Pakko tulla tänne purkaa, kun ei muuallekaan vielä pysty..
Meille on siis tulossa toinen lapsi (ensi touko-kesäkuussa luulisin, ei vielä ole ollut ultraa, josta la selviää..). Kuitenkin mahani on jo hieman pyöristynyt ja salailu ei pitkään onnistu, jos tapaa ketään. (monet tietää, et yritän hieman laihduttaa edellisiä raskauskiloja pois). Ystäville ja omille vanhemmille kertominen on ok, ei siinä, ovat varmasti todella iloisia ja onnellisia meidän puolesta. Mutta. Anoppi ja appiukko. Heille jo ensimmäinen lapsemme oli kauhistus. Tai siis meidän aviottomuus. Lapsesta välittävät kyllä, mutta meidät pitäisi saada naimisiin. Olen miehelleni sanonut, että en ole ajatusta vastaan, mutta se pitää tehdä omasta vapaasta tahdosta eikä siksi, että joku määrää.. Ja mieheni (ollaan kyllä kihloissa) on elänyt koko elämänsä nöyristellen vanhempiaan ja tehnyt niin kuin he määräävät. Ovat kovin uskovaisia ja ankaria tietyissä asioissa. Nyt mieheni on ymmärtänyt että hän on aikuinen (26) ja vastuussa itse itsestään ja nyt tietysti lapsestaankin. Siltikään hän ei uskalla suoraan sanoa asioita vanhemmilleen vaikka kuinka uhoaa kotona.
Pelottaa kertoa raskaudesta, kun ei halua riidellä taikka rikkoa välejä, mutta en myöskään halua mitään"pakkoavioliittoa". Huoh. Maailmanloppu tulossa
Meille on siis tulossa toinen lapsi (ensi touko-kesäkuussa luulisin, ei vielä ole ollut ultraa, josta la selviää..). Kuitenkin mahani on jo hieman pyöristynyt ja salailu ei pitkään onnistu, jos tapaa ketään. (monet tietää, et yritän hieman laihduttaa edellisiä raskauskiloja pois). Ystäville ja omille vanhemmille kertominen on ok, ei siinä, ovat varmasti todella iloisia ja onnellisia meidän puolesta. Mutta. Anoppi ja appiukko. Heille jo ensimmäinen lapsemme oli kauhistus. Tai siis meidän aviottomuus. Lapsesta välittävät kyllä, mutta meidät pitäisi saada naimisiin. Olen miehelleni sanonut, että en ole ajatusta vastaan, mutta se pitää tehdä omasta vapaasta tahdosta eikä siksi, että joku määrää.. Ja mieheni (ollaan kyllä kihloissa) on elänyt koko elämänsä nöyristellen vanhempiaan ja tehnyt niin kuin he määräävät. Ovat kovin uskovaisia ja ankaria tietyissä asioissa. Nyt mieheni on ymmärtänyt että hän on aikuinen (26) ja vastuussa itse itsestään ja nyt tietysti lapsestaankin. Siltikään hän ei uskalla suoraan sanoa asioita vanhemmilleen vaikka kuinka uhoaa kotona.
Pelottaa kertoa raskaudesta, kun ei halua riidellä taikka rikkoa välejä, mutta en myöskään halua mitään"pakkoavioliittoa". Huoh. Maailmanloppu tulossa