Mymme taitaa tulla vilkas kaveri

ihana että kaikki hyvin. Oon kans miettinyt, että huh heijjakkaa oikeesti mihin tää aika menee ! Pian jo puoli väli.
Ja ihanaa, että
kaikilla ultrassa käyneillä, oli hyviä uutisia !
Meillä kun oli nt- ultra niin oli myöskin kaikki ja niin kuin pitääkin. La muuttui ja on nyt 27.9 ja muuttivat sen oikein siihen neuvolakorttiinkin.
Mä
värjäilen hiuksiani ihan normaalisti. Oon tehnyt niin edellistenkin raskauksien aikana. Mä kun en kuitenkaan montaa kertaa raskaus aikana niitä värjää. Vaan ihan maalaisjärki kun on mukana, niin mun mielestä se on ihan fine. :) Siihen kannattaa varautua, että raskaus aikana väri saattaa reagoina ihan eri tavoin kun "normitilassa" ja hiukset saattaa reagoida toisin ja jopa ei toivotusti. Esim. taittaa väriä johonkin huonoon suuntaan, hiukset katkee tai väri ei edes tartu.... mulla kyllä reagoi hiukset ihan normisti :)
Nää on vaan mitä oon kuullu ja lukenut . Sitäkin oon kuullut, että saattaa hiukset mennä kiharalle raskauden jälkeen, jos on suorat ollu ikänsä tai päin vastoin, sekä hiusten lähtemiset, kasvamiset kaikki.

Kaikki kun on yksilöällistä. Samaa voi tapahtua imetyksen aikana.
Ajattelin ihan samaa kun
Emmy, että on on ollut kyllä muistorikkaat alkumetrin sinun raskaudessa
Tanti ! :)
Maminka todellakin tee valitusta eteenpäin ! Ihan törkeetä ! Ammattitaidotonta ja kun muutenkin raskaana olevalle äidille tulisi neuvolanhenkilökunnan varsin miettiä kaikki sanansa oikein ja mihin muotoon minkäkin sanan laittaa. Koska muutenkin hormoonien takia ollaan herkillä.

Ihanaa että vauva kuitenkin voi hyvin !
Meille kuuluu ihan hyvää pääasiassa. Ainostaaan veettää, kun meillä lapset ( 3 ja 2 v:t) olleet vatsa taudissa ensin reilun viikon, sitten tuli flunssa mulle ja korkee kuume ja kun itse siitä selvisin tuli se flunssa heille ja nyt kun oltiin muutama päivä "terveitä" niin viime yön tyttö valitti korvaansa ja tänään käytiiin lekurilla, niin molemmilla korvatulehdukset ja toisella viellä keuhkoputkentulehdus kaupan päälle.
Surua aiheuttaa, kun meidän vanha mummo on joutunut nyt sairaalaan ja elää niitä viimeisiä päiviään. MEitä on siis viellä 5 sukupolvea elossa ja hän on se vanhin. päälle 90 v. pistää miettimään että miksi sen pitääkin olla niin että uuden elämän alta väistyy yksi vanha.

Mutta joku tämänkin elämän on käsikirjottanut...
Muutamia
"kuplia" oon tuntenut jo, mutta nyt en oo pitkään aikaan tuntenut mitään... että en tiedä oliko ne sitten jotain suolisto peräisiä.
Rakenneultra olisi 19.5 aluksi olin sitä mieltä, että en halua tietää kumpiko tulee, mutta nyt tullut semmonen fiilis, että haluankin tietää

katsotaan katsotaaan.
Miehen kanssa ollaan jo vähä
nimiäkin mietitty molemmille sukupuolille... Ei vaan oikeen kauheesti mene yksiin taaskaan.
Yksi päivä oli tässä välissä, ettei mulla ollut
pahoinvointia ollenkaan, mutta siihen se jäikin. Taas kauheet ällötykset päällä. Kauppaankin inhottaa mennä kun tietää että joutuu jotain ruokaa ostamaan. Etenkin liha ällöttää tosi paljon. Suurimmaksi osaksi oonkin syönyt vain kasviksia ja hedelmiä, mutta kun pitäis vaan yrittää syödä mahdollisimman monipuolisesti. Ehkä tämänkin jossain vaiheessa helpottaa, viimeistään kun saa nyytin syliinsä.

Miten muiden pahoinvoinnit ?