Ikää yli 35 ja esikoinen tulossa, vertaistukea kaivataan :)
- Ketjun aloittaja Nyytikki
- Aloituspäivämäärä
Moi kaikille!
Olin täällä aiemmin keväällä, keksenmeno tuli päivää vaille 9 vk. Nyt olen raskaana, ihan alussa, enkä todellakaan uskalla iloita. Varasin eilen ajan varhais ultraan, pääsen sinne neuvolan kautta, kun on historiassa kaksi keskenmenoa.
SUURET ONNITTELUT kaikille jotka ovat jo vauvan saaneet ja myös raskaana olijoille
Olin täällä aiemmin keväällä, keksenmeno tuli päivää vaille 9 vk. Nyt olen raskaana, ihan alussa, enkä todellakaan uskalla iloita. Varasin eilen ajan varhais ultraan, pääsen sinne neuvolan kautta, kun on historiassa kaksi keskenmenoa.
SUURET ONNITTELUT kaikille jotka ovat jo vauvan saaneet ja myös raskaana olijoille
Onnea hyvistä ultra-uutisista Susanna. Yks etappi raskaudesta takana ja nyt vain nauttimaan loppuajasta. Nyt aika alkaa mennä hurjaa vauhtia... 
Tosi mukava kuulla Annis teidän kuulumisia! Ja hienoa jos teillä aletaan nukkumaan pikkuhiljaa paremmin! Voi että miten odotan täällä tytön nauruja - ei ole tullut vasta kuin hymyjä ja kovin tarkasti kuunnellaan äidin juttuja. Varsinkin vaippaa vaihdettaessa meillä on yleensä ihana yhteinen seurusteluhetki. Voi kamala jos joku nauhoittais mun puheita/lauluja/tanssiesityksiä - sais YouTubeen hauskan pätkän. Hienoa Annis, että teillä viihdytään massullaan ja kääntyillään jo selälleen! Jaksamista sinne arkeen, kyllä ne tekemättömät työt odottaa... (helppo on toiselle näin sanoa...)
Sinitiitu: mulla oli eilen jälkitarkastus ja lääkäri kyseli ehkäisyistä. Kerroin, että en halua mitään hormonaalista vielä tässä vaiheessa ja että saattais olla vaikka toisen lapsen ajatusta meillä... Lääkäri heti sanoi, että suositus on että kahden lapsen ikäeroo on ainakin 1,5 vuotta! Me tehdään toki itse omat päätöksemme, mutta vahvisti kuitenkin mun ajatusta että odotettais kuitenkin vielä hetki...
Ja meidän 8 viikkoinen neiti oli ekassa lääkärintarkastuksessaan eilen - pituus oli tasan 60 cm ja paino 5500 g. Meidän tyttö on ihan hurjan jäntevä ja yläkäyrillä mennään. Ja omalla maidolla ollaan pärjätty. Päiväunia nukutaan vaihdellen, välillä vain sylissä 15 min pätkiä ja joskus pari tuntia sohvalla (tyynyillä vuorattuna). Iltaisin mennään nukkumaan 9 maissa eli tissillä unimaidot ja sit nukahtamaan omaan sänkyyn meidän viereen. Joskus nukahtaa heti ja joskus valvoo tutti suussa silmät pyöreinä tunninkin. Makailen sen ajan omassa sängyssä vieressä ja pidän kädestä kiinni. Ja laitan heti tutin takas kun tippuu. Jossain vaiheessa on niin syvässä unessa ettei enää tutin tippuminen haittaa... Ja sit ollaan nukuttu 7-8 tuntia kunnes herätään syömään (noin 4-5 maissa). Ja sit jätän joskus tytön nukkumaan mun viereen ja nukutaan vielä 7-9:ään. Missähän vaiheessa mun maidontulo lakkaa, kun yösyötöthän sitä eniten lisää?
Paljon halauksia kaikille ja yritetään nauttia nyt sadepäivistä
Tosi mukava kuulla Annis teidän kuulumisia! Ja hienoa jos teillä aletaan nukkumaan pikkuhiljaa paremmin!
Voi että miten odotan täällä tytön nauruja - ei ole tullut vasta kuin hymyjä ja kovin tarkasti kuunnellaan äidin juttuja. Varsinkin vaippaa vaihdettaessa meillä on yleensä ihana yhteinen seurusteluhetki. Voi kamala jos joku nauhoittais mun puheita/lauluja/tanssiesityksiä - sais YouTubeen hauskan pätkän. Hienoa Annis, että teillä viihdytään massullaan ja kääntyillään jo selälleen! Jaksamista sinne arkeen, kyllä ne tekemättömät työt odottaa... (helppo on toiselle näin sanoa...)Sinitiitu: mulla oli eilen jälkitarkastus ja lääkäri kyseli ehkäisyistä. Kerroin, että en halua mitään hormonaalista vielä tässä vaiheessa ja että saattais olla vaikka toisen lapsen ajatusta meillä... Lääkäri heti sanoi, että suositus on että kahden lapsen ikäeroo on ainakin 1,5 vuotta! Me tehdään toki itse omat päätöksemme, mutta vahvisti kuitenkin mun ajatusta että odotettais kuitenkin vielä hetki...
Ja meidän 8 viikkoinen neiti oli ekassa lääkärintarkastuksessaan eilen - pituus oli tasan 60 cm ja paino 5500 g. Meidän tyttö on ihan hurjan jäntevä ja yläkäyrillä mennään. Ja omalla maidolla ollaan pärjätty. Päiväunia nukutaan vaihdellen, välillä vain sylissä 15 min pätkiä ja joskus pari tuntia sohvalla (tyynyillä vuorattuna). Iltaisin mennään nukkumaan 9 maissa eli tissillä unimaidot ja sit nukahtamaan omaan sänkyyn meidän viereen. Joskus nukahtaa heti ja joskus valvoo tutti suussa silmät pyöreinä tunninkin. Makailen sen ajan omassa sängyssä vieressä ja pidän kädestä kiinni. Ja laitan heti tutin takas kun tippuu. Jossain vaiheessa on niin syvässä unessa ettei enää tutin tippuminen haittaa... Ja sit ollaan nukuttu 7-8 tuntia kunnes herätään syömään (noin 4-5 maissa). Ja sit jätän joskus tytön nukkumaan mun viereen ja nukutaan vielä 7-9:ään. Missähän vaiheessa mun maidontulo lakkaa, kun yösyötöthän sitä eniten lisää?
Paljon halauksia kaikille ja yritetään nauttia nyt sadepäivistä
Susanna
Jostain jotain jo tietävä
No moi kaikki!Vähän kesti tulla tänne höpöttelemään, aika vlli viikko. Sen tietysti ja ehdottomasti kruunasi yksi elämän tähtihetkistä: oman babyn näkeminen ensimmäistä kertaa. Mulle ainakin ihan tajunnanräjäyttävä kokemus ja oli se sitä kyllä miehellekin, mutta eri tavalla osittain tietysti kuin mulla. Mun vatsansisältöähän siinä kuitenkin hämmästeltiin. Ihmeellistä!
Ja mikä hullu rakkaudentunne. Seuraava yö meni mulla tillittäessä fotoja omasta pienestä ihmeestä. Siis jotain ihan sanoinkuvaamatonta.
Nyt on sitten kerrottu töissä ja muutenkin laajemmin. Pomo alkoi itkeä ilosta ja sitten järkytyksestä, kun lähden mutta lupasin kyllä palata. Ja onni meidän puolestamme hänelläkin päälimmäisenä.
Kiva, ei tartte enää ens viikolla verhoutua kaapuihin!
On ollut myös kiva taas lukea teidän muiden juttuja. Välillä on kyllä huvittavalla tavalla käynyt mielessä, että tää on tällainen (enemmän ja vähemmän) hormonihöyryisten ihanien naisihmisten oma foorumi! Sehän sopii!
Ja Marialle ihan hurrrjan paljon ONNEA! Yritä nauttia täysin siemauksin, toivotaan että kaikki menee paremmin kuin hyvin.
Mainiota viikonloppua, kaikki huikeat tyypit ja mainiot naiset!
Ja sitten ne jo perinteiseksi käyneet hymiöt:
Susanna
Riina75
Jostain jotain jo tietävä
Onnea raskaudestasi ja tervetuloa mukaan, Maria! Tiedän miltä tuntuu, kun on keskenmeno taustalla. Sitä on varpaillaan sen suhteen koko ajan, kun tietää, ettei raskauden jatkuminen ole mitenkään varmaa. Itse en kunnolla uskonut olevani raskaana ennenkuin näin ensimmäisessä ultrassa sen pienen höpönassun! Sen jälkeenkin on monta kertaa mietityttänyt, että onkohan siellä ketään. Doppler on kuitenkin paljastanut (viimeksi tänä aamuna), että pieni sydän siellä vaan hurjasti jumpsuttaa.
Todella hyvä, Susanna, että töissä suhtauduttiin raskausuutiseesi hyvin! Itsekin kerroin töissä pari viikkoa sitten ja vastaanotto on onneksi ollut hyvin positiivinen. Asiakkailleni en ole vielä jaksanut sanoa. Kuvitelkoot, että olen vaan kesän aikana päästänyt itseni lihoamaan
. Ja täytyy sanoa, että olihan se eka ultraäänikokemus tällaiselle kypsemmälle naiselle melkoinen juttu, kun olin jo ehtinyt kuvitella, että jään tässä elämässä paitsi koko jutusta. Suojeluvaisto sitä pientä kohtaan heräsi välittömästi, enkä ole vastaavaa aiemmin kokenut.
On tämä vaan ihmeellistä aikaa! Tiedän, että kaikki eivät viihdy raskaana, mutta itselläni hormonitoiminta on päinvastoin nyt tasaisempaa kuin vuosiin, kun kilpirauhanenkin toimii nyt hyvin ilman lääkitystä, nukun paremmin ja rauhallisemmin kuin pariinkymmeneen vuoteen ja hermot pysyvät kasassa. Haluan olla tässä olotilassa piiiiitkään.
Todella hyvä, Susanna, että töissä suhtauduttiin raskausuutiseesi hyvin! Itsekin kerroin töissä pari viikkoa sitten ja vastaanotto on onneksi ollut hyvin positiivinen. Asiakkailleni en ole vielä jaksanut sanoa. Kuvitelkoot, että olen vaan kesän aikana päästänyt itseni lihoamaan
. Ja täytyy sanoa, että olihan se eka ultraäänikokemus tällaiselle kypsemmälle naiselle melkoinen juttu, kun olin jo ehtinyt kuvitella, että jään tässä elämässä paitsi koko jutusta. Suojeluvaisto sitä pientä kohtaan heräsi välittömästi, enkä ole vastaavaa aiemmin kokenut.On tämä vaan ihmeellistä aikaa! Tiedän, että kaikki eivät viihdy raskaana, mutta itselläni hormonitoiminta on päinvastoin nyt tasaisempaa kuin vuosiin, kun kilpirauhanenkin toimii nyt hyvin ilman lääkitystä, nukun paremmin ja rauhallisemmin kuin pariinkymmeneen vuoteen ja hermot pysyvät kasassa. Haluan olla tässä olotilassa piiiiitkään
.Heissan ja sateista uutta viikkoa pukkaa. Keksittävä kovasti tekemistä ja tytölle viihdykettä kun vaunulenkille en kehtaa sateessa lähteä... Aivan mahtavaa Susanna, että ultrassa kaikki hyvin 
! Itse nyt kaiholla muistelen ultrauksia, kun on niin järjettömän onnellinen ja toisaalta epäuskoinen olo. Että voiko tämä olla totta! Mutta totta se on ja nyt tuo tyllerö pötköttää vieressä sohvalla. Ja hyvä, että työmaalla otettiin uutinen hyvin vastaan. Ehkäpä sitä itse vaan miettii miten työkaverit ja työnantaja suhtautuu, mutta sit kaikki meneekin hyvin. Ehkäpä se on tää ikä, kun miettii tosi paljon muita ja on vastuuntuntoinen ja (liiankin ) lojaali työnantajaa kohtaan. Nyt vaan nautit raskaudesta ja unohdat "kaapuvaatteet". Massu vaan ylpeänä esiin!!!
Riina itse aloin selvästi tuntea liikkeitä 20 viikon jälkeen. Olin tietty huolissani, kun muut kertoivat tuntevansa liikkeitä jo tosi paljon aiemmin. Mut päätin, että en aio huolestua ja että kaikki on hyvin. Ja neuvolassa kun kuulin sydänäänet niin se aina helpotti. Meillä tyttö liikkui paljon (neuvolan ja lääkärien ja ultrien mukaan) mutta en itse liikkeitä kovasti tuntenut. Vasta viikon 25 jälkeen tunsin selvästi. En tehnyt liikelaskentaa, kun muuten olisin varmaan tullut pöpiksi. Ja öisin en tuntenut mitään liikkeitä ollenkaan, moni muu on kertonut että ei pysty nukkumaan kun vauva liikkuu niin paljon. Eli tässä taas nähdään miten erilaisia kaikki vauvat ja raskaudet on. Mulla oli kanssa raskausaikana kaikki tosi hyvin, nukuin paremmin kuin ikinä. Saattoi tosin olla että en kärsinyt enää työstressistä niin paljon kun tiesin, että on joku onnellisuus masussa. Ja prioriteetit muuttui täysin!
Itse pidin vauvalle "unikoulua" jo masussa eli sänkyyn menin 22-22.30 ja öisin kävin vaan kerran vessassa. Muuten olin jalat ristissä... En tiedä auttoiko asiaa, mutta meillä ollaan jo laitokselta asti nukahdettu yöunille 21-22 ja nukuttu sikeästi. Aluksi jouduin herättämään tyttöä syömään, kun olisi nukkunut vaan. Nyt nukutaan jo 7-8 tuntia putkeen ja syödään ja jatketaan unia. Ja rutiinilla viedään tyttö nukkumaan 21 jälkeen että rytmi säilyisi... Muutama ystävä suositteli mulle unikoulua jo raskausaikana ja onneksi tein niin. Ei siitä ainakaan haittaa voinut olla :).
! Itse nyt kaiholla muistelen ultrauksia, kun on niin järjettömän onnellinen ja toisaalta epäuskoinen olo. Että voiko tämä olla totta! Mutta totta se on ja nyt tuo tyllerö pötköttää vieressä sohvalla. Ja hyvä, että työmaalla otettiin uutinen hyvin vastaan. Ehkäpä sitä itse vaan miettii miten työkaverit ja työnantaja suhtautuu, mutta sit kaikki meneekin hyvin. Ehkäpä se on tää ikä, kun miettii tosi paljon muita ja on vastuuntuntoinen ja (liiankin ) lojaali työnantajaa kohtaan. Nyt vaan nautit raskaudesta ja unohdat "kaapuvaatteet". Massu vaan ylpeänä esiin!!!Riina itse aloin selvästi tuntea liikkeitä 20 viikon jälkeen. Olin tietty huolissani, kun muut kertoivat tuntevansa liikkeitä jo tosi paljon aiemmin. Mut päätin, että en aio huolestua ja että kaikki on hyvin. Ja neuvolassa kun kuulin sydänäänet niin se aina helpotti. Meillä tyttö liikkui paljon (neuvolan ja lääkärien ja ultrien mukaan) mutta en itse liikkeitä kovasti tuntenut. Vasta viikon 25 jälkeen tunsin selvästi. En tehnyt liikelaskentaa, kun muuten olisin varmaan tullut pöpiksi. Ja öisin en tuntenut mitään liikkeitä ollenkaan, moni muu on kertonut että ei pysty nukkumaan kun vauva liikkuu niin paljon. Eli tässä taas nähdään miten erilaisia kaikki vauvat ja raskaudet on. Mulla oli kanssa raskausaikana kaikki tosi hyvin, nukuin paremmin kuin ikinä. Saattoi tosin olla että en kärsinyt enää työstressistä niin paljon kun tiesin, että on joku onnellisuus masussa. Ja prioriteetit muuttui täysin!
Itse pidin vauvalle "unikoulua" jo masussa eli sänkyyn menin 22-22.30 ja öisin kävin vaan kerran vessassa. Muuten olin jalat ristissä... En tiedä auttoiko asiaa, mutta meillä ollaan jo laitokselta asti nukahdettu yöunille 21-22 ja nukuttu sikeästi. Aluksi jouduin herättämään tyttöä syömään, kun olisi nukkunut vaan. Nyt nukutaan jo 7-8 tuntia putkeen ja syödään ja jatketaan unia. Ja rutiinilla viedään tyttö nukkumaan 21 jälkeen että rytmi säilyisi... Muutama ystävä suositteli mulle unikoulua jo raskausaikana ja onneksi tein niin. Ei siitä ainakaan haittaa voinut olla :).
Heips kaikki! Täällä paistelee ihana kesäaurinko vielä- meinasi läkähdys vaunutellessa iskeä kun tuulihousuilla tää äiskä varustautui.. Jännä juttu Vieno, mustakin tuntuu että ellei ulos pääse niin vaikka typsykkä on vasta niin pieni niin ihan kuin "virikkeet" loppuisi ja tulee huono omatunto jos toinen lelumatolla vähänkin kauemmin leluja heiluttelee 
vaikka viihtyy siinä varsin mainiosti tohkeissaan.. Kyljelleen käännytään hupsis vaan kun jumppahalut iskevät, sängyssään heräilee aamusin välillä poikittain, taitaa tulla meidän perheen liikunnallisimmaksi Tekee nuo vaunulenkit kyllä niin hyvää äidillekin, vielä on puolet raskauskiloista putoilematta, jämähdys tapahtunut, auts! (On kyllä niin herkuteltukin kun vieraita kivasti on riittänyt ja kahviteltu et syytä ei tarvii kaukaa hakea) No, jos sais terästäydyttyä.. Muuten raskausaikana kun veljen vaimo sanoi että on hyväksi havainnut kun päivässä on aina vähän jotain ohjelmaa lasten kanssa, niin musta tuntui että mulle ainakin riittää ihan vaan olla kotona vauvan kanssa. Ja nautin siitä tosi kovin edelleen, mutta nyt oon huomannu että sopivassa suhteessa kotoilua ja ohjelmaa on se kaikkein paras! Välttyy mökittymiseltä, tulee liikuttua ja vauvakin näkee muuta kuin vain äidin naamaa 
paikalliseen MLL:n muskarikerhoon ollaan syyskuulta menossa, jos vaikka tulisi uusia laulujakin, toistaiseksi oon sanoittanu vaan vanhoihin säveliin itekeksimiä joikuja 
Voi että Susanna, tuli vielä niin mieleen omat onnenväristykset ultrassa kun luki sun kuulumisia.. Ihanaa, nauti! Ja tosissaan nyt voit rauhassa väljentää vaatetusta töissäkin ja iloita sielläkin mahan muotoilun luonnonmukaisesta muuttumisesta :) Aikas mukava pomo varmaan sinulla myös kun iloitsi aidosti.
Onpa mukavaa, että Riina sullakin kaikki hyvin ja olo myös ja keskiraskauden auvoisat vaiheet ihan just (vai joko ne nyt on, ei osaa tää mammalomalainen laskeakaan enää). Mä tunsin liikkeet siellä 19 viikon tienoilla (aika myöhään mielestäni), siis lasken siitä kun ne ekat hennot sipaisut tuntuivat. Sekin oli niin epätodellinen tunne ettei tosikaan! Töissä kun oli niin viikot tuntui vierivän tosi nopeaan, hetki hetkeltä kohti sitä päämäärää nimeltä piiitkän loman alku. Ja voin jakaa täysin tuon Vienon lauseen että kun onnellisuus oli masussa niin työstressi pieneni..
Ja Vieno:ihku juttu tuo masu-unikoulu! En ollut kuullu aiemmin ja rupesin täs miettimään että meilläkin saattaisi olla perää!! Typsykkä niin menee nykyään meidän aiemman ja nykyisenkin elämän rytmillä- nukkumaan n 23 jälkeen useimmiten, siitä unet kestää klo 5-6 (jolloin mäkin heräilin odotusaikana), syödään ja vähän jutellaan itsekseen sängyllä (vältän siinä kohdin seurustelua vielä) ja nukahdetaan aamu-unille taas.
Tähän voi kai todeta että tää asia kuin elämä muutenkin vaan niin ihmeellistä ja ihanaa on
Voidaan hyvin!!
vaikka viihtyy siinä varsin mainiosti tohkeissaan.. Kyljelleen käännytään hupsis vaan kun jumppahalut iskevät, sängyssään heräilee aamusin välillä poikittain, taitaa tulla meidän perheen liikunnallisimmaksi Tekee nuo vaunulenkit kyllä niin hyvää äidillekin, vielä on puolet raskauskiloista putoilematta, jämähdys tapahtunut, auts! (On kyllä niin herkuteltukin kun vieraita kivasti on riittänyt ja kahviteltu et syytä ei tarvii kaukaa hakea) No, jos sais terästäydyttyä.. Muuten raskausaikana kun veljen vaimo sanoi että on hyväksi havainnut kun päivässä on aina vähän jotain ohjelmaa lasten kanssa, niin musta tuntui että mulle ainakin riittää ihan vaan olla kotona vauvan kanssa. Ja nautin siitä tosi kovin edelleen, mutta nyt oon huomannu että sopivassa suhteessa kotoilua ja ohjelmaa on se kaikkein paras! Välttyy mökittymiseltä, tulee liikuttua ja vauvakin näkee muuta kuin vain äidin naamaa paikalliseen MLL:n muskarikerhoon ollaan syyskuulta menossa, jos vaikka tulisi uusia laulujakin, toistaiseksi oon sanoittanu vaan vanhoihin säveliin itekeksimiä joikuja Voi että Susanna, tuli vielä niin mieleen omat onnenväristykset ultrassa kun luki sun kuulumisia.. Ihanaa, nauti! Ja tosissaan nyt voit rauhassa väljentää vaatetusta töissäkin ja iloita sielläkin mahan muotoilun luonnonmukaisesta muuttumisesta :) Aikas mukava pomo varmaan sinulla myös kun iloitsi aidosti.
Onpa mukavaa, että Riina sullakin kaikki hyvin ja olo myös ja keskiraskauden auvoisat vaiheet ihan just (vai joko ne nyt on, ei osaa tää mammalomalainen laskeakaan enää). Mä tunsin liikkeet siellä 19 viikon tienoilla (aika myöhään mielestäni), siis lasken siitä kun ne ekat hennot sipaisut tuntuivat. Sekin oli niin epätodellinen tunne ettei tosikaan! Töissä kun oli niin viikot tuntui vierivän tosi nopeaan, hetki hetkeltä kohti sitä päämäärää nimeltä piiitkän loman alku. Ja voin jakaa täysin tuon Vienon lauseen että kun onnellisuus oli masussa niin työstressi pieneni..
Ja Vieno:ihku juttu tuo masu-unikoulu! En ollut kuullu aiemmin ja rupesin täs miettimään että meilläkin saattaisi olla perää!! Typsykkä niin menee nykyään meidän aiemman ja nykyisenkin elämän rytmillä- nukkumaan n 23 jälkeen useimmiten, siitä unet kestää klo 5-6 (jolloin mäkin heräilin odotusaikana), syödään ja vähän jutellaan itsekseen sängyllä (vältän siinä kohdin seurustelua vielä) ja nukahdetaan aamu-unille taas.
Tähän voi kai todeta että tää asia kuin elämä muutenkin vaan niin ihmeellistä ja ihanaa on
Voidaan hyvin!!
Riina75
Jostain jotain jo tietävä
Vieno, tuo raskaudenaikainen unikoulu kuulostaa todella mielenkiintoiselta ja ehdottomasti varteenotettavalta! Tällä hetkellä ei vielä tarvitse öisin heräilläkään edes vessaan, mutta olen ymmärtänyt, että jatkossa tilanne tulee muuttumaan. Aion kyllä kokeilla tuota, koska eihän sillä mitään ainakaan menetä .
Sen vuoksi kyselin teiltä, että milloin olette alkaneet tuntemaan ensimmäiset liikkeet, kun minä olen mielestäni tuntenut jotain viimeiset pari päivää. En tiedä onko se edes mahdollista? Meneillään siis vasta 16. viikko ja ihan aluillaan. Tuntuu aina välillä sellaista ohimenevää kutittelua, kuin vaikka perhonen pari kertaa siellä lepattelisi. Ehkä mulla on vaan aivan liian vilkas mielikuvitus :D.
.Sen vuoksi kyselin teiltä, että milloin olette alkaneet tuntemaan ensimmäiset liikkeet, kun minä olen mielestäni tuntenut jotain viimeiset pari päivää. En tiedä onko se edes mahdollista? Meneillään siis vasta 16. viikko ja ihan aluillaan. Tuntuu aina välillä sellaista ohimenevää kutittelua, kuin vaikka perhonen pari kertaa siellä lepattelisi. Ehkä mulla on vaan aivan liian vilkas mielikuvitus :D.
Riina kyllä se vauveli siellä pyöriskelee 
. Voi miten ihanaa!
Ja voi se unikoulu tai rytmin hakeminen olla ihan huuhaata, mutta meillä se on tosiaan toiminut. Ja muutamalla ystävällä on kanssa vauvat ihan pienestä nukkuneet yöt tosi hyvin. Meillä on siis jo 8 viikkoa menty öisin samalla rytmillä, ja johdonmukaisesti vien iltaisin tytön samaan aikaan sänkyyn. Päivisin ei ole mitään selkeää päiväunirytmiä vielä. Huomaan kyllä, että jos ollaan ihan kahdelleen päivä kotona ihan rauhassa hissun kissun niin tyttö nukkuu pidemmät ja sikeämmät päiväunet. Tänäänkin vesisadepäivänä vetäis pitkät unet 12.30-16.30 vaikka oli nukkunut 11 tunnin yöunet. Ja illalla otti vielä pikku-unet ennen yöunia... Mutta näin tänään ja huomenna jotenkin muuten
Sinitiitu oletko muuten mukana MLL:n touhuissa kuin muskarissa? Itse ajattelin myös ottaa selvää tämän kylän muskarista. Ja kuulema täällä on tosi aktiivista tuo MLL:n toiminta... Oletteko ajatellut mennä vauvauintiin? Musta olis aivan mahtavaa, mutta hitsi kun ne on niin järjettömän aikaisin täällä Jyväskylässä. Jos se on lauantaiaamuna klo 8 niin kotoa pitää lähteä viimeistään 7 aikaan eli tyttö pitää herättää siis vaille 6 syömään ja vaipanvaihtoon ja pukemaan... Enpäs sit tiedä nauttiiko meistä kukaan jos väsynyttä lasta vie uimaan... Jos taas mennään vasta keväällä alkaviin uinteihin, niin tytteli on jo yli 6 kk. Luin jostain että olis hyvä aloittaa 3 kk-6 kk iässä.
Noh, kaikenlaista pohtimista sitä piisaa ja varmasti tulee paljon lisää
. Voi miten ihanaa!Ja voi se unikoulu tai rytmin hakeminen olla ihan huuhaata, mutta meillä se on tosiaan toiminut. Ja muutamalla ystävällä on kanssa vauvat ihan pienestä nukkuneet yöt tosi hyvin. Meillä on siis jo 8 viikkoa menty öisin samalla rytmillä, ja johdonmukaisesti vien iltaisin tytön samaan aikaan sänkyyn. Päivisin ei ole mitään selkeää päiväunirytmiä vielä. Huomaan kyllä, että jos ollaan ihan kahdelleen päivä kotona ihan rauhassa hissun kissun niin tyttö nukkuu pidemmät ja sikeämmät päiväunet. Tänäänkin vesisadepäivänä vetäis pitkät unet 12.30-16.30 vaikka oli nukkunut 11 tunnin yöunet. Ja illalla otti vielä pikku-unet ennen yöunia... Mutta näin tänään ja huomenna jotenkin muuten
Sinitiitu oletko muuten mukana MLL:n touhuissa kuin muskarissa? Itse ajattelin myös ottaa selvää tämän kylän muskarista. Ja kuulema täällä on tosi aktiivista tuo MLL:n toiminta... Oletteko ajatellut mennä vauvauintiin? Musta olis aivan mahtavaa, mutta hitsi kun ne on niin järjettömän aikaisin täällä Jyväskylässä. Jos se on lauantaiaamuna klo 8 niin kotoa pitää lähteä viimeistään 7 aikaan eli tyttö pitää herättää siis vaille 6 syömään ja vaipanvaihtoon ja pukemaan... Enpäs sit tiedä nauttiiko meistä kukaan jos väsynyttä lasta vie uimaan... Jos taas mennään vasta keväällä alkaviin uinteihin, niin tytteli on jo yli 6 kk. Luin jostain että olis hyvä aloittaa 3 kk-6 kk iässä.
Noh, kaikenlaista pohtimista sitä piisaa ja varmasti tulee paljon lisää
En ole Vieno ollut vielä MLL-toiminnassa mukana, tässä kesällä liityin jäseneksi. Asutaan pienellä paikkakunnalla ja ajattelin että sitä kautta tutustuisi muihin äiteihin. Ja tuo laulunlurittelu ihan vain omaksi iloksi on aina musta ollut kivaa joten 2-6kk ikäisille vanhempineen suunnattu pieni kerhoryhmä kuulosti houkuttelevalta 
.Vauvauinti oisi mustakin ajatuksena vallan ihana mutta kun meidänkin tarvis Tampereelle sitä lähteä harrastamaan niin viitsimiskynnys tuli vastaan. On tuo joo teilläkin niin aikaisin etten itsekään kykenisi.. Vaikka imetys aamukuudelta puoliunessa tukka pystyssä onnistuu niin itsensä ja vielä tytön liikkeelle saaminen onkin toinen juttu. Mitenkä sitä on vuosia pystynyt lähtemään töihin siihen aikaan kysyn ma, kun niin kiva on nykyään pistää pää takaisin tyynyyn ja vaipua uneen kun pikkuinen tuhisee vierellä 
....
.Vauvauinti oisi mustakin ajatuksena vallan ihana mutta kun meidänkin tarvis Tampereelle sitä lähteä harrastamaan niin viitsimiskynnys tuli vastaan. On tuo joo teilläkin niin aikaisin etten itsekään kykenisi.. Vaikka imetys aamukuudelta puoliunessa tukka pystyssä onnistuu niin itsensä ja vielä tytön liikkeelle saaminen onkin toinen juttu. Mitenkä sitä on vuosia pystynyt lähtemään töihin siihen aikaan kysyn ma, kun niin kiva on nykyään pistää pää takaisin tyynyyn ja vaipua uneen kun pikkuinen tuhisee vierellä ....Miten paljon voikaan pieneen ihmiseen mahtua tavaraa?! Kyllä oli äsken homma, kun oli tyttö, sänky, vaatteet, äiti ja lattiat kakassa... Töräykset tulee nyt kerran päivässä ja sitä sit riittääkin. Mutta miten onnellinen voikaan olla, kun saa kakkavaippaa vaihtaa! Tietää, että on rauhallinen yö tulossa ja tytteliin ei koske
Juu on se Sinitiitu ihmeellistä, että aamuisin voi vain vilkaista kelloa kun mies lähtee töihin ja laittaa vaan omat silmät kiinni. Tuntuu, kuin ois koko ajan viikonloppu :). Mutta isukin ei tarvitsekaan yöllä herätä syöttämään. On kuitenkin kumma, miten oma uni muuttuu. Ennen jos heräsin yöllä, niin en millään meinannut nukahtaa uudelleen. Nyt yösyönnin jälkeen menee varmaan sekuntti kun oon ihan unessa. Ja samalla kuitenkin voin herätä pieneen risaukseen tytön sängystä. On se kumma miten luonto on nää hommat hoitanut
Sain varattua ajan vauvakuvaukseen, toivottavasti ne onnistuis hyvin. Paljon ollaan itsekin kuvia otettu, mutta haluan kuitenkin tytöstä ammattilaisenkin ottamia kuvia. Jää sit mukavia muistoja ja niitä on kiva antaa isovanhemmille ja kummeille. Ja voishan sitä jonkun kuvan ottaa meistä kolmesta yhdessä - kunnon perhepotretti...
Kyllä se välillä tuntuu, että oli helppoa olla raskaana. Niin se aika kultaa muistot. Mutta päivääkään en vaihtais pois! Nautitaan kaikki jokaisesta hetkestä, oli tilanne mikä vaan
Juu on se Sinitiitu ihmeellistä, että aamuisin voi vain vilkaista kelloa kun mies lähtee töihin ja laittaa vaan omat silmät kiinni. Tuntuu, kuin ois koko ajan viikonloppu :). Mutta isukin ei tarvitsekaan yöllä herätä syöttämään. On kuitenkin kumma, miten oma uni muuttuu. Ennen jos heräsin yöllä, niin en millään meinannut nukahtaa uudelleen. Nyt yösyönnin jälkeen menee varmaan sekuntti kun oon ihan unessa. Ja samalla kuitenkin voin herätä pieneen risaukseen tytön sängystä. On se kumma miten luonto on nää hommat hoitanut
Sain varattua ajan vauvakuvaukseen, toivottavasti ne onnistuis hyvin. Paljon ollaan itsekin kuvia otettu, mutta haluan kuitenkin tytöstä ammattilaisenkin ottamia kuvia. Jää sit mukavia muistoja ja niitä on kiva antaa isovanhemmille ja kummeille. Ja voishan sitä jonkun kuvan ottaa meistä kolmesta yhdessä - kunnon perhepotretti...
Kyllä se välillä tuntuu, että oli helppoa olla raskaana. Niin se aika kultaa muistot. Mutta päivääkään en vaihtais pois! Nautitaan kaikki jokaisesta hetkestä, oli tilanne mikä vaan
Joo, Vieno, kyllä todella (!) paljon voi sitä tavaraa mahtua pieneen..! Ja on se tuuletuksen paikka sitten kun ulos putkahtaa vaikka kävisi niin kuin meillä että toistamiseen kahden kylvyn jälkeen menee yöpuku vaihtoon kun kakat tulee puhtoiselle selkämykselle asti kohti niskaa kohoten, hiiohoi.. 
Tänään tuuletettiin ekaa käännöstä selältä masulleen, jee! Typsykkä oli itsekin aivan ihmeissään Ja äiskä sai ikuistettua tilanteen kameraan.. ihana muuten tuo teidän suunnitelma kuvaamokuvista :)
Tänään tuuletettiin ekaa käännöstä selältä masulleen, jee! Typsykkä oli itsekin aivan ihmeissään Ja äiskä sai ikuistettua tilanteen kameraan.. ihana muuten tuo teidän suunnitelma kuvaamokuvista :)Tänään käyty 3kk neuvolassa; mittaustuloksin 60 cm ja 5720g. Hyvin on tullut molemmille käyrille tulosta lisää. Rokotukset tuli, piikit sekä Rota, pikkuisen ärtyisyyttä tytössä näin iltasella, mutta nukahti unille- reilusti tankkailtuaan- rauhassa kuitenkin. Ja kylvyssäkin rentoutumassa käytiin :) Mies oli iltavuorossa tän viikon, ekan kerran sitten typsykän syntymän ja kyllä huomasi kuinka onkaan ihanaa kun molempien ollessa kotona pystyy vähän noita tähdellisiä hommia jakamaan. Ja syliä vaihtamaan, alkoi niskat olla jo kankeat kun typsykkä ei iltasella ottanut edes torkkuja yhtään.
Aamulla oli jo syksyn tuulahdusta ilmassa, rentouttavaa viikonloppua kaikille
Aamulla oli jo syksyn tuulahdusta ilmassa, rentouttavaa viikonloppua kaikille