Huonovointisuutta

C

Ciciro

Vauhtiin päässyt keskustelija
Onko kuinka monella vielä oksentelua aamuisin/satunnaisesti päivisin?
Olen tällä hetkellä viikoilla 20+6 ja vieläkin oksennan aamusin ruuat pihalle ja satunnaisesti vielä päivällä ja illasta. Neuvolatäti ja lääkäri ei osaa asialle muuta tehdä kuin antaa vain sairaslomaa lisää ja lisää kun töissä ei pysty käymään (olen ammatiltani rekkakuski...) Ois kiva kuulla jos jollain muullakin ois samaa vikaa :eek:
 
Herttuatar Catherinella tais olla ekassa raskaudessa aika pitkään kestävä (aluksi sairaalassa hoidettava, kun niin huonossa jamassa Iltalehtien mukaan) pahoinvointi.

Tsemppiä! Kyllä se viimeistään huhtikuussa nää kaikki vaivat palkitaan. Sit tuleekin toisenlaiset ongelmat :)
 
Minä oksennan vieläkin satunnaisesti, viikkoja nyt 19+4. Pahoinvointi oli jatkuvaa 17. viikolle saakka. Esikoisesta oksennin puoliväliin saakka aamua iltaa ja aloitin saman homman uudelleen rv33. Jospa nyt välttyisin edes tältä. Mulla oksentaminen on ihan selkeästi nyt sidoksissa liian pitkään ateriaväliin. Yritänkin puputtaa koko ajan jotain.
 
Kerran oon käyny tiputuksessa ja sinä iltana oksensin kahta kauheemmin. Automatkat kyydissä on yhtä tuskaa kun pussi pitää olla aina saatavilla :sad001 Aamupala syödään vasta sitten kun on aamu kurnutus (liman ja röyhtäsyitten sekotus) käyty läpitte. Sen jälkeen syyään mikä ehkä vois pysyä sisällä... Alkaa vaan turhauttaa ku mihkää pääse ja kaupassa käyntiki välillä tuottaa tuskaa hajujen takia. Yöt kuitenni saan rauhassa nukkua :cat:
 
Ciciro todella toivon, että helpottaa ❤️ Veljeni vaimolla on ollut hurjat pahoinvoinnin. Synärillä hän oksenteli myös. Pari kk vietteli sairaalassa ja sai nesteytyksen kurkun vieressä olevasta suonesta. Hänen kehonsa kuihtui eikä taputus onnistunut muuten. Hän joutu olee vuoteen omana kuukausia...noh kaikesta huolimatta hän lähti rumpaan uudestaan vuosi sit ja heillä on nyt kaksi lasta. Kaikkea naisena kestää...palkinto on niin huikea kuitenkin, että sen tähden kärvistelee kyllä .

Mulla oli pahoinvointia, mut loppu siinä vkolla 16. Välillä on etoava olo, eilen ja toissapäivänä oksu lensi kun vedin makeisia kaksin käsin.
Itse en kuuluu niihin odottajiin, joille raskaus on "parasta aikaa elämässä". Kyl alku pahoinvointi on rajoittanut elämääni hurjasti. Olen erakoksi ajautunut, kun ei viitsii tälläsem olotilan kera kavereita nähdä. Tää alkuraskaus on ollut yksinäistä. Onneksi mulla on ihana mies, joka lohduttaa kun "hajoan". Raskaus on erittäin toivottu, mutta kieltämättä ollut henkisesti tällä kertaa raskas. Onneksi ei oo enää montaa kk:ta, nii saa vauvan syliin ❤️ Palkintoon ei oo pitkä aika enää
 
Tsemppiä pahoinvoinville!
April16 oliko sen sun veljen vaimon toinenkin raskaus yhtä pahoinvoiva?
Mun äidillä oli molemmat raskaudet jatkuvaa pahoinvointia ja pelkäsin itse samaa, mutta ilmeisesti ei periydy kumminkaan kun itsellä ei mitään kamalaa ole ollu.
 
Ruusa# mun veljen vaimo voi huonosti synnytyssaliin asti esikoista odottaessa. Ravasi tiputuksessa viikon välein, kunnes lääkäri otti hänet suoraan osastolle pidemmäksi aikaan aina kerrallaan. Ylilääkäri oli ohimennen informoinut häntä, abortista kerran tai kaksi (en muista) siis ikinä en oo nähnyt ihmistä siinä kunnossa...Noh seuraava raskaus oli hälle "helppo" kun oli vaan 5kk huonossa jamassa..mut oksut lensi toisen kohdalla myös aina synärille asti. Ai niin...hällä oli sylkykuppi matkassa, kun ei pystynyt nielemäänkään...Kyl voi olla periytyvää, kun hänen äiti aikoinaan voi yhtä huonosti.
Onneksi sä olet säästynyt siltä Ruusa#
 
Noi hui kuulostaa hurjalta :/ Onneksi sitkeästi jaksoi... Ja selvivät äiti ja lapsi molemmat. Tossa tilanteessa saa aika hienovarainen olla lääkäri aborttiehdotuksissa :0
 
Oon kuullu että mummollani on ollut läpi kaikkien 3 tyttö raskauden ajan ja ätilläni siskon ja mun kohalla niin kauan kunnes istukka on tullu pihalle mut veljieni kohdalla ei oo ollu oikein mitään. Sisko kun ootti poikiansa niin ei se kuulema oksentanu kuin sen alun ja sit loppu ku seinään o.O Päivä kerrallan tässä mennään ja yritetään päästä välillä muuallekin kuin kotona mörnöttää... Onneksi kaverit ja mies ymmärtää etten aina pysty lähtee kaikkialle ja olla samallailla mukana kuin ennen.
 
Mun äidillä tytöt myös kyseessä kun voi pahoin koko raskaudet. Siskolla tyttöjä oottaessa ei tainnu mitään kamalan pahaa olla... Ei mitään sairaalaan johtavaa ainakaan. Siitä niin kauan ja itse olin lapsi, kun oon paljon nuorempi, niin en muista.:/
Meille ultrassa kyllä lupailtu tyttöä mutta saa nähdä!
 
Tämän päivän hesarissa luki että par'aikaa Suomessa tehdään laajaa tutkimusta raskauspahoinvoinnista. Aineisto ilmeisesti kerätty jo, eli tuloksia odotellessa! Jutussa luki myös että se on ihan tilastollista että tyttöraskauksissa sitä enemmän. Niin myös migreenistä ja matkapahoinvoinnista kärsivillä ja nuorilla äideillä ja monikkoraskauksissa. Verensokeri taas ei ole tutkimuksissa vaikuttanutkaan. Mutta syytä ja hoitoa ei tiedetä...
 
Toiskoha ne tutkimus tulokset tännekkin neuvolaan asti? :joyful: Meinas huvittaa kun viime kerralla neuvolalääkäri kahto omasta puhelimesta netistä mikä voisi ehkä auttaa pahoinvointiin... No tänään lähen jälleen kuulemaan lääkärille mikä on tuomio tämän oksentamisen suhteen. :wtf:
 
Viikko saikkua ja neuvolan lääkärin kaa taas keskustella mitä tehdään (antaa varmaa seki piiitkän saikun ja kotio) :/ Oli sama mies lääkäri josta en oo koskaa tykänny töykeyden takia... Noo tänää tiedossa vihdoin ja viimein ranenneultra :) mutta tiedossa 70km automatka joten tyhjät pussit kehiin...
 
Ei täälläkään pahoinvointi ole juurikaan helpottanut vaikka puolessa välissä mennään. Saikkua en ole saanut, vaikka myös joudun työkseni ajelemaan ympäri Suomea. Tässä sitä on sinnitelty aina muovipussi laukussa valmiina ja vedetty tuplana mm. aamupalat, kun lähes poikkeuksetta tulee tunnin sisään pihalle. Nyt viikon verran on pysynyt kaikki sisällä, mutta vaatii sen että syö tosi hitaasti. Esim. aamupuurot vetelen ajaessa ja lautaselliseen menee noin tunti. Kaikki safkat oon oppinut ottamaan take awayna ja syömään kylminä. Nolointa tässä on jos on asiakkaalla ja tarvii juosta sieltä laattaan jonnekin nurkan taakse. Aika suppeaksi on myös käynyt ruokavalio, kun pari viikkoa sitten alkoi lisäksi voimakas närästys. Eli se mikä pysyy hyvällä säkällä sisällä alkaa sitten närästään :D
 
Ihan mielenkiinnosta, tiedättekö omat ja puolisoidenne rh-veriryhmät?

Samaa veriryhmää olevien raskaudet ovat helpompia ja pahoinvointi on vähäisempää, kuin jos toinen on - ja toinen +. Ei ole lääketieteellisesti todistettu, mutta kertokaahan jos tiedätte :wink

Tästä sais hyvän väikkärin aiheen :bookworm:
 
Kuokin Heinäkuisista! mutta mulla ainakin on veriryhmä - ja miehellä + ja tämä pahoinvointi on ihan järkyttävää.. Oli myös esikoista odottaessa, ei kestänyt "kuin" 2-3kk mutta ihan kaikki tuli ylös. Nyt vaikuttaisi olevan ihan sama meininki.
 
En tiedä varmaksi kuin oman veriryhmän, mutta tarviikin kysyä heti kotiin päästyä onko tiedossa. Itsellä muistaakseni A+ ja olisko tuolla toisella ollut 0.
 
Meillä miehen kanssa sama veriryhmä ja tällein ensisynnyttäjän näkökulmasta tuntuu olleen helppo raskaus *koputtaa puuta*
 
Mullakin mielestäni helppo raskaus tähän mennessä. Närästystä lähinnä... ja pahoinvoivaa oloa vaan alussa nälkäisenä. Ja samat veriryhmät ja rhesustekijät!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top