Aloitanpa heti itse kirjoittelemalla.. Meillä oli tänään neuvola ja mua ärsyttää se, että siellä tuijotetaan niin liiallisenkin tiukasti välillä noihin kasvukäyriin. Meillä tähän asti menty painossa vähän nollan yläpuolella ja pituudessa taas nollan alapuolella. Nyt pikkumies otti pituuskasvuharppauksen ja keräsi 5cm kuukaudessa, jolloin painoa taas kertyi vastaavasti hieman vähemmän (meidän lapsilla mennyt aina vähän vuorotahtisesti, välillä tulee paljon pituutta ja välillä taas painoa). Poika on kuitenkin tyytyväinen, syö 3-4 tunnin välein parikymmentä minuuttia per kerta ja nukkuu hyvin, pissaa seitsemän vaippaa päivässä ihan märäksi sekä kuolaa reippaasti ja aukile ei ole mitenkään kuopalla, eli kuivumisen merkkejä ei ole havaittavissa. Hirmuisen päivittelyn tämä nyt aiheutti, että painoa oli tullut kuukaudessa "vain" 750g eli ihan riittävästi kuitenkin...
Parisuhteista olitte kirjoitelleet tuolla tammikuun ketjussa. Parisuhteelle ei aikaa tunnu kyllä jäävän yhtään, varsinkaan ku perheessä on kolme pientä lasta. Illalla saatetaan hetki olla rauhassa, kun kaikki lapset on saatu nukkumaan, mutta yleensä viimeistään tunnin sisään saa jo mennä rauhoittelemaan parivuotiasta, joka heräilee öisin. Myös nelivuotias usein herää jossain vaiheessa yötä. Ehkä sitten eläkkeellä on taas aikaa olla yhdessä :)
Tata87 mietti, miten yh:lla on niin paljon aikaa.. Onko hänellä kenties joku ystävä tai sukulainen hoitamassa vauvaa..? Itsellä ei ainakaan jää ylimääräistä aikaa oikein mihinkään, kun kaikki tunnit ja minuutit kuluvat lasten kanssa ollessa. Meillä ei oikeastaan ole paikkoja, joihin viedä lapsia hoitoonkaan, joten tosiaan koko ajan ollaan sitten perheen kesken yhdessä. Mä aloin eilen haaveilemaan niinkin villistä ajatuksesta, kuin että jos pääsisi käymään ihan yksin lenkillä! :D Kyselinkin, että olisiko mies valmis olemaan hetken näiden kolmen mukelon kanssa jonain päivänä, että mä pääsisin kävelylle. Ei se oikein mitään vastannut, mutta en taida antaa sille vaihtoehtoja
