Minullakin alkoi kauan odotettu kesäloma. En varmaan ookkaan ikinä ollut näin loman tarpeessa kuin juuri nyt, kaiken tään pahoinvoinnin ja väsymyksen keskellä. Tänään on neuvola, toivottavasti kuunnellaan sydänääniä! Eka neuvola olikin joskus viikolla 7, joten siitä on aikaa. Katsotaan miten hemoglobiiniarvon on käynyt, kun syöminen on ollut niin heikkoa. Mulle ei oo muuten liharuuat, kuten pihvit ja grillimakkarat maistuneet juurikaan raskauden aikana. Marjat ja hedelmät on. Omituisia mielihaluja ruokiin ei ole vielä ilmennyt. Seuraavat kaksi viikkoa menee mökkeillen eli vähemmän tulee oltua netin ääressä ja täällä foorumissa. Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!
Heinäkuun keskustelut
- Ketjun aloittaja marimus
- Aloituspäivämäärä
Noora88:kuinka siellä voidaan?
Vakuutuksesta: meillä otettiin esikoista odottaessa vakuutus, sitä ei koskaan tarvittu ja sittemmin se on muuttunut lapsivakuutukseksi,kop kop eikä vieläkään olla kuin kerta käyty lääkärissä. Toisestakin otetaan varmasti.pitäisi selvittää vain onko ifillä tarkkoja lähtöpainorajoitettita vakuutukselle,meinaa meikäläisellä tuota painoa kuitenkin on...
Imetys: imetys lähti hyvin käyntiin ja maito nousi muutaman päivän päästä,heti kun kotia päästiin. Mutta mutta se olikin sitten yhtä stressaamista seuraavat puol vuotta. Mielestäni inulla eikoskaan tullut riittävästi maitoa ja neiti kasvoi aina vähäsen,mutta neuvolan mielestä hyvin...no mutta tätä vain stressasin ja kun neuvolan mielestä kasvoi hyvin niin en tohtinut ottaa korviketta rinnalle...täytyy sanoo,että kun tuttipulloon ja korvikkeeseen siirryttiin niin kaikki tuntui jotenkin vain niiiiiin paljon helpommalta. Nyt en ota mitään stressiä ja jos vähänkin tuntuu siltä niin siirryn korviikkeeseen.
Onnistuukohan nämä välit nyt vai meneekö yhteen pötköön.kirjoitan ipadilta niin voipi olla et en saa välejä...arghh
Ensviikolla neuvola ja huomenna poksuu viikot 16+0 :D. Niiiin ja toissa päivänä tunsin ensimmäiset kunnon liikkeet/ potkut <3 >
Heips pitkästä aikaa! 
Nyt ollaan vihdoin asetuttu tänne Ouluun ja pääsin pitkästä aikaa lueskelemaan teidän kirjotuksia. :) Olipahan aika paljo lukemista... Ois kyllä kiva treffailla oululaisia mammoja, teitäkin taisi täällä muutama olla listoilla?
Äitiyspakkaus: Ei varmaan oteta tällä kertaa. Esikoisen aikaan otettiin, ja aika monet vaatteet jäi käyttämättä, kun esim. kirpparilta sai tosi halvalla enempi semmosia oman näkösiä vaatteita. :) Ja sit ne muutamat asiat, joita tarvittiin pakkauksesta, on ihan hyvässä kunnossa vieläkin, eli hyvin käyvät tän kakkosen käyttöön. Sillä rahalla sit ostetaan vaatetta tai tarviketta.
Liikkeet: Liikkeitä aloin tuntea tässä raskaudessa rv 15, niinkuin esikoisenkin aikaan. Tosin tällä kertaa on istukka edessä, joten liikkeitä tuntuu vähemmän. Tai tuntuu vaan ne liikkeet, jotka vauva potkii sivuille tai alas. Nyt on parina päivänä ollu muutama niin kova potku, että ois isikin saattanu tuntea.
Päänsärky: Mullaki on nyt muutaman kerran koskenu päähän, vaikka normaalisti ei koske juuri koskaan. Neuvolassa sanovatkin, että raskauden puolivälissä monella ilmenee päänsärkyä/migreenioireita.
Imetys: Mullakin oli aluksi vaikeuksia saada vauvalle hyvä ote tissistä. Käytinkin rintakumia varmaan ekan kuukauden. Pikkuhiljaa aloin jättämään kumia pois ja käytin ainoastaan yöllä, kun pimeässä oli vaikee saada kunnon otetta. Toivon imetyksen onnistuvan myös tämän toisen kohalla, vaikka sitte aluksi sen kumin kanssa, jos ei muuten. :)
Vakuutus: Esikoisella ei oo ollu vakuutusta. Korvatulehuksia on ollu muistaakseni 4? En enää pysy itekään laskuissa. :D Toiselle ollaan mietitty, että pitäiskö ottaa vakuutus. Koska jos sillekin tulee sit näitä tulehuksia, niin eipä oo kiva montaa tuntia jonottaa jossain terveysasemalla kahen pienen lapsen kanssa. :/ En tosin tiiä, miten täällä Oulussa toimii noi päivystykset, kun just muutettiin sielä etelästä.
Oon aika väsyny ollu, ja esikoinen varmaan reagoi myös tähän muuttoon jatkuvalla kiukuttelulla. :/ Sit on vielä kaupan päälle alkanu supistamaan, kun nostelen poikaa. Mut varmaan turha tälläkään kertaa odotella sitä "energistä keskiraskautta", kun ei sitä esikoisenkaan aikana tullu. :( Jospa se joulu tulis nopeesti. :D
Nyt ollaan vihdoin asetuttu tänne Ouluun ja pääsin pitkästä aikaa lueskelemaan teidän kirjotuksia. :) Olipahan aika paljo lukemista... Ois kyllä kiva treffailla oululaisia mammoja, teitäkin taisi täällä muutama olla listoilla?Äitiyspakkaus: Ei varmaan oteta tällä kertaa. Esikoisen aikaan otettiin, ja aika monet vaatteet jäi käyttämättä, kun esim. kirpparilta sai tosi halvalla enempi semmosia oman näkösiä vaatteita. :) Ja sit ne muutamat asiat, joita tarvittiin pakkauksesta, on ihan hyvässä kunnossa vieläkin, eli hyvin käyvät tän kakkosen käyttöön. Sillä rahalla sit ostetaan vaatetta tai tarviketta.
Liikkeet: Liikkeitä aloin tuntea tässä raskaudessa rv 15, niinkuin esikoisenkin aikaan. Tosin tällä kertaa on istukka edessä, joten liikkeitä tuntuu vähemmän. Tai tuntuu vaan ne liikkeet, jotka vauva potkii sivuille tai alas. Nyt on parina päivänä ollu muutama niin kova potku, että ois isikin saattanu tuntea.
Päänsärky: Mullaki on nyt muutaman kerran koskenu päähän, vaikka normaalisti ei koske juuri koskaan. Neuvolassa sanovatkin, että raskauden puolivälissä monella ilmenee päänsärkyä/migreenioireita.
Imetys: Mullakin oli aluksi vaikeuksia saada vauvalle hyvä ote tissistä. Käytinkin rintakumia varmaan ekan kuukauden. Pikkuhiljaa aloin jättämään kumia pois ja käytin ainoastaan yöllä, kun pimeässä oli vaikee saada kunnon otetta. Toivon imetyksen onnistuvan myös tämän toisen kohalla, vaikka sitte aluksi sen kumin kanssa, jos ei muuten. :)
Vakuutus: Esikoisella ei oo ollu vakuutusta. Korvatulehuksia on ollu muistaakseni 4? En enää pysy itekään laskuissa. :D Toiselle ollaan mietitty, että pitäiskö ottaa vakuutus. Koska jos sillekin tulee sit näitä tulehuksia, niin eipä oo kiva montaa tuntia jonottaa jossain terveysasemalla kahen pienen lapsen kanssa. :/ En tosin tiiä, miten täällä Oulussa toimii noi päivystykset, kun just muutettiin sielä etelästä.
Oon aika väsyny ollu, ja esikoinen varmaan reagoi myös tähän muuttoon jatkuvalla kiukuttelulla. :/ Sit on vielä kaupan päälle alkanu supistamaan, kun nostelen poikaa. Mut varmaan turha tälläkään kertaa odotella sitä "energistä keskiraskautta", kun ei sitä esikoisenkaan aikana tullu. :( Jospa se joulu tulis nopeesti. :D
Nia
Puuhakas puhuja
mimmus: Täältä ilmottautuu oululainen mamma! Täällä kyllä toimii minun mielestä niin terveyskeskukset kuin päivystyskin hyvin lasten osalta. Me asutaan Oulun mukamas "huono maineisemmalla" alueella ja tuntuu, että täällä parhaiten saa aikoja terveyskeskukseen. Aina on päässy samana päivänä ja ikinä ei oo tarvinnu jonottaa ja odotella. Tietenki siinä vaiheessa ku soittaa aikaa niin voi puhelimessa joutua jonottamaan. Mutta olenpa soittanut useammankin kerran paikallisiin yksityisiinkin terveysasemiin ja aivan samalla tavalla sinnekin saa puhelimella aikaa varatessa jonottaa. Päivystyksessä hoitavat todella hyvin mielestäni lapset. Itse en ole lasten kanssa käynyt, mutta itse siellä istunut useampaankin otteeseen niin kyllä siellä kipeät lapset hoidetaan lähes saman tien. Sitten siinä ilmoittautumisessa on myös hoitajan huone, että siihenkin pääsee heti kunto arvioon.
marimus
Vauhtiin päässyt keskustelija
Heh, mä olen itse niitä, jotka ovat lapsenaKIN saaneet istua päivystyksessä tunti tolkulla, kun totta kai kaikki taudit tuli päälle aina silloin, kun koko kotikunta oli sairaana. Muistan siis nämä odotukset oikein hyvin, vaikka olin alle kouluikäinen. Siksi kai musta on tullutkin näin "kermaperse" lääkärissä kävijä: valitsen aina yksityisen hoidon. Ja lasta ajatellen ehdin jo katsella Doctagonin kotilääkäripalvelua. Paljon kivempaa, jos kipeää lasta ei tarvitse lähteä raijaamaan lääkäriin, vaan lääkäri tulee kotin - ja vieläpä niin, että Kela ja vakuutus maksaa viulut! (okei, nää on vähän aikaisia asioita, kun laps on vielä mahassa sen reilut viisi kuukakutta (toivottavasti), mutta tuota vakuutusta miettiessä ehti aatokset jo harhailla).
Täällä aloitettiin viimeinen kesälomaviikko oikein mojovalla FLUNSSALLA. Ihan tuskaa, kun ei nyt voi noita lääkkeitäkään napsia. Onneksi jaksoin sentään neuvolaan aamulla, koska kuunneltiin nyt ensimmäistä kertaa pikkuisen sydänääniä <3. Paino oli tippunut 800g, mikä yllätti, ja hemoglobiinikin on vielä toistaiseksi hyvä.
Ilmoittauduin myös neuvolan perhevalmennukseen. Mitähän siitäkin pitäisi olla mieltä? Jotenkin ahdistaa kaikki "pakkotutustumiset" mutta en myöskään uskalla jättää väliin. Jos vaikka menettäisin sillon jotain vallan mahtavaa?
Täällä aloitettiin viimeinen kesälomaviikko oikein mojovalla FLUNSSALLA. Ihan tuskaa, kun ei nyt voi noita lääkkeitäkään napsia. Onneksi jaksoin sentään neuvolaan aamulla, koska kuunneltiin nyt ensimmäistä kertaa pikkuisen sydänääniä <3. Paino oli tippunut 800g, mikä yllätti, ja hemoglobiinikin on vielä toistaiseksi hyvä.
Ilmoittauduin myös neuvolan perhevalmennukseen. Mitähän siitäkin pitäisi olla mieltä? Jotenkin ahdistaa kaikki "pakkotutustumiset" mutta en myöskään uskalla jättää väliin. Jos vaikka menettäisin sillon jotain vallan mahtavaa?
marimus: mie kävin esikoisesta kaikki viisi perhevalmennuskertaa. Täällä oli ainakin ihan mahtava valmennus!:) Ei ollu mitään pakkopullaa tai hengitysharjoituksia tms. Neuvolantäti jms. kertoi eri aiheista, siellä sai kysellä asioita ja sit ryhmissä kans parilla kerralla pohdittiin joitain asioita, esim. isät omana ryhmänään ja äidit omanaan mietittiin millainen on hyvä vanhempi ja lopuksi tehtiin yhteenveto. :)
Ja viimeinen tapaaminen oli sitten kun kaikkien vauvat oli syntyny, oli tosi kiva nähdä kanssatovereiden pikkuiset.=) Vaikka meitä ei ollutkaan kuin viisi perhettä siellä, valmennuksessa kävi enemmän... Mut silti. Ja neljän perheen kesken ollaan nähty kerran kuussa, on kiva seurata miten lapset kehittyy ja kasvaa niin samaa ja samalla kuitenkin niin eri tahtia. :D
Onhan nuo valmennukset tietty varmasti erilaisia riippuen paikkakunnasta, mutta mulle jäi tosi positiivinen kuva niistä. Aion tälläkin kierroksella mennä ainakin synnytysvalmennukseen ihan vain psyykatakseni itseäni tulevaan (+siellä varmaan opastavat kunnolla miten tällä kertaa mennään synnyttämään, meillä kun on tapahtunu synnärillä remonttia tässä välissä ja kulku synnärin puolelle tapahtuu eri kautta kuin viimeksi, paljon monimutkaisemmin...).
Meillä oli erikseen synnytys-, imetys-, elämää vauvan kanssa- ja vanhemmuusvalmennus + se vauvatapaaminen. :)
vakuutusta ei otettu nyt eikä esikoisenkaan kohdalla. Onneksi sille ei nyt kyllä tullutkaan käyttöä, toivottavasti ei tule pikkukakkosestakaan.
Sais tosiaan alkaa jo se energinen vaihe! Täällä ollaan kans niin kyllästyneitä tähän ainaiseen väsymykseen....... Tosin onnekseni olen huomannut, että kupillinen kahvia päivässä tekee asiansa ja jaksaa PALJON paremmin pysytellä hereillä. Poikkeuksellista!! En oo normaalisti huomannu kahvilla olevan itseeni kovin kummoista vaikutusta. :P Nyt ei tod voi juoda kahta kupillista tai menee yöunet reisille, on kokeiltu...! Esikoista odottaessa kahvi oli pannassa rv 16:lle asti, jo hajukin yökötti. Nyt kahvin tuoksu ei oo tehny pahaa missään vaiheessa ja ihmettelen, että nyt jo pystyn sitä juomaankin, joskin täytyy aluksi pakottaa itseään.
Eipä ole kyllä ollut kovin kummosia mielitekojakaan tällä kertaa. Voi jospa tää raskausajan erilaisuus nyt viittais siihen, että tällä kertaa tulis tyttö...8) No, saahan sitä toivoa. :D
( . ) Ääh, mulle on ilmaantunu vissiin peräpukamat vaivoikseni.>/ Ei ne kyllä kipeät ole tms, mutta huomaapa vaan, että verta tiputtelee kun käy isommalla asialla. Pariin kertaan niin kävi ekassa raskaudessakin ja vielä synnytyksen jälkeenkin, nyt ilmaantui taas. Pöh... Onko kellään muulla tällaista ihanaa seuralaista?
Kävin tänään suuhygienistillä PIIIIITKÄSTÄ aikaa. Oli ihan hyväkin. Sai hammaskivi kyytiä -sitä kun on päässy ilmaantumaan, on jääny suuhygienia tässä vähän heikolle, kun ei oo kerta kaikkiaan esim. iltasin jaksanu aatella moista + välillä oksettaa pestä hampaita kun tulee oksennusrefleksi nyt niin helposti- ja pääsin jonottamaan hammaslääkärille. Jono on pitkä, yli puol vuottta, mutta tässä tapauksessa se on vaan hyvä. Viisurit taitaa saada kyytiä kunhan vauva on syntynyt ja siihenhän on puolisen vuotta aikaa. Ennemmin asialle ei voi mitään tehdä, kun ei voida ottaa magneettikuvia purukalustosta. :P
Oli muuten H&M uudessa kuvastossa ihan kivoja muutamia mammavaatteita. Bongasin heti pari juttua mitkä tahtosin ostaa..... :) Viime kerralla en niin kauheasti tullu mammavaatteita hankkineeksi, kun odotin syysvauvaa, kesällä meni kivasti päälle normaalit topit ja hameet sun muut. Talvea vasten on vähän eri juttu, on pakko olla pitkiä housuja sun muuta. Joskin viimeksi meni tavalliset housut kyllä päälle loppuun asti, mutta ei se kivaa ollu kulkea vetskarit auki ja koittaa masutuubilla peitellä sitä sitten...:DD Heh..
Ja viimeinen tapaaminen oli sitten kun kaikkien vauvat oli syntyny, oli tosi kiva nähdä kanssatovereiden pikkuiset.=) Vaikka meitä ei ollutkaan kuin viisi perhettä siellä, valmennuksessa kävi enemmän... Mut silti. Ja neljän perheen kesken ollaan nähty kerran kuussa, on kiva seurata miten lapset kehittyy ja kasvaa niin samaa ja samalla kuitenkin niin eri tahtia. :D
Onhan nuo valmennukset tietty varmasti erilaisia riippuen paikkakunnasta, mutta mulle jäi tosi positiivinen kuva niistä. Aion tälläkin kierroksella mennä ainakin synnytysvalmennukseen ihan vain psyykatakseni itseäni tulevaan (+siellä varmaan opastavat kunnolla miten tällä kertaa mennään synnyttämään, meillä kun on tapahtunu synnärillä remonttia tässä välissä ja kulku synnärin puolelle tapahtuu eri kautta kuin viimeksi, paljon monimutkaisemmin...).
Meillä oli erikseen synnytys-, imetys-, elämää vauvan kanssa- ja vanhemmuusvalmennus + se vauvatapaaminen. :)
vakuutusta ei otettu nyt eikä esikoisenkaan kohdalla. Onneksi sille ei nyt kyllä tullutkaan käyttöä, toivottavasti ei tule pikkukakkosestakaan.
Sais tosiaan alkaa jo se energinen vaihe! Täällä ollaan kans niin kyllästyneitä tähän ainaiseen väsymykseen....... Tosin onnekseni olen huomannut, että kupillinen kahvia päivässä tekee asiansa ja jaksaa PALJON paremmin pysytellä hereillä. Poikkeuksellista!! En oo normaalisti huomannu kahvilla olevan itseeni kovin kummoista vaikutusta. :P Nyt ei tod voi juoda kahta kupillista tai menee yöunet reisille, on kokeiltu...! Esikoista odottaessa kahvi oli pannassa rv 16:lle asti, jo hajukin yökötti. Nyt kahvin tuoksu ei oo tehny pahaa missään vaiheessa ja ihmettelen, että nyt jo pystyn sitä juomaankin, joskin täytyy aluksi pakottaa itseään.
Eipä ole kyllä ollut kovin kummosia mielitekojakaan tällä kertaa. Voi jospa tää raskausajan erilaisuus nyt viittais siihen, että tällä kertaa tulis tyttö...8) No, saahan sitä toivoa. :D
( . ) Ääh, mulle on ilmaantunu vissiin peräpukamat vaivoikseni.>/ Ei ne kyllä kipeät ole tms, mutta huomaapa vaan, että verta tiputtelee kun käy isommalla asialla. Pariin kertaan niin kävi ekassa raskaudessakin ja vielä synnytyksen jälkeenkin, nyt ilmaantui taas. Pöh... Onko kellään muulla tällaista ihanaa seuralaista?
Kävin tänään suuhygienistillä PIIIIITKÄSTÄ aikaa. Oli ihan hyväkin. Sai hammaskivi kyytiä -sitä kun on päässy ilmaantumaan, on jääny suuhygienia tässä vähän heikolle, kun ei oo kerta kaikkiaan esim. iltasin jaksanu aatella moista + välillä oksettaa pestä hampaita kun tulee oksennusrefleksi nyt niin helposti- ja pääsin jonottamaan hammaslääkärille. Jono on pitkä, yli puol vuottta, mutta tässä tapauksessa se on vaan hyvä. Viisurit taitaa saada kyytiä kunhan vauva on syntynyt ja siihenhän on puolisen vuotta aikaa. Ennemmin asialle ei voi mitään tehdä, kun ei voida ottaa magneettikuvia purukalustosta. :P
Oli muuten H&M uudessa kuvastossa ihan kivoja muutamia mammavaatteita. Bongasin heti pari juttua mitkä tahtosin ostaa..... :) Viime kerralla en niin kauheasti tullu mammavaatteita hankkineeksi, kun odotin syysvauvaa, kesällä meni kivasti päälle normaalit topit ja hameet sun muut. Talvea vasten on vähän eri juttu, on pakko olla pitkiä housuja sun muuta. Joskin viimeksi meni tavalliset housut kyllä päälle loppuun asti, mutta ei se kivaa ollu kulkea vetskarit auki ja koittaa masutuubilla peitellä sitä sitten...:DD Heh..
Nia
Puuhakas puhuja
Alisa23: Joo, et ole ainoa perävikainen. Täällä kans nyt viikko sitten puski ihanat peräpukamat <3. Mun kudostyyppi on vissiin muutenki niille tosi herkkä ja edellisessäki raskaudessa vaivas alusta asti. Sillon tosin ne ei häirinny muutaku vasta synnytyksen jälkeen. Muuttu yks semmoseksi isoksi ja kovaksi. Jouduinki sitte päivystykseen leväyttään pyllyni ja niin lääkäri setä otti veitsen ja leikkasi takapuoleeni ilman puudutusta ja puristeli hyytymät ulos <3 ja parin päivän päästä menin uudelleen. Kuten arvata saattaa nyt kun mulle tuli semmonen kovempilaatuinen kaveri, niin olin aivan kauhusta jäykkänä. Onneksi ovat nyt pysyneet suhteellisen kurissa. Mulla ei siis ole edes maha kovalla eli millään ruokavaliolla ei oo mitään hyödytystä. Paras pitää hygieniasta huolta. Puhtaat pikkarit, kakkoshädän jälkeen pyyhintä jollain pehmoisella (ite tykkään niistä vauvojen kosteuspyyhkeistä) ja sitte pesen vielä käsisuihkulla. Useamman kerran päivässä sitte apteekin voidetta. Mitähän lie Sheriproct neoa se on. Synnärillä suosittelivat sitä.
Kiitos ja anteeksi :´) <3
Kiitos ja anteeksi :´) <3
noora88
Oman äänensä löytänyt
Kaulin: Miulla onneksi verenvuoto on loppunut ja sain dopplerinkin lainaan jolla sitten välillä voi kuunnella sydänääniä itseään rauhoitellakseni. Paremmalla mielellä :) Miulla alkaisi työharjoittelu tuossa kahen viikon päästä ja samaan aikaan kylpyhuone/WC remontti, joka kestää n. 3vko :( Onneksi meillä on ulkosauna jossa voin käydä aamuisin sitten pesulla ja ulkohuussikin tuolta pihalta löytyy :D Sisävessan kuulemma saa muutaman päivän päästä jo väliaikaisesti käyttöön. Mukava kuukausi siis tulossa :D
toukero
Vauhtiin päässyt keskustelija
Moi taas kaikki :)
Eipä ollu klamydiaa, huh! En nyt tosissani missään vaiheessa epäillytkään mutta jänskättihän se silti.
noora88, hienoa että kaikki hyvin. Noi remppahommat on kyllä ikäviä, varsinkin jos ei oo vessaa käytössä. Aika nopeesti se kuitenkii menee ja ite ainakin aikoinaan putkirempan jälkeen osasin arvostaa posliinipönttöä ihan eri tavalla ku aiemmin :D
Peräpukamista sen verta, että pelkään ilmaantuuko niitä itselleni missä vaiheessa. Pitäis nyt katella vaan koko ajan mitä suuhunsa pistää mutta kun en jaksa! Joka kerta kun teen terveellistä kotiruokaa ja vedän salaattia pari päivää, niin sitten oon taas niin tyytyväinen itseeni että voinkin syödä viikon mitä mieli tekee. "No okei tänää voidaa syödä viel pitsat mut HUOMENNA SITTEN..."
Ja sitten toi liikunta. Kun nyt tossa yhtenä päivänä sain vihdoinkin itteeni niskasta kiinni ja pakkasin uimakamppeet reppuun valmiiksi, ja aloin selailla lehteä niin siinähän tuli mukava uutinen heti vastaan, että yhtä lukuun ottamatta kaikki kaupungin uimahallit on tällä hetkellä kiinni ja siellä ainoassa käytössä olevassa on ihan järjetön ruuhka koko ajan. Meidän uimahalli aukee muistaakseni 1.8. Että se siitä... ei ton selän takia oikeen muuta pysty tekemään kun vesijuoksennella, siitä tykkäisin muutenkin. Koiran kanssa pakolliset lenkit tehtävä, mutta nekin on mun osalta jääny ihan minimaalisiksi.
Kaikkein mukavinta tässä on kuitenkin se, että miesrakkaani lähtee ens maanantaina noin neljäksi kuukaudeksi Helsinkiin keikkahommiin, asuu arkisin hotellissa. Voi juma mitenkähän mie pärjään täällä. Ja mitenkähän toi koira pärjää, sillä kun olis energiaa vaikka muille jakaa (pentu) ja mulla ei oo energiaa auttaa sitä :( Joku toko-kurssikin tms. olis varmaan käytävä, ja siis oliskin, tässä hyvissä ajoin ennen kun vauva syntyy. Mie tulen olemaan muuten ihan pulassa!
Eipä ollu klamydiaa, huh! En nyt tosissani missään vaiheessa epäillytkään mutta jänskättihän se silti.
noora88, hienoa että kaikki hyvin. Noi remppahommat on kyllä ikäviä, varsinkin jos ei oo vessaa käytössä. Aika nopeesti se kuitenkii menee ja ite ainakin aikoinaan putkirempan jälkeen osasin arvostaa posliinipönttöä ihan eri tavalla ku aiemmin :D
Peräpukamista sen verta, että pelkään ilmaantuuko niitä itselleni missä vaiheessa. Pitäis nyt katella vaan koko ajan mitä suuhunsa pistää mutta kun en jaksa! Joka kerta kun teen terveellistä kotiruokaa ja vedän salaattia pari päivää, niin sitten oon taas niin tyytyväinen itseeni että voinkin syödä viikon mitä mieli tekee. "No okei tänää voidaa syödä viel pitsat mut HUOMENNA SITTEN..."
Ja sitten toi liikunta. Kun nyt tossa yhtenä päivänä sain vihdoinkin itteeni niskasta kiinni ja pakkasin uimakamppeet reppuun valmiiksi, ja aloin selailla lehteä niin siinähän tuli mukava uutinen heti vastaan, että yhtä lukuun ottamatta kaikki kaupungin uimahallit on tällä hetkellä kiinni ja siellä ainoassa käytössä olevassa on ihan järjetön ruuhka koko ajan. Meidän uimahalli aukee muistaakseni 1.8. Että se siitä... ei ton selän takia oikeen muuta pysty tekemään kun vesijuoksennella, siitä tykkäisin muutenkin. Koiran kanssa pakolliset lenkit tehtävä, mutta nekin on mun osalta jääny ihan minimaalisiksi.
Kaikkein mukavinta tässä on kuitenkin se, että miesrakkaani lähtee ens maanantaina noin neljäksi kuukaudeksi Helsinkiin keikkahommiin, asuu arkisin hotellissa. Voi juma mitenkähän mie pärjään täällä. Ja mitenkähän toi koira pärjää, sillä kun olis energiaa vaikka muille jakaa (pentu) ja mulla ei oo energiaa auttaa sitä :( Joku toko-kurssikin tms. olis varmaan käytävä, ja siis oliskin, tässä hyvissä ajoin ennen kun vauva syntyy. Mie tulen olemaan muuten ihan pulassa!
Huh, kylläpä sä joudut Toukero pitkäksi aikaa eroon sun miehestä...:(
Pidetään peukkuja, että sullakin on edessä se energinen vaihe raskaudessa. Silloin sitä voimaa riittää vaikka muille jakaa.:) Ni jos koirulikin sais siitä sitten osansa...;) Onks sulla vaikka joku kaveri (tai onko lähiseudulla jotain 4H-kerhoa, josta vois pyytää jonkun pientä korvausta vastaan/ilmaiseksi), joka suostuis vaik kerran viikossa tekemään jonkun pitemmän lenkin haukun kans? Ni saisit ite hengähtää ja koira sais purkaa energiaansa.:)
Pidetään peukkuja, että sullakin on edessä se energinen vaihe raskaudessa. Silloin sitä voimaa riittää vaikka muille jakaa.:) Ni jos koirulikin sais siitä sitten osansa...;) Onks sulla vaikka joku kaveri (tai onko lähiseudulla jotain 4H-kerhoa, josta vois pyytää jonkun pientä korvausta vastaan/ilmaiseksi), joka suostuis vaik kerran viikossa tekemään jonkun pitemmän lenkin haukun kans? Ni saisit ite hengähtää ja koira sais purkaa energiaansa.:)
toukero
Vauhtiin päässyt keskustelija
Alissa23, sanopa muuta, ei kivaa se eroon joutuminen :/ Toivon tosissaan että se energinen vaihe tulis jossain vaiheessa, karvakakara tosiaan vaatis sitä ja myös tää huusholli tontteineen ton neljän kuukauden aikana :D
Mie en uskalla antaa tota koiraa vielä tuntemattomille ihmisille lenkkeilyä ajatellen, muuten olis kyllä todella varteenotettava vaihtoehto. Koira on rescue-koira Viipurista, eikä hirveesti tottunu ihmisiin. Nykyään jo sen verta, ettei jaksa paria minuuttia kauempaa haukkua kyläilijöitä :) Ja se lenkkeily on aikamoista touhottamista viel tässä vaiheessa, meinaa kimpoilla pyöräilijöiden perään ja haukkuu vastaantulijat jne. Paniikissa yrittää pakittaa valjaista pois. Kyllä se minuu ja miestä tottelee (kun huvittaa :D) mutta just em. syistä en haluu vieraalle antaa. MUTTA sen suhteen hätä ei oo kamala, anoppilaan vien sen varmaan pari kertaa viikossa kun on toinen koira siellä kaverina, ja maatilan iso aidattu piha, niin saa juosta iteltään tajun kankaalle :D Toisten koirien kanssa tulee onneksi tosi hyvin juttuun, anopin koira ja meiän penska oli bestiksiä saman tien :) Ja onneksi muutes se on tullut huomattua että tykkää lapsista.
Tajusin justii että on tissit turvonnu ihan kauheesti, ja just kun pari viikkoa sitte ostin kahet uudet liivit!
Jospa tässä välissä menis pyykkiä pesee. Menee kyllä hirveen tylsäks tää loppuraskaus jos tässä joutuu saikulla olee vielä pidempäänkin.
Mie en uskalla antaa tota koiraa vielä tuntemattomille ihmisille lenkkeilyä ajatellen, muuten olis kyllä todella varteenotettava vaihtoehto. Koira on rescue-koira Viipurista, eikä hirveesti tottunu ihmisiin. Nykyään jo sen verta, ettei jaksa paria minuuttia kauempaa haukkua kyläilijöitä :) Ja se lenkkeily on aikamoista touhottamista viel tässä vaiheessa, meinaa kimpoilla pyöräilijöiden perään ja haukkuu vastaantulijat jne. Paniikissa yrittää pakittaa valjaista pois. Kyllä se minuu ja miestä tottelee (kun huvittaa :D) mutta just em. syistä en haluu vieraalle antaa. MUTTA sen suhteen hätä ei oo kamala, anoppilaan vien sen varmaan pari kertaa viikossa kun on toinen koira siellä kaverina, ja maatilan iso aidattu piha, niin saa juosta iteltään tajun kankaalle :D Toisten koirien kanssa tulee onneksi tosi hyvin juttuun, anopin koira ja meiän penska oli bestiksiä saman tien :) Ja onneksi muutes se on tullut huomattua että tykkää lapsista.
Tajusin justii että on tissit turvonnu ihan kauheesti, ja just kun pari viikkoa sitte ostin kahet uudet liivit!
Jospa tässä välissä menis pyykkiä pesee. Menee kyllä hirveen tylsäks tää loppuraskaus jos tässä joutuu saikulla olee vielä pidempäänkin.
Nia
Puuhakas puhuja
Teinpä tuossa ensimmäisen tilauksen tätä uutta vauvaa varten, nimittäin talvihaalareita. Eli vinkkinä kaikille, jos on haalarille tarvetta. H&M:n nettikaupassa oli siellä vastasyntyneiden puolella kahdenlaista haalaria 29,90e. Ostin molempia. Ostin sen matkustuspussi nimellä olevan haalarin, missä ei tarvi jalkoja erotella niin koossa 50/56 että saa käyttää heti ku syntyy ja sitte sen tavallisen haalarin koossa 62, että menee sitte lopputalven. Minusta ihan kohtuuhinta, kun oon esikoisenki yhestä haalarista maksanu sen yli 60e. Molemmat oli semmosia neutraalinvärisiä, että sinisellä tai pinkillä pipolla saa asustettua sitte sukupuolta jos semmoselle kokee tarvetta :)
marimus
Vauhtiin päässyt keskustelija
Kiitos Nia vinkistä! Täällä lähti samat haalarit tilaukeen (tosin kummatkin oli koossa 50/56 ja 56, kun haluan uskoa, että ensi vuonna kevät tulee vähän nopeammin, heh). Jätin sen ällösöpön nallehaalarin sentään jonkun sukulaisen/kaverin hankittavaksi ;).
Kiitos Alissa23 kannustuksesta. Olisi hienoa tutustua lähiseudun äiteihin, niin olisi sitten puisto- ja kahviseuraa mamiksella. Mutta koska olen niin hitaasti syttyvä/vaikeasti lähestyttävä/yksinkertaisesti ujo luonne, niin vähän jänskättää.
Kiitos Alissa23 kannustuksesta. Olisi hienoa tutustua lähiseudun äiteihin, niin olisi sitten puisto- ja kahviseuraa mamiksella. Mutta koska olen niin hitaasti syttyvä/vaikeasti lähestyttävä/yksinkertaisesti ujo luonne, niin vähän jänskättää.
Mie tilasin seuraavasta linkistä meiän vaaville toppahaalarin edulliseen hintaan... :)
http://www.babypanda.fi/index.php/products/view/812/1/?Vauvan+toppahaalari,+norsut&sort-desc=&sort=&brand=Rock+a+bye+baby&offers=
Ei nyt ollu sitä pienintä kokoa varastossa, mutta meneepähän pitempään tuo 62-68. Siinä on sentäs kätevää kun tumput ja töppöset pysyy hyvin paikallaan kun saattavat jäähä vähän hihojen sisään. Onhan se puku alkuun ehkä melko väljä, mutta äkkiä pikkuinen kasvaa.. :) Ja onpahan helpompi pukea kun ei tarvi pieniä raajoja ahtaa puolväkisin hihoihin ja lahkeisiin (esikoinen ei aina oikein tykänny siitä 56kokosen puvun asentamisesta päälle...:P)
http://www.babypanda.fi/index.php/products/view/812/1/?Vauvan+toppahaalari,+norsut&sort-desc=&sort=&brand=Rock+a+bye+baby&offers=
Ei nyt ollu sitä pienintä kokoa varastossa, mutta meneepähän pitempään tuo 62-68. Siinä on sentäs kätevää kun tumput ja töppöset pysyy hyvin paikallaan kun saattavat jäähä vähän hihojen sisään. Onhan se puku alkuun ehkä melko väljä, mutta äkkiä pikkuinen kasvaa.. :) Ja onpahan helpompi pukea kun ei tarvi pieniä raajoja ahtaa puolväkisin hihoihin ja lahkeisiin (esikoinen ei aina oikein tykänny siitä 56kokosen puvun asentamisesta päälle...:P)
Nia
Puuhakas puhuja
Meillä synty tyttö niin pienenä (2855g ja 47cm) että sille meni tosi pitkään nuo pienet vaatteet. Raukka se hukku niihin 50 kokosiinki kamppeisiin. Olisko käyttäny niitä 62 vielä tyyliin puoli vuotiaana. Mutta sen jälkeen kasvu onki ollu hurjaa. Ei ehitty kauaa käyttää 68 kun siirryttiin jo 74. Nyt ollaan siellä 80/86 tienoilla menossa. Äkkiä ne kasvaa :´) sniisk.
Äläs muuta sano Nia! Just äsken meijän neitikin oli vielä söpöissä pienissä vauvanvaatteissa, ja nyt jo tyttöjen vaateosaston asiakas 98/104 koossa... se aika menee niin nopeasti, tai siltä ainakin nyt jälkeenpäin tuntuu :D
Tein tossa hauskan huomion kun mies oli työmatkalla... havahduin keskellä yötä että miksi ihmeessä sullon miehen peittoa polveni alle?! Ilmeisesti kun mies on nukkunut vieressä, niin olen huomaamatta lepuuttanut jalkaa hänen päällään, ja nyt kun tilalla oli vain peitto, niin jotain puuttui :D nappasin sitten jalalle oman tyynyn (tähän tyyliin http://www.bakersfieldmom.com/wp-content/uploads/2012/06/getty_rm_photo_of_pregnant_woman_sleeping_with_pillow_between_knees.jpg ) ja heti parani asento. Ihmetyttää vaan miten nyt jo, alkaako toi masu olemaan tosiaan niin iso..
Tein tossa hauskan huomion kun mies oli työmatkalla... havahduin keskellä yötä että miksi ihmeessä sullon miehen peittoa polveni alle?! Ilmeisesti kun mies on nukkunut vieressä, niin olen huomaamatta lepuuttanut jalkaa hänen päällään, ja nyt kun tilalla oli vain peitto, niin jotain puuttui :D nappasin sitten jalalle oman tyynyn (tähän tyyliin http://www.bakersfieldmom.com/wp-content/uploads/2012/06/getty_rm_photo_of_pregnant_woman_sleeping_with_pillow_between_knees.jpg ) ja heti parani asento. Ihmetyttää vaan miten nyt jo, alkaako toi masu olemaan tosiaan niin iso..
