Onnittelut tässä välillä vauvautuneille!!
Itse heräsin 2 aikaan yöllä pissalle.. Ja limatulppa sieltä irtosi, ne loput, ekat irtosi 2 viikkoa sitten. Heti alkoi supistelut, aloin niistä sitten pitämään laskua 4 aikaan, tulivat silloin 5 min. välein ja kestivät 50sek- reilun minuutin. 6 aikaan soitin synnärille ja sanoivat että ota panadolia, käy lämpimässä suihkussa, mikä nyt vain oloa helpottaa ja tule sitten kun et pysty olemaan. Lapsivettä ei ollut mennyt, mutta se olikin vähissä ja sen takia olin sairaalassa kontrolleissa käynyt. No, otin panadolin ja olo ei helpottunut yhtään.. 8 aikaan supistuksia tuli 4 min. välein ja kestivät 1,5min. 9 aikaan soitin taxin joka tuli puolessa tunnissa (sanoin ettei kiire vielä, käyn vain sairaalassa että saan mielenrauhan itselleni kun katsovat tilanteen ja tod. näk. lähettävät minut vielä takaisin kotiin) Sairaalassa olin 10.30 ja ai, supistukset oli jo ihan tuntuvat.. No, kätilö tutki minut, olin 2 senttiä auki ja hän sanoi että sitten lääkärille ultraan kun vuosin aikalailla verta ( epäili että siinä seassa oli lapsivettä kun veri oli niin "juoksevaa") mutta siis lääkärille ultraan katsomaan että istukalla on kaikki ok kun verta tuli aika tavalla. No, ultraan pääsin sitten siitä 40 min. päästä, kaikki näyttivät olrvan ok, ala tutkimusta ei tehty kun oli kätilö sen juuri tehnyt. Mutta ultraus paikasta oolikin siiten hankala päästä enään ylös, supistuksia tuli siinä jo non-stoppina ja muutaman minuutin päästä kun siitä pääsin ylös niin lääkäri sanoi että seuraaksi mietitään sitten kipulääkitys. Tuntia aikaisemmin kun tulin niin kätilölle sanoin että ei mitään ennnenkuin on AIVAN pakko, mutta olin kyllä lääkärin kanssa aivan samaa mieltä, että jotain oli nyt saatava, supistukset oli jo niin kovat. Kätilön kanssa mentiin synnytysaliin jossa hän ehdotti epiduraalia, paha olo oli siinä vaiheessa jo mukana kuvioissa, siksi ei edes tarjonnut ilokaasua vaan suoraan sen epiduraalin ja olin täysin samaa mieltä, olo oli tukala. Epiduraalin jälkeen kätilö tutki tilanteen ja sanoi että nyt 4cm auki, tilanteet siis eteni todella nopeaan, siksi sanoi supistustenkin olleen niin kovat. Epiduraali auttoi loistavati ja koitin siinä välillä levätä. 1,5 h päästä taas tutkittiin tilanne ja olinkin yht´äkkiä 7cm auki, tuli kiire ilmoittaa ystäville jotka tulivat synnytykseen mukaan että A, tulin sairaalaan ja B, täällä on tilanne jo tämä! No, siitä tunti ja olin 9cm auki, tukihenkilöt onneksi saapuivat silloin ja sain toisen epiduraalin. puoli tuntia ja olinkin 10cm auki ja sitten alkoi työ.. Huh Huh!! Ponnistin ja ponnistin ja kipu oli silloin vielä suht poissa. Mutta kun vauva tuli alemmas, alkoi sydänäänet heiketä.. Toinen kätilö kutsuttiin paikalle ja lääkäri myös ja leikattiin siinä vaiheessa väliliha, kätilöt levittivät sisutaani käsin ( se sattui melkein kaikista eniten koko touhusta ) ja lääkäri joutui laittamaan imukupin, höh meinasin silloin.. no, lääkäri avusti imukupilla, kätilöt käsin ja minä ponnistin minkä pystyin ja saatiin Jännän pää vihdoin ulos ja silloin heti leikattiin napanuora, se oli kaksi kertaa kaulan ympäri, siitä syystä sydänäänet heikentyi kun Jännää sain ponnistettua alemmas (lyhyt napanuora piti häntä sisällä ja minä ponnistan ulos, vauva reppana ) Loppu vartalo tuli tietysti kuin itsestään kun napanuora oli katkaistu ja sen verran näin että tyttö tuli ennenkuin hänet vietiin saamaan happea jne.. Puolen tunnin päästä minut kursittiin kokoon, ystävät päivystivät minulle vauvan tilannetta ja sain hönet tikkauksen jälkeen vihdoin luokseni ja rinnalle, tunnin verran hän siinä heti imi ja olo oli taivaallisen ihana! Olo oli niin onnesta sekaisin ettei mitään rajaa!! sanoin kuvaamatonta! Olo muuten oli heikko, oksensin vielä sen illan ja koitin syödä mutta pää oli niin pilvissä että se paha olo huikkui täysin prinsessan ihannointiin. Pää hänellä oli isolla mustelmalla ja niin kovin turvoksissa aivan silmiä myöten ( reppana miten rankka kokemus hänelle syntymä oli, mmahtoi olla pää kipeä, auts! ) mutta ai miten kiltti ja reipas hän silti oli, ei itkua vaan ääntä kun kävi ruokatilaus. [:D] syntymäpaino oli 3155kg ja pituus 48cm. Tänään pääsimme jo kotiin, keskiviikkona menemme heikon sivuäänen löytymisen takia kontrolliin, toivottavasti se olisi kadonnut siihen mennessä.
Nyt on niiiiiiin onnellinen olo olla kotona maailman ihanimman tuhisijan kanssa! tällainen tervehdys täältä, tsemppiä kaikille masun kanssa meneville ja kotona vauvan kanssa oleville!
terv. maailman onnellisin ja ylpein äiti [:)]
