti. Heti viikko sen jälkeen kun olin positiivisen testin tehnyt ja uudelleen pari viikkoa sen jälkeen. Tuli sellaista rusehtavaa tuhrua muutaman päiväb, mutta siihen ei liittynyt mitään kipuja. Tiedä sitten, jos tämä kaksonen meni siinä kesken, mutta neuvolassa asiasta mainitessani terveydenhoitaja piti sitä täysin normaalina alkuraskauteen kuuluvana tiputteluna. Hänkin sanoi, että joillakin pyrkii tiputtelemaan aina kun kuukautisten aika olisi, eikä se ole välttämättä ollenkaan vaarallista. Toivotan mielenrauhaa ja tsemppiä tämän asian suhteen <3.
 
Onnea Riina ihanista ultrauutisista, hieno etappi saavutettu! Mitenkäs Vieno teillä ristiäiset menivät?
Mahtavaa lämmintä kesäilmaa pidellyt vielä :) , täällä on ulkoiltu ja typsykkä kovasti opettelee uusia äänteitä, kiljahduksiakin tulee yllärinä aina välillä :binkybaby Paljon on käynyt kesävieraitakin, lomalaisia kun ovat vielä. Ja ihanaa kun tietää että oma lomakin jatkuu vaan, ekaa kertaa elämässä kun ei tarvitse palata kesän jälkeen työmaan kiireisiin :dance018 Susannalle myös mukavia ultran odotustunnelmia! Mullakin oli silloin alkuraskaudessa vuotoa, säikähdin ihan hirveästi, mutta kaikki oli hyvin kuitenkin. Toivottavasti sullekaan ei aiheuta enempää murhetta.
Ootkos Mii saanut ajan hyvin kulumaan loman alkuun?

Leppoisaa kesämieltä ja -säätä vielä kaikille uuteen viikkoon :flower !
 
Ristiäiset oli ja samalla meidät siis vihittiin. Aurinkoinen ja kaunis päivä saatiin. Tytteli oli ihan nätisti - vähän kitisi kun oli niin kovin kuuma kastemekossa. Heti helpotti, kun seremonioiden jälkeen sai kevyemmän mekon päälle ja äidiltä evästä. Nopeastihan iltapäivä siinä meni, en itse ehtinyt jutella edes kaikkien vieraiden kanssa... Nyt alkaa sitten rumba, kun kaikki kortit pitää uusia ja ilmoitella uutta sukunimeä joka paikkaan.

Oon Sinitiitu sun kanssa yhtä onnellinen kun ei tarvitse mennä vielä töihin. Tuntuu, kuin ois oikein pitkällä lomalla! Kiva, kun teillä jo kovasti yritetään "keskustella". Kuinkas teidän tytteli viihtyy masullaan? Meillä menee hermot het puolen minuutin jälkeen... Jospa iän mukana jaksaa viihtyä myös masullaan.

Kuinkas muut? Anniksesta ei ole pitkiin kuulunut mitään...?!
 
Vieno, ihanaa, en muistanutkaan enää että teidät myös vihittiin. Onnea kovasti! Ja hienoa että oli hyvä päivä. On se vaan sellainen ikimuistoinen päivä, pienen ekat suuret juhlat :love2 .Joo, meilläkin tahtoo hermo herkästi mennä mahallaan olloon, selällään kyllä kellitään kun masu on täynnä. Mahallaan oon yrittäny pitää aina välillä silti. Mut kyljelleenkin käännyttiin selältä, oltiin iskän kanssa ihan ihmeissään että nyt jo!
Tänään oli vielä niin lämmin ilta että käytiin pitkällä vaunulenkillä.. Huomenna olisi kesäteatteri kun hyvä ystävä ja kummipoikani äiti osti meille liput lahjaksi ja lupasi hoidella typsykkää. Saa nähdä, jäätyykö kun on luvattu sadetta ja kuinka ylipäänsä maltan olla erossa ekaa kertaa typsykästä.. noo, kai se täytyy yrittää..
Nyt tulee ruoka-aika, maitoo, maitoo.. ei kun menoks siis :) ..
 
