Heinäkuun hulinat

Keskustelun 'Joulukuiset 2020' aloitti Pumpuliina, 1 heinä 2020.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Pumpuliina Tuttu foorumilla Jouluäidit 2020

    Uusi kuukausi, niin se aika rientää!!
    Onkohan hulina oikea sana, eikös tässä nyt ole sitä seesteistä aikaa kaikilla:wink
    • Hauska Hauska x 5
  2. Miitu Addikti Jouluäidit 2020 Marraskuunmammat 2015 Lokamammat 2017

    Olipas kiva kun ropsi ihan ihme rankka sadekuuroja kun lähdin kahvittelemaan ystävän kanssa pitkästä aikaa.
    Ensinnäkin kastuin läpi märäksi ja toiseksi, alkoi supistella kun masun kanssa pinkosin sateen suojaan. :D
  3. Madelein Aloittelija Jouluäidit 2020

    Meillä sato kans maanantaina ja oli aivan ihanan raikas ilma sen jälkeen :Heartred

    Mä kävin tänään testaamassa töissä oloa. Mutta tiesin jo eilen ettei musta vielä sinne oo. Yöllä kahden aikaan oon ollu vielä viimesen kerran laattaamassa :confused:
    Tää päivä nyt meni, mut 5h yöunet sitten toi pahoinvoinnin pahempana tietysti mukanaan. Sain huomiselle työterveyteen ajan onneksi! Huomenna kuitenki aamulla pitäis 6:20 töihin ennen lääkäriä :hungover:
    • Sympatiaa Sympatiaa x 5
  4. MarsiMaria Peruskäyttäjä Jouluäidit 2020

    Tämä vois mennä päivän positiivisiin, mutta onnistuin tänään lenkkeilemään pyörällä 2 h kahden kaatosadekuuron välissä! Olin just saanut pyörän varastoon kun taivas repesi, huh!
    • Voittaja Voittaja x 6
    • Tykkää Tykkää x 2
  5. Carla Aloittelija Jouluäidit 2020

    Ihanaa kun vähän viilenee!

    Onko täällä muuten muita jotka jo kärsii erinäisistä turvotuksista? Mulla on nyt helteiden ajan (ja edelleen) etenkin iltoja kohti nilkat turvonneet jo sellaisiksi elefanttijaloiksi, että hirvittää :confused1
    • Olen samaa mieltä Olen samaa mieltä x 1
  6. Miitu Addikti Jouluäidit 2020 Marraskuunmammat 2015 Lokamammat 2017

    Minä eilen juuri podin tätä ja kyselinkin onko muilla vastaavaa. Etenkin jalat turpoaa! Ja en ole normaalisti mitään turvottelevaa sorttia. Hirvittää itseänikin.
    Huomasin myös että esim pelkästään liivien olkaimet oli onnistuneet jättää jäljet. :eek:
  7. Carla Aloittelija Jouluäidit 2020

    Jeee, en siis ole yksin vaivani kanssa :D (vaikka en tätäkään vaivaa muille toki toivo!).
    Rintaliivit myös jättävät hirveät ruodut, mutta luulen että olisi myös itseni ainakin aika hankkia uusia liivejä, jotenkin vain en ole saanut aikaiseksi (sitäkään). Jalkapöydät ovat iltaisin niin nesteiset, että suihkusta tippuva vesikin tekee kipeää. Tukisukat ja kesämekko on varmaan tosi tyylikäs yhdistelmä?
  8. Miitu Addikti Jouluäidit 2020 Marraskuunmammat 2015 Lokamammat 2017

    No tämä juuri, kun täälläkin tukisukat ois mutta eipä niitä juuri huvita pukea kesävaatteiden kanssa. :arghh:
    Ne varmaan osaltaan auttaisi.

    Mua on auttanut hirveästi nyt se viilennetty harso, minkä joku aiemmin täällä ryhmässä vinkkasi ja tietysti jalat kohoasennossa iltaisin.

    Ihmettelen vaan mistä tälläinen turvottelu kumpuaa yht äkkiä. o_O Saapi vinkata jos löydät apuja tähän vaivaan! :)
  9. TiPi20 Peruskäyttäjä Jouluäidit 2020

    Se harso on ollut ihana :love017

    Mansikoilla, vesimelonilla ja ananaksella saa yleensä jonkin verran turvotusta poistumaan.

    Onko muilla äitiysuikkareita vielä? Mistä olette ostaneet? Joku taitava osasi itse tehdäkin. Testasin vanhaa uikkaria ja jäi sen verran antavasti alas kaula-aukon kohdilta masun takia, että en taida kehdata sillä lähteä perheen kanssa kylpylään, vaikka mies sitä kehuikin :hilarious:, joten täytyy jostain äkkiä semmoinen käydä hankkimassa, kun viikon päästä loman alkaessa olisi yhtenä ohjelmanumerona.
    • Hauska Hauska x 1
  10. Carla Aloittelija Jouluäidit 2020

    Ei valitettavasti ole, kun ainoat uinnit taitaa mulla kesäisin tapahtua mökillä luonnonpuvussa, niin ei löydy edes tavallista uikkaria, mutta ainakin Espritillä näytti olevan useampiakin vaihtoehtoja... tosin hintavampia.
    Jos jollakulla on vinkata hyviä äitiysliivejä ja -alusvaatteita niin näitä olisi myös kiva tietää, hyvistä toki olisi valmis maksamaankin :) (kunhan olisi mukavat ja tukevat, kuten kantajansakin ehe ehe :biggrin)
    • Tykkää Tykkää x 2
    • Hauska Hauska x 1
  11. TiPi20 Peruskäyttäjä Jouluäidit 2020

    Kiitos vinkistä Carla! Noita alusvaatteita täällä myös tarvelistalla.
  12. Pumpuliina Tuttu foorumilla Jouluäidit 2020

    Mä laittaisin bikinit jos tarkenisin uida.
    Vaikken ookka rantakunnossa, tai tottakai olen omanlaisessa rantakunnossa :hilarious:
    Vai onko uikkaripakko kylpylöissä? Ei oo tullu käytyä sitten lapsuusvuosien.
    • Tykkää Tykkää x 2
  13. TiPi20 Peruskäyttäjä Jouluäidit 2020

    En kyllä tiedä onko uikkaripakko, mutta bikinit hyvä idea. Mulla vaan niin hepariinipistoksista mustelmainen masu, ettei kehtaa sitä esitellä:sorry:
    Last edited: 2 heinä 2020
  14. MarsiMaria Peruskäyttäjä Jouluäidit 2020

    Changella on sellaisia bikinialaosia, joissa on korkea vyötärö (saa myös taitettua jos haluaa). Niillä oon selvinnyt mustelmaisella mahallani jo neljällä yleisellä uimarannalla. Ja ensi vuonna toimii taas taitettuna versiona.
    • Informatiivinen Informatiivinen x 1
  15. Pumpuliina Tuttu foorumilla Jouluäidit 2020

    Voi miksi teillä on mustelmia pistoista? Ei ole reilua, toivottavasti ei oo kipeitä.
  16. MarsiMaria Peruskäyttäjä Jouluäidit 2020

    Vatsanahassakin on yllättävän paljon pieniä verisuonia, joita ei näe pistäessä. Jos osut sellaiseen tulee mustelmia, joiden koko on sit jotain kolikon ja kahvimukin pohjan väliltä. Ei oo mulla ainakaan yhtään kipeitä, ärsyttäviä lähinnä. Aluks pelkäsin jos paranevat hitaasti ei vatsanahasta löydy enää sopivaa kohtaa pistettäväksi mutta toistaiseksi se huoli on onneksi ollut turha.
    • Tykkää Tykkää x 1
  17. äippä-14 Rakastunut foorumiin Maaliskuun äidit 2019 Jouluäidit 2020 Heinämammat 2014

    Miul on kans insuliinin pistosta muutama mustelma, isoin 2x3cm ja pienin nuppineulan isommanpään kokoinen, ei oo kipeitä. Ja vaik pistäessä ei kipua tunnukaan ni sit neulaa pois ottaes tulee veritiplu iholle.
  18. Carla Aloittelija Jouluäidit 2020

    Ymmärrän, että ei halua ylimääräisiä katseita mustelmien vuoksi, mutta toisaalta niissä ei kyllä ole myöskään yhtään mitään hävettävää. Iho on jokaisella sellainen kuin on, jatkuvasti muutoksessa muutenkin raskauden aikana.


    P.S. täällä sokerirasituksessa on ankeaa, aavistelen sadetutkassa päänsärkyä iltapäiväksi, onneksi olin kaukaa viisas ja otin tämän lomapäivälle
  19. Desperada Uusi käyttäjä

    Miten kaikki puhuu odottamisesta niin positiiviseen sävyyn? