Itse kanssa toisaalta odottaa innolla ja toisaalta kauhulla niitä ensimmäisiä tulevia junamatkoja
Näillä näkymin edessä vasta kesällä, mutta se onkin sitten ~6-7 tunnin matka..
Itse odottelen jo muutenkin kesää ja koitin nähdä eilisessäkin auringonpaisteen ja linnunlaulun yhdistelmässä kevään merkkejä, mutta luntahan ne vielä lupailee uudelleen
Tänään juuri puhuttiin miehen kanssa, että olisipa nyt hyvä kesä tämä tuleva. Edellistä odotti sillä ajatuksella, että se olisi tytön kanssa helpompi kun koliikki yms vaivat helpottaa, mutteipa ollutkaan.. Josko nyt seuraava sitten olisi.. Suunniteltiin jo miten ollaan sitten pidempiä aikoja miehen äidin luona omakotitalossa ja laitetaan tytölle pieni puhallettava allas pihalle ja saa tutustua pappan remontoimaan leikkimökkiin jnejne..
Mutta jos nyt kuitenkin mennään vielä tässä hetkessä ja talvessa.. Meilläkään ei vielä ole kävelemään lähdetty. Mies tosin pääsi jokunen päivä sitten todistamaan kun tyttö ensimmäisen kerran nousi ilman tukea keskellä lattiaa seisomaan ja otti pari askelta, mutta niinkuin kaikessa muussakin (kääntyminen, kieriminen, konttaaminen..) tässäkin näkyy kestävän ennenkuin tapahtuu edes uudelleen ja alkaa kunnolla opettelemaan. Nyt ei muuta tehtäisi kuin käveltäisi käsistä kiinni pitäen, mutta sekin pitää tehdä tytön tavalla ja meidän pitää pakittaa edellä, se tavallinen tapa kävellä takana käsistä pitäen ei käy..
Sanojakaan ei vielä selkeästi tule. "Heippa" (joka on jotenkin "paapa") sanotaan aina kun jompikumpi lähtee ovesta oli sitten missä huoneessa tahansa tai kun näkee vaatteita vaihdettavan.. Ja lamppua koittaa kovin sanoa ja meidän onneksi "pp" tulee todella vahvasti..
Se tavallinen halkio-ongelma p, k ja t muodostamisessa eikä sitä siis ole.. "ka" hokee myös joka asiasta..
Vielä kun yöt alkaisivat rauhoittua. Nyt ähisee ja puhisee, vääntää ja kääntää monta tuntia yössä siitä lähtien kun päästään miehen kanssa viimein nukkumaan.. Molempia alkaa väsymys painaa..