Onnea Vienolle ja kiva kuulla, että teidän juhlat onnistui hyvin! Muutenkin kiva lukea sun ja Sinitiitun vauvakuulumisia ja kuvitella itsensä tuohon tilaan ensi vuonna ;).

Tein tässä jotain ylireagointiin verrattavaa, mutta pakko kertoa. Oltiin viime viikolla miehen kanssa pidemmällä pyörälenkillä ja kotiin päin palatessa onnistuin jotenkin kummasti tökkäämään pyöräni yhteen katukivetykseen sillä seurauksella, että pyörä pysähtyi, mutta minä jatkoin hetken matkaa. Vauhtia ei ollut todellakaan paljon, kun olin muutenkin pysähtymässä ja osittain jo noussut satulasta, mutta löin alavatsani ohjaustankoon. Pelästyin tietysti, että mitä onnistuin tekemään. Pientä jomotusta tuntui hetken alavatsalla ja seuraavana päivänä siihen ilmestyi peukalon pään kokoinen mustelma, mutta muuten ei mitään oireita. Hermoilin kuitenkin, vaikka mieskin rauhoitteli. Tilasin sitten netistä dopplerin, joka tuli tänään ja sain kun sainkin sydänäänet kuuluviin. Oli kai turha panikoida, mutta minkäs teet. Nyt mulla on sitten doppler, mutten aio alkaa mitenkään jatkuvasti sitä käytää. :).

Muuten olo on hyvä ja tämän viikkoinen töihin paluukin on sujunut mukavan kivuttomasti :).
 
Moi kaikki!

En olekaan toviin käynyt täällä skrivailemassa, olen kyllä mielenkiinnolla seurannut juttujanne. Tällä palstalla on kivan ymmärtäväinen ja mukava fiilis. Muihin keskusteluihin olenkin sitten samantien kyllästynyt. Ikä ja fiksuus, ehkä se niin menee!!?? :3some

Onnea kaikille niille, joille viime aikoina tapahtunut mukavia juttuja!

Tosi hyvä Riina, että onni onnettomuudessa ja sait sitten pian mielenrauhan. Ymmärrän kyllä oikein hyvin!

Meillä ultra ensi tiistaina, PÄIVÄT KULUKAA JO!!! :happy093 :dance018 :smiley-bounce013

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Susanna
 
Tunnistan Riina niiin hyvin tuon "ylireagoinnin", itse kävi raskausaikana niin että tein äkkijarrutuksen parkkipaikalla- mitään ei sattunut, vähän vain turvavyö kiristi, mutta sitten alkoi mahassa mielestäni tuntua vähän erilaiselta. Ja niinpä varailin yksityiseltä ultraa pikapikaa. Kaikki oli kunnossa onneksi ja mielenrauha saavutettu :) hyvä siinä mielessä että on olemassa noita palveluita tai kotidopplereita, vaikka vähän kustantaa niin musta ainakin tuntuu että silloin kun vauva oli vielä mahassa tai nyt tällä hetkellä niin voisi vaikka takaperin puuhun mennä pikkuisen hyvinvoinnin takia :love017
Ja Susanna, näinhän se juuri on että ikä ja fiksuus korreloi suoraan toisiinsa, hih :gen014 Mukavaa ultran odotusta, enää muutama päivä niin sitten!
Rentoa viikonloppua kaikille!
 
