Huhtikuun "yleispätevä" ketju

Mä pidän satasella peukkuja, että kaikki päästään loppuu asti!!!!


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mä otin tuossa päikkärit ja näin unta että odotan kaksosia. Hui kamala! Onneksi oli vain unta :)
Olis nimittäin katastrofi :wink Ei onneksi ole sellaista "sukurasitetta". Suvussa yhdet kolmoset, mutta hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneet..
Nytkin on jo vaikeuksia löytää auto, mihinmahtuu 4 turvaistuinta ja rattaat ja kampetta muutenkin..


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Huomasin tuossa päivällistä vetäessäni, että herra siunaa, miten paljon ruokaa raskaanaolevan naisen mahaan mahtuukaan. Jösses!
Tervetuloa vaan raskauskilot.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Gatusa, mua ainakin pelottaa koko ajan, että tää vielä menee kesken! Varsinkin, kun on jo kokemusta yhdestä keskenmenosta. Ehkä silloin ekalla kerralla olin optimistisempi, mutta se kostautui. Nyt en näköjään vielä uskalla olla tässä mukana täysillä.

Välillä toki on hetkiä, kun olen kovinkin toiveikas, mutta jotenkin on vielä niin vaikea uskoa, että meidän elämään suotaisiin lapsi. Meillä on siis esikoinen tulossa ja elämänmuutos tulee olemaan suuri, joten sitä on vielä niin vaikea kuvitellakaan... :-)
 
Gatusa kyllä minuakin pelottaa niin paljon! Tässä pari viikkoa juossut vessassa tarkastuskäynneillä ettei vaan verta ole tullut! Ja pelkään kuollakseni sitä ensimmäistä ultraa!:sad001 en mä tästä raskaudesta uskalla vielä iloita, ettei joudu sitten pettymään!

Sent from my LG-E610 using Vau Foorumi mobile app
 
mulla vaihtelee se onni ja kauhu aina välil ku mulla esikoisen jälkee tullu reilus 2 vuodes 5 km. toki toivon että kaikki menis hyvin ja tänää manasin ku ei saa mistää kotidoppleria.
 
felia toivotaan parasta, ensi viikollaha on selvyys tulossa mun tilanteesee et kuinka pitkällä olen, inshaAllah näkyis syke jo ja kaikki hyvin ja mielellää jo vähä oletettua pidemmällä että voin ottaa rauhallisest ja nauttia.
 
Pakko kirjoittaa tänne eilisen illan episodi. Syötiin perheen kesken oikein hyvä ja maittava iltapala. Mulla oli koko päivän ollut ilmaa vatsassa ja vatsa ihan turvoksissa ilmankin takia ja sitten vielä ahdettiin kaikkia herkkuja. Oltiin menossa nukkumaan ja otin paidan pois, niin mies huudahti oikeen, että nyt sulla näkyy jo vauvamasu! :grin Vaikka siis se oli pelkkää ilmaturvotusta, mutta silti. Miehellä tuli kyyneleet silmiin, kun varmaan silloin tajus, että kohta oikeesti on se vauvamasu ja oikeesti masussa on vauva :Heartpink:Heartpink
 
mä ootan et millo mulla oikeest tää turvotus muuttuu vauvamasuks, ja alkas näkyä, kasvukipui kyl on ollu iha kiitettäväst välillä. meillä mies totes tänää et joka kerta ku mä raskaudun ni hän saa hirveet mielialanvaihtelut, siis oikeest välil iha järkkyy kattoo kun se rupee kiukkuamaa ni tänää aamulla taas vaihteeks ni olin et kumpi meist on raskaana, inshaAllah sulla noi oireet loppuu pian. eli mä saan osakseni saman mitä hän saa, tosi kiva. mitenköhä alkaakoha sen vatsa kasvaa sit ku mulla alkaa kasvamaa... :) äh oisinpa jo ekan kolmanneksen lopulla et saisin huokasta helpotuksesta pikku hiljaa. nää viikot on just ne pahimmat mulle ku seuraavan parin viikon sisää yleensä tullu ne huonot uutiset lääkäristä joten nyt ootellaa ja katotaa miten käy. 3-4pvä ja saa tietää misä mennää.
 
Itse olen ainakin ihan kauhusta kankea ja toisaalta en onnellisempi voisi olla... Marraskuussa 2012 menin liikehälytyksen vuoksi päivystykseen 30pv ennen LA:ta jossa todettiin ettei sydänääniä enää ole, neljäpv käynnistettiin ja synnytin kauniin esikoisemme. Ikinä en ole tuntenut niin ristiriitaisesti kuin silloin kun pitelin pienokaista sylissäni olin niin ylpeä ja onnellinen kauniista lapsestani ja samalla halusin huutaa tuskaani kun en saanut häntä pitää, tuntui että kaikki pysähtyy... Asian hyväksyttyäni että vauva on poissa, minut valtasi tunne että uusi vauva on PAKKO saada HETI! Mutta kuukausi toisen jälkeen pettymys, ennenkuin nyt puolitoistavuotta esikoiseni poismenosta testi vihdoin näyttää plussaa... Keskenmeno pelottaa sanoinkuvaamattoman paljon, mutta vielä enemmän pelottaa että pääsen ensimmäisen kolmanneksen yli jolloin ehkä alan jo hieman uskaltaa iloita raskaudesta ja sitten kävisikin kuin ensimmäisellä kerralla kun olin jo ehtinyt ajatella ettei mikään voi mennä enää pieleen... Pelottaa että pelkään koko raskauden enkä uskalla nauttia siitä...
 
Hurja tilanne Emciliini. En osaa edes kuvitella tuskaa jonka olet tuolloin esikoisen aikaan tuntenut. Varmasti varjostaa raskautta nytkin... Otathan tämän pelkosi neuvolassa puheeksi, jotta saisit vaikkapa sitten keskusteluapua odotusaikana? Ja pura tännekin tunteitasi jos tarvii, koitetaan olla apuna ja tukena parhaan kykymme mukaan!
 
Voi Emciliini en voi edes kuvitella miten kamalaa tuollainen voi olla.. Kovasti voimia sinulle raskauteen!

Pakko minunkin jakaa täällä meidän eilinen juttu.. Tanssittiin lattialla mun 5v pojan kanssa ja yhtäkkiä poikani pysähtyy ja toteaa, että "äiti, sun maha on ihan ankaran iso! Ootko sää raskaana?" No miehen kans siinä sitten naureskeltiin ja sanottiin että ei nyt sentään. Jos kaikki menee hyvin niin sitten kyllä varmaan 3-4 viikon päästä kerrotaan ja on hauska sitten sanoa pojalle, et arvasit ihan oikein. Maha on kyllä hyvin turvonnut mut ilmaa siellä varmaan vaan on, kun mulla on edelleen tuo maha sekasin..
 
Kiitos, heti jo helpottaa kun saa puettua tunteet sanoiksi.. toisena hetkenä pelon unohtaa ja toisena se puskee pinnalle.. 6.5 on neuvola aion siellä kyllä rehellisesti sanoa miltä tuntuu.. en malta odottaa ekaa ultraa et tietäis onko kaikki hyvin... Oon kyllä niin onnellinen tästä raskaudesta ja toivon et pelotkin väistyy viikkojen kuluessa :)
 
emciliini kauheita oot joutunu kokemaan, mulla ei ole ehin iha noin pitkälle ikinä mut rv 19+6 kyllä käyny niin et oon joutun synnyttään, se oli jo itessää kauhea kokemus mut tuo mitä sinä jouduit kokemaan on jotain käsittämätöntä. inshaAllah tämä pienokainen pysyy matkassa ja terveenä loppuun asti ja saat terveen pienokaisen vihdoin syliin asti. kyllä vuo pelot hiljallee alkaa väistään kunha raskaus ensin etenee tokalle kolmannekselle :) ite oon vaa alkan ihmettele missä mun oireet on, no josko ne nyt sunnuntain kunniaks nukkuu sit puolillepäivin ja iskee kerralla kunnol taas vaihteeks.
 
Eiköhän Se tästä kun vaan puhuu asiasta eikä haudo sisällään.. InshaAllah kaikki menee hyvin meillä kaikilla. Mulla kyllä oiretta piisaa sitte sunkin puolesta, varsinkin pahoinvointia ja väsymystä :)
 
mulla alkaa armoton väsy klo 18 aikoihi. tänää sit pääsin tutustuu kasvukipuihi kunnol ku näköjää paikat alkaa venymää, saas nähä millo se miehen niin kovasti odottama vauvamasu alkaa ilmaantumaa. ja tänää "liikunnan" ansiosta sain sit muistutuksen miltä supistukset tuntuu, alhamdulillah ei kestän kauaa mut kyllä oli vedet silmissä ku en tienny nauraako vai itkeäkö, mies katto et jaa tuolta susta siis nyt tuntuu taas. ainaki tiedän olevani raskaana. huomenna aamulla lääkäriin inshaAllah, pääsee näkeen onko elämää ja minkä verran tuo LA mulla oikei muuttuu ku veikkaan et voipi muuttua aikasemmaks jonki verran.
 
Huh! Kuopiksella olisi huomenna synttärit ja pitäisi leipoa kakku, muffinseja, piirakoita ja tuulihattuja..
Jo ajatuskin leipomishommista yököttää. Saati ajatus siitä, mikä haju täällä leijailee huomenna kun tarjottavat on tuossa pöydässä ja kaikki vetelevät niitä kieli pitkällään..
Yök!
Ei se auta kun skarpata..


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Rosita: Oih, mulle vuorostaan herahti vesi kielelle :p Kuulostaa herkuilta, nam!

Onnea kuopukselle! :)
 
rosita mulle kans herkkui (vaikkei kyl passaa syyä mitää herkkui ku mulle tuli ekan kolmanneksen kestävä vuodelepo lääkäriltä). rv 5+4 tänää eli ultrassa näky raskaus :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top