Crysade
Näppärä viestien naputtelija
Ukko tuli kotiin viime yönä häntä koipien välissä. Laitoin sohvalle nukkumaan ja sanoin että huomenna jutellaan kun en raivolta meinannu sanaa suusta saada. Tänään sitten istuttiin alas ja sanoin että tän on loputtava ja kun pieni on syntynyt niin en halua sellasia lähtökohtia että äiti on surullinen ja isä juo. Totesin että vauva on mun vastuulla jo nyt,oli se mahan sisällä tai ulkona ja uuden ihmisen kasvattaminen on ihan riittävän stressaavaa ilman tällästäkin. Muistutin että se mitä lapsi näkee ja kokee määrittelee sen mitä siitä tulee ja kysyin haluaako että historia toistaa itseään ja tästä lapsesta tulee isätön niinkuin mies on ollut. Jotenki tuntu että aivoon meni ehkä perille jotai. Kovasti selitti että haluaa olla tukena ja apuna ja että ymmärtää tehneensä väärin ja tietävänsä että tällästen juttujen on loputtava. Aika näyttää. Sen tiedän että jos näitä tulee kun vauva on maailmassa niin hetkeäkään en emmi lähteä. Tai oikeestaan ukko saa lähteä koska mä tykkään tästä kämpästä!!
ei se oo ollu muuten mitenkään kipeän oloinen, ei ole nytkään.