Riina et ole ainut kuka säikähtelee. Kuuluu kuvioon... Jos saat mielenrauhan kun kuuntelet kotona sydänääniä, niin siitä vaan. Ei kukaan tiedä mikä on "oikein tai väärin". Teet siltä kuin sinusta tuntuu! Sinitiitun kanssa taas samoilla linjoilla :) . Kiva, jos töissä on mennyt hyvin - voimia ja jaksamista sinulle

Ja hienoa kun teillä Sinitiitu jo kääntyillään. Täällä viihdyttäis niin maan hyvin sylissä. Tulee sellainen vasemman käden hauis tälle mammalle että Kippari Kallekin ois kateellinen. Nyt nukkuminen on alkanut olla meidän pienelle kova paikka. Tai siis nukahtaminen... Eli jos sattuu itsestään nukahtamaan sitteriin tai autoon (jossa siis aina nukutaan) kaikki on ok, mutta jos satun laittamaan sänkyyn niin aivan karmea huuto! Tytöstä näkee, että on kamalan väsynyt mutta ei rauhoitu kuin huudon jälkeen. Onneks sitä ei kestä kuin ihan hetken, mutta äidin sydän meinaa joka kerta särkyä. En kuitenkaan halua nukuttaa vain tissi suussa kun mites sit iskä nukuttais?!? Ja sylissä sais kanniskella het monta tuntia eli kestän mielummin itkun kun tietää ettei ole mikään hätä. On se kumma, kun ennen omaa vauvaa ihmettelin muita äitejä että laittaisivat vaan nukkumaan kun ei lapsella ole hätä, mutta nyt äitinä elää enemmän vaan tunteella kuin järjellä... Että näin sitä muuttuu lapsen myötä...

Susannalle jaksamista ultran odotteluun - ei ole enää kauaa! On se vaan ihmeellistä, kun näkee pienen. Multa meni ohi suurin osa kätilön selostuksista kun oisin vain halunnu het kuulla että kaikki on ok. Onneks mies oli mukana, mutta meni siltäkin vähän ohi... Lumoutuneena vain tuijotettiin ruutua :love2 Voi kääk - kohta iskee raskauskuume!

Sen kans on huomannut, että elämää aikataulutan entistä enemmän kun on vauveli. Ei mulla ole mitään siivousvimmaa yms. mutta yritän tehdä niin paljon kun ehdin kun vauva nukkuu. Eli pakko on pyykkiä pestä (tulee yllättävän paljon...) ja ruokaa laitettava. En kehtais jättää niitä iltaan kun mies tulee kotiin vaan sillon voitas touhuta perheenä. Ja päivisin on haasteellista ykskätisenä touhuta. Toki on rintareppu ja kantopussi, mutta mulla on niin järjettömän kuuma vieläkin että sulan jos vauva on ihan rinnassa kiinni. Ei meillä oikeasti ole kuuma, mutta hormonit heittää edelleen - mulla oli ennen aina kylmä ja kuljin villasukat jalassa...

Mietin myös, että saakohan tyttö multa tarpeeksi maitoa kun rinnat ei tunnu enää yhtään pinkeiltä ja tyttö viihtyis useammin tissillä... Kyllä kovasti syö ja kuulen kuinka nielaisee mutta silti. Neuvola on tiistaina eli nähdään miten paino on noussut. Kaikkea sitä alkaa miettiä kun on aikaa... Huh huh... Kuinka muilla äideillä on maito riittänyt?

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille :greet025
 
Susannalle ihan mahdottomasti tsemppiä huomiseen ultraan!! On se jännää, mutta kummasti koko asia konkretisoituu, kun sen pienen elämän siellä ruudulla näkee <3
 
Tutulta niin kuulostaa Vieno tuo päivän touhut ja niiden puuhaaminen vauvan unen aikana- tuntuu että askel on tässä kahden kuukauden aikana koko ajan tihentynyt kun kotihommia tepsuttaa.. Ei tosiaan yksikätisenä kaikkea onnistu tehdä eikä tyttöä raaski kauhean kauaa lelumatollakaan makuuttaa kotitöiden takia, vaikka siinä viihtyykin usein hyvin. Treenattiin taas muuten tuota mahallaan oloa,päätään kannattaa tosi terhakasti mutta kauaa ei siinä huvita masutella :wink Meillä tuntuu että loppuiltaisin ei oikein maito tytön tarpeisiin riitä, syö kovasti molemmat rinnat ja sitten suuttuu .. tällöin on saanut Nania lisäksi,n 1dl/ ilta riittänyt, päivällä mennään tissillä. Luin muuten jostain että vaikka tissit tuntuu tyhjältä saa vauva tarpeeksi kuitenkin jos on tyytyväinen, eli maitoa tulee vaikka pinkeys olisikin pienempi. Että kuuluu kulkuun.. Meillä on tuo kakkaaminen muuttunut täysin- alkuun tuli 4-5x pv, nyt on jo kahden päivän tauko ollut! Ei tunnu vaivaavan tytön oloa ja ollaaan jumpattu ja kaikkea mut näin nyt silti..

Ja Niin se tosiaan on että nyt elää niin tunteella kaikin puolin, että! Jouduin jo laittamaan 56-senttiset vaatteet melkein kaikki vaihtoon kun typsykkä kasvanut ja tuli niin haikea olo.. Meidän iso pieni tyttö :love7 vauvan kopastakin siirtyi pinnasänkyyn. Voisin alkaa ehkä vaikka samantien sisarusta miettiä, on ollut niin hieno vuosi ihan kakkinensa :love017 taitaa vaan ikä tulla vastaan ja mies ei ihan lämpene yhtä lailla..
(kannatti kirjoitella tuosta kakkaamisesta, nyt alkoi tässä sylissä olevan housuissa täristä ja lujaa :notworthy )
Oletko Vieno jo syysvaatetusta miettinyt tai hankkinut vauvalle? Meillä on yksi fleecehaalari mut muuta?

Ihanaa ultrapäivää Susannalle täältäkin :greet025 ja kaikille eloisaa elokuun viikkoa! Miilläkin jo alkaa viikkoja olla komee lukema! Nyt täytyy kiitää pesuille......
 
Sinitiitu Täällä on siirrytty jo 62 vaatteisiin...?! :oops: Ja tyttö on huomenna 8 viikkoa... Taitaa mulla tehomaitoa olla, kun kaikkein söpöimmät pikkuvauvan vaatteet on laitettava pois... Ja suurinta osaa ei sit käytetty kertaakaan. Tosin sain ystäviltä niin paljon vaatteita, että ei menny rahat hukkaan. Pyykkikone on pyöriny niin tiuhaan, että melkein samoja vaatteita on pidetty. Ja kuumakin oli että yhtään potkuhousuja ei pidetty. Ja meidän neiti suuttuu niin kamalasti pään yli vedettävistä bodyista, että suosiolla oon laittanu vaan nepparilla tai nauhoilla sivusta kiinnitettäviä. Ja parhaimpia oli ne bodyt, joissa on tumput jo valmiina. Ihan ehdottomia oli alkuun, kun niin kovasti itseään raapi.

Ja täällä kanssa äippä huolehtii (turhaan!) kun kakkavaippoja ei tule. Tosiaan alussa tottui tosi moneen kakkavaippaan päivässä ja nyt max kerran päivässä. Ja sit tuleekin lahkeen ja hihan täydeltä. Voi kertakaikkiaan - ei voinut kuin nauraa! :laughing002 Välillä kyllä masua kipristää kovasti ja tyttö on kränäinen - jätin d-vitamiinit hetkeksi pois ja kokeillaan vaikka toista merkkiä jos masuvaivat helpottuis...Huomenna tosiaan neuvola ja kysäisen tarviiko ottaa lisämurkinoita käyttöön...

Täällä on eri kuvio kuin teillä Sinitiitu tuon lapsiasian kanssa - mies ois täysillä jo toista tuumaamassa. Minä ehkä hetken jarruttelisin, kun olis ihana keskittyä nyt tähän pikkuiseen ja nauttia vauva-ajasta... Harmittaa, jos ei jaksaisi panostaa tähän tytsyyn jos raskaus olisikin hankala ja olisin huonovointinen. Toisaalta itsekkäästi ajateltu, mutta toisaalta ajattelen tän tyllerön parasta. Mutta raskaus odotutti yli 5 vuotta että jos sisaruksia meinattais niin ei kannattais liikoja odotella... Tiedä nyt sitten mikä ois parasta...? Olis kyllä ihana tietää, että nuille pienen pienille vaatteille tulis vielä käyttöä.

Ja syysvaatteista - meillä on ainakin 3 vanuhaalaria ja toppahaalareita varmaan 4. Yhden ostin kun oli söden vaaleanpunainen mut muut on tosiaan saatu. Bodeja ja puolipotkareita ollaan kotosalla pidetty ja hyväks havaittu. Muutamia villatakkeja ja fleecetakkeja on myös saatu että eiköhän niillä mennä. Pitää tuumata sit jos tytteli alkais viihtymään vaunuissa enemmän kun on enemmän päällä (jos tois turvallisemman olon...?) vaatteiden hankintaa. Etukäteen en aio enää ostella, vaikka niin kovasti mieli tekis kaupoista kaikkea ihanaa hankkia. Ja tuon tyttelin kasvutahti kans hirvittää jos osa jää taas kokonaan käyttämättä! :happy7 Jospa vaunuillessa laitan aluks enemmän vilttiä niin voi sit tarpeen tulleen ottaa pois ettei neiti herää...? Vai millaista vaatetusta olit Sinitiitu ajatellut?

Laittakeehan muutkin mammat kuulumisia!
 
Teillä kasvetaan tosi hienosti Vieno :) ! Meidän typsykällä pituus oli vähän alakanttiin viimeksi mutta nyt tuntuu ainakin posket pyöristyneen ja pituuttakin tulleen. Neuvolaan ensi viikolla sitten. Munkin oli iihan pakko ostaa sellainen roosa mekko typsylle kun uuteen kokoon siirryttiin, ne pienet vaatteet on niin ihania! Sanoinkin miehelle että nyt kun viimein voi omalle lapselleen jotain hankkia niin saanhan sitä tehdä (järjen kanssa tietty mut kuitenkin) Ollaan myös saatu lahjaksi, mutta nuo viilenevien kelien haalarit pitää kyllä hankkia. Kuulosti hyvältä nuo suunnitelmasi pukeutumiseen :happy119 Ja vaununkopat on onneksi niin lämpöisiä itsessäänkin. Mä oon vaan sellainen vilukissa ja tuota kylmyyttä pelkäävä..
Ja vauva-asioista: Ihan totta tuo mitä sanoit; raskaana olo kun ei välttämättä oisi yhtä mukavaa ja vaivatonta kuin mitä meillä molemmilla ilmeisimmin nyt oli. Ja niin haluan mäkin nauttia täysillä vauvan kanssa joka hetkestä :love2 Voi että miten ne ilmeetkin on uskomattomia ja jokelluksen eri kuviot.. Nyt on kyllä paree mennä itekin nukkumaan, kas vaikka yöt on jo tosi pimeitä niin aamu se sieltä sarastaa taas nopsaan..
 
Heips ja sori hiljaiseloni! Missä lie mennyt tää aika, välillä oon kyllä käynyt lueskelemassa mutta ei ole ehtinyt kirjoitella :/ Lisäksi ollut hieman haasteellinen neitokainen täällä, joten välillä on ollut voinnitkin koetuksella. Terkkakin tuumasi, että temparementtinsa perusteella voisi luulla vanhemmaksikin.. Nyt kuitenkin varmasti parempaan, pakko uskoa näin :) Masuvaivoista suurimmaksi osaksi päästy, saa nähdä sitten mitä ensi viikolla saatavat rokotukset aiheuttavat. No, toivottavasti ei mitään. 2kk:den iässsähän saatiin jo rotan lisäksi 6-rokote ja pneumokokki, eikä niistä tullut kuin rotan aiheuttama ummetus. Nyt masun toiminta on tasaantunut, että neito jaksaa hyvin vaikka olis pari päivää kakkaamattakin, joten toivotaan tosiaan ettei rokotteista nytkään sen suurempaa.

Meillä on syksyksi anoppi hankkinut jo hyvin aikaisessa vaiheessa paksun, pehmeän, haalarin.Sit ois yks kummin tekemän lämpöinen haalari-pussukka, noi nyt ainakin. Vielä ei halua viileitä kelejä sen enempää ajatella :) Aika kuumakalle tuo meidän neitokainen tuntuu olevankin, et katotaan koska pitää alkaa ihan tosissaan pukemaan..

Kolmikuukautisneuvolaterkkuja eiliseltä: mitat nousseet tasaisesti, ollen nyt 58cm ja 5275g. Nollakäyrien yläpuolella mennään ja meillä menee vielä osa ihanista 56cm:n vaatteista :) Mutta kaapit pursuaa jo 62- ja 68-kokoja, joita sit on saatu lahjaksi enempi, joten eiköhän niistäkin suosikit löydy :) Leikkimatolla viihdytään nykyään enempi, mutta vielä ei yhtään ymmärrä sivuilta havitella leluja eikä roikkuvia heilutella. Vatsallaan jaksetaan olla, päivästä riippuen, hyvinkin pitkiä aikoja ja pää nousee niin ylös, että muksahtaa lähes poikkeuksetta selälleen. Lisäksi leluille kovasti naureskelee. Ja vanhemmat saa paljon nauruja myös :)

Päiväunia meillä ei oo nukuttua varmaan... no, useampaan viikkoon ainakaan. Ellei sitten vartin pyräyksiä lasketa tai max.tunnin silloin kun vaunut liikkuu. Tuntuu tosi turhauttavalta, kun ei saa mitään kotosalla aikaiseksi, mutta näin tällä hetkellä.. Pinnasängyssä on nyt nukkunut pari viikkoa, yllätyin oikein miten kivuttomasti vaihto siihen äitiyspakkauksesta sujui. Pääty on vielä kohotettu, koska muuten nousee maito aamuyöstä ylös. Gavisconit meillä on tarpeen mukaan käytössä ja niistä koen apua olleen. Alusta astihan pieni on nukkunut kapalossa, kun se oli ainut mihin alkuun rauhoittui ja missä sai pinnikseen syöntien jälkeen siirrettyä niin ettei herännyt. Nyt viimeiset kaksi yötä ollaan menty ilman kapaloa ja viime yö meni ihan loistavasti! Loistava tarkoittaa meillä siis kolmea syöttöä, yleensä viimeistään aamuyöstä pyöritään ja pöhistään ja herätetään näin vanhemmat :) En kyllä oikein vielä jaksa uskoa, että sujuis oikeesti näin kivuttomasti mut tietysti toivon niin <3 Nyt kun päiväunet on ihan minimissään niin nukahtaa iltaisella tosi aikaiseen. Su simahti jo viideltä ja sylittelyjen kautta pistin seiskan aikaan nukkumaan pelkällä harsolla (siis vaatteiden päälle tottakai :) ). Kympiltä oli pakko mennä ite nukkumaan, ku ei näyttänyt heräävän lainkaan.. Enkä sit enää meinanut uskoa, että kaikki on hyvinkään. Vaan niin siellä tuhistiin. Ja tuhisee taasen. Pieni <3

Tsemppiä kaikille odotukseen ja Vienolle ja Sinitiitulle ihanaan vauva-arkeen :)
 
Takaisin
Top