Huonovointisuutta

Aamu alotettiin taas limaa oksentaen siittä vesilasin kera samantien sänkyy takas ku ei enää pää kestäny ja vähä ajan päästä tuli veet ja sappinesteet pihalle :arghh: Eilinen oli iha ok päivä ku aamulla kerran, päivällä kerran ja illalla oksensin mut taas on vissii tulossa päivä kun mikää pysy sisällä ja päähän alkaa koskemaan tuo oksentaminen:sad001 Veriryhmä mulla on ainaski O+ joka käy kaikille luovuttaessa :joyful: Vanhemmillani on eri veriryhmät ja ainoastaan tyttöjä ootellessa äiti laatannu ja pojille vaan alussa.. sama isovanhemmilla. Taitaa olla sukuvika ku suksi ei luista :hilarious:
 
Määki tahon jo että saisin aamulla herätä syömään ihania hedelmiä ja juomaan kaakaoni rauhassa :arghh: Neuvolalääkäri anto vaan lisää sairaslomaa eikä mitään muuta...
 
Todella kurjaa kuultavaa nuo sinun olosi, Ciciro. :sad001 Sympatiat täältä! Itse en ole oksentanut reiluun kuukauteen, mutta etova olo vaivaa vieläkin etenkin iltaisin. Esikoista (poika) odottaessa olin pahoinvoinnin takia ensimmäiset kaksi kuukautta (alkaen 6+0) sairaslomalla ja kolmannen kuukauden puolipäiväläisenä töissä. Pahoinvointi ja oksentelu alkoi helpottaa vasta puolenvälin tienoilla. Nyt tässä raskaudessa (tyttöä lupailtu) pahoinvointi on ollut hieman lievempää. Olen jopa pystynyt syömään, vaikka mikään ei olekaan elokuun jälkeen maistunut, enkä ole tarvinnut edes sairaslomaa. Kuljeskelen kuitenkin edelleen (22+2) pastilli suussa ja odotan kuin kuuta nousevaa sitä päivää, kun etova olo ei ole enää riesana. Mieli on ollut välillä todella maassa, kun ei pysty/jaksa vieläkään normaalisti touhuamaan. Varsinkin 2-vuotiaan esikoisen vuoksi on ollut todella huono omatunto siitä, että yhteinen puuhastelu on väkisinkin kärsinyt olojen takia. :dead:
 
Muokattu viimeksi:
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top