Minäkin jo saanut öisin pistää tyynyn toisen polven alle kun olen tottunut nukkumaan mahallani eikä se enää onnistu niin tyyny auttaa pysymään kyljellään :) hoitoalalla kun on ja vanhustylssä nimenomaan niin oli itsestäänselvyys tuo tyynyjuttuheti kun alkoi siltä tuntumaan kun vanhusten asentoja niillä korjaillut..:)
mun maha on minipieni, mutta ahdistaa silti mahallaan ja joskus kyljelläänkin nukkuminen. aluksi myös tunsin painetta mahassa kun nukkui selällään, mutta nyt jo tottunut siihen.
Nia
Puuhakas puhuja
Mää oon kans nukkunu melkeen alusta asti tuollai tyyny polvien välissä. Jotenki siten löytyy paras asento. Määkään en pysty nukkumaan mahallaan (se on mun lempi asento) tai enkai mää oo sen jälkeen nukkunukkaan kun aloin esikoista oottamaan. Mulla on myös aika kookkaat rinnat, niin tuo mahallaan nukkuminen kipeiden tissien kanssa on iso nou nou. Saatika sitte jos maito nousee. Hyi. Selällään en oo ikinä osannu nukkua. Oon alkuraskauden nukkunu aika huonosti. Nyt muutamina öinä oon nukkunu oikeen sikeästi ja joutunu käymään vaan yhesti tai en ollenkaan vessassa. Alussa joutu ramppaan viiskin kertaa yössä. Toivottavasti hetken aikaa uni ois parempaa, niin jaksaa sitte taas sen loppuraskaus valvomisen...
toukero
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mulla on ollut jo pitkän aikaa oma peitto polvien välissä, mutta oon tainu nukkua silleen ennenkin. Mahallani (juurikin isot tissit + niska/hartiakivut) en oo ikinä osannut nukkua, enkä selällänikään. Nyt kyllä saatan vaipua uneen selälläni, jos on ollu viiltävät kivut selässä, eikä oo kylellään pystyny olee, mutta siinä unen rajamailla oon kyllä kääntyny kylelleni taas.
Kuinkahan paljon vanhempien oma syntymäpituus vaikuttaa..varmaan aika paljon? Mietin kun ite olin 50 cm ja mies 51 cm syntyessämme, niin viittiikö niitä söpöjä pieniä 50 cm vaatteita edes juuri ostella. Tuli mieleen, kun puhuitte lastenne kasvutahdista :) Oon kans toppahaalareita kuolannu, mut en oo raaskinu ostaa vielä. Sitte mietin kanssa että mitä kokoa se kannattais olla...
Kuinkahan paljon vanhempien oma syntymäpituus vaikuttaa..varmaan aika paljon? Mietin kun ite olin 50 cm ja mies 51 cm syntyessämme, niin viittiikö niitä söpöjä pieniä 50 cm vaatteita edes juuri ostella. Tuli mieleen, kun puhuitte lastenne kasvutahdista :) Oon kans toppahaalareita kuolannu, mut en oo raaskinu ostaa vielä. Sitte mietin kanssa että mitä kokoa se kannattais olla...
Meillä poika oli syntyissään 51cm. Isänsä oli 50cm, minä 48cm eli tuli pitempi kuin kumpikaan meistä.:)
Pojalle meni yllättäen kyllä monet 50cm vaatteet useampia viikkoja! Se riippuu varmaankin aika paljon vauvan rakenteesta (meillä on mäyräkoiramallinen poika, pitkä selkä ja lyhyet jalat:DD) sekä vaatteiden valmistajasta. Esim. H&M:n bodyt meni mun mielestä tosi pitkään. Kun käytin jo muuten 56 koon vaatteita hepulle, niin 50cm H&M:n bodyt mahtui vielä.:)
56 kokonen toppiskin meni melkosen pitkään hepun käytössä. Eli en usko, että sen kokoinen haalari on alkuun monellekaan liian pieni, mutta eihän se tietty kovin pitkäaikaisessa käytössä ole. Ja siinä on ehkä just se pukemiskysymys... Alkuun pieni nyytti sujahtaa sisään hyvin, mutta kun alkaa tulla painoa niin saattaa käyä ne hihan- ja lahkeensuut kapeiksi, lötköt pienet raajat voi olla vaikea saaha menemään paikalleen.
Pojalle meni yllättäen kyllä monet 50cm vaatteet useampia viikkoja! Se riippuu varmaankin aika paljon vauvan rakenteesta (meillä on mäyräkoiramallinen poika, pitkä selkä ja lyhyet jalat:DD) sekä vaatteiden valmistajasta. Esim. H&M:n bodyt meni mun mielestä tosi pitkään. Kun käytin jo muuten 56 koon vaatteita hepulle, niin 50cm H&M:n bodyt mahtui vielä.:)
56 kokonen toppiskin meni melkosen pitkään hepun käytössä. Eli en usko, että sen kokoinen haalari on alkuun monellekaan liian pieni, mutta eihän se tietty kovin pitkäaikaisessa käytössä ole. Ja siinä on ehkä just se pukemiskysymys... Alkuun pieni nyytti sujahtaa sisään hyvin, mutta kun alkaa tulla painoa niin saattaa käyä ne hihan- ja lahkeensuut kapeiksi, lötköt pienet raajat voi olla vaikea saaha menemään paikalleen.