Hoitovapaalle

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja eevis4
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Sitten välillä ajatus karkaa ja alan jo miettiä aikaa jolloin olen jo mummo ja kaikki on ohi, sekin on jo kohta, ikäkriisiäkö tässä pukkaa vaiko elämän realiteetit!? :grin :eek: Kaikki tuntematon pelottaa ja nyt kun perhe on valmis niin mitä sitten? Onko se loputonta puurtamista? Ääk, ei pitäisi ajatella ollenkaan :nailbiting:
 
Mä kans työstän tätä vauva-ajasta luopumista... Toisaalta on vauvakuume, mutta järki sanoo ettei enää. En vaan jaksa enää. Ikää on jo 37. Eri asia olis, jos olis nuorempi. En halua olla mummona sit 70 kun alkaa tulla lapsenlapsia! Olen myös vähän itsekäs, haluan omaa aikaa jossakin vaiheessa enkä sitä että joku on koko ajan lahkeessa kiinni. Tää on kakspiippunen juttu... Mut surutyötä joudun tässä joka tapauksessa tekemään.
 
Ääh..vaikeaa. Sain hyvän työtarjouksen ja työt alkais tammikuun puolivälissä. Toisaalta tekis mieli mennä töihin ja toisaalta haluaisin olla vielä tyttöjen kanssa kotona. Alunperin ajattelin mennä töihin ensi syksynä... Kyllähän lapsi tottuu alkuprotestoinnin jälkeen, mutta silti. Vaikea päättää. Tuntuvat vielä niin pieniltä..
 
Se on jotenkin hassua että silloin mun ekojen lasten kanssa pystyin enemmän elämään hetkessä ja selviydyttiin aina päivä kerrallaan! Ja nyt "vanhana"(38) äitinä sitä stressaa jo kohta omia hautajaisiaan :joyful: Tarkoittaako vastuu samaa kuin stressiä?o_O Oikeesti ei olla edes vanhoja,moni saa jopa ekan lapsensa päälle 40v. Kait se on ne sanat"ettei enää ikinä"jotka tekee siitä niin karua todellisuutta elämän loppumisesta...nyt tulee kyllä niin diippiä shittiä...:schoked025

Citrus,kokemuksesta voin sanoa että pieni lapsi sopeutuu päivähoitoon isoa lasta paremmin,mut tiedän tunteen kyllä,onhan 1 vee vielä melko pieni ja riippuvainen äidistä . Jos uusi työpaikka on kuin unelmaduuni niin minä ottaisin ,koska työpaikalla tullaan viettämään niin paljon aikaa koko loppuelämän,se on todella tärkeää että työssään viihtyy ja saa tehdä sitä mistä on aina haaveillut
 
Muokattu viimeksi:
Mun olisi tarkoitus olla hoitovapaalla ens kesän yli, mutta pikkuhiljaa olen sit kuitenkin alkanut kaivata töihin. Työt itsessään ei kauheasti kiinnosta mutta aikuinen seura ja aivoille kehittävää tekemistä olisi kiva saada. Tuntuu myös, etten oikein osaa keksiä pojalle tarpeeksi tekemistä ja ajattelen, että päiväkodissa hän saisi sekä ikäistään seuraa, että kehittäviä leikkejä. Vaihtoehtoisesti mies voisi jäädä pojan kanssa kotiin.
 
Heheh..ehdotin miehelleni, että jos palaisin takaisin työelämään (jahka vanhempainvapaa loppuu) ja hän jäisi kotiin tyttöjen kanssa, kun isyysvapaata on 6 viikkoa vielä pitämättä. Mies totesi, ettei hermo taitaisi kestää...niin...no, hyvä, että sanoi suoraan...mutta mutta..
 
Mun mies on sanonu ihan samaa kun olen leikilläni ehdottanut että jos hän jäisi....ja en mä kyllä oikeasti edes halua että hän jää kotiin,koska tää olis niin kaaoksessa koko koti. Kyllä hän lapset hoitaa hyvin ,mutta että jotain muuta tekisi,no wayo_O eilenkin kun läksin salille ja miehelle jäi iltasyötöt ja nukuttamiset niin olipa taas näky kun tulin takaisin!:shifty: puurokulhot ja roiskeet ja roskat ympäri pöytiä,lattioita,lelut levällään,pyykit oli tyhjennetty ympäri olohuonetta jne.vauva kyllä nukkui ja mies istui yllätys,yllätys KONEELLA! Ei hän edes näe sitä kaaosta ympärillään jos samaan aikaan tulee jääkiekkoa:mad: olipa taas kiva alkaa heti siivoamaan kun tulin kotiin(21 jälkeen). Parempi että lapset päikyssä ja mies töissä niin ei pääse kukaan sotkemaan MUN kotia :laughing002:laughing002:laughing002
 
Naurattaa kun tuo on kuin suoraan omasta suusta :laughing025 yks päivä viikossa ja ukkeli on ihan sippi, etenkin jos tiskit hoidettu, pesty koneellinen pyykkiä ja ne on jopa kuivumassa:laughing002 mutta en ole mitään alkanut nalkuttaa. Pääasia että lapsi hoidettu hyvin ja sen kanssa touhuttu.
 
Luin, kuulostaa tutulle, mutta tekstin lopussa oli hyvä pointti. Olisinko valmis myös jakamaan vallan? Miehelleni on ihan sama minkä väriset talvikengät lapsella on, kunhan ominaisuudet (vedenpitävyys, tukevuus, lämpö) löytyvät. Mulle ei todellakaan ole ihan sama. Ja onko se sit oikein että siirrän vastuun kenkien ostosta miehelleni, mutta perään kimitän värivaatimukset.
Pitänee tehdä lista niistä hommista jotka puoliso voi tehdä ilman että petyn hänen ratkaisuihin. Niitä löytyy vähemmän kuin niitä, joissa haluan pitää vallan itselläni...

Päivähoidon aloitus on paras ratkaisu kun vanhemmat eivät halua olla kotona. Mutta alle parivuotias ei kehityksensä vuoksi todellakaan tarvitse ns. virikehoitoa. Eli sen vuoksi ei kannata hoitoa harkita. Perheen hyvinvoinnin kannalta on merkittävää, että vanhemmat voivat hyvin. Ja silloin kun koti vetää puoleensa vähemmän kuin työpaikka, ei ole syytä myöskään syyllistyä, vaan laittaa ipana hoitoon ja itsensä töihin!
 
Olipa hyvin sanottu,Anjuska86 :) jakaisin mielelläni vastuuta miehelleni,mutta jos toinen ei sitä ota niin ei siinä auta kun ite huolehtia kaikesta. Mieheni on vaan helpottunut kun hänen ei tarvitse miettiä mistä lasten vaatteet hommataan,tai mitä viikonloppuna syödään. Nauttisin minäkin siitä että vaatteet tulee pestynä ja viikattuna omaan kaappiin,ruoka on valmista kun tuun töistä,lapset on pestyjä ja puettuna valmiina,koti siivottuna,kaupassa ei tarvitse käydä ja kuitenkin jääkaapissa aina syötävää. Eihän nyt kukaan tuollaisista eduista halua luopua :grin
No kohta hällä iskee totuus silmille kun hän joutuu viemään 2 lasta hoitoon. Mun työt kun alkaa jo kl.7 ja miehellä kl.10. Tähän asti hän on nukkunut 8.30-9 asti ja mä oon saanut hoitaa kaikki aamutoimet,melkeinpä nautin siitä kun kohta se on helisemässä:devil07:finger002 Kerrankin mä saan huolehtia vain itsestäni aamulla:joyful:
 
Ehkä mä jäänkin vielä nauttimaan tästä elämäni ainoasta vauva-ajasta, jonka voin saada :) (enempää en halua). Päätin, että en aio antaa sitä pois. Töitä tulee kyllä, mutta tätä ainutkertaisuutta ei.
 
Niin, onhan se ainutkertaista ja parhaimmillaan ihanaa ja palkitsevaa. Teit varmaan Citrus oikean ratkaisun,puoli vuotta kotona lisää on taaksepäin katsottuna lopulta aika lyhyt aika ihmisen elämässä, mutta sinun pikkuisille sitäkin arvokkaampi :Heartred
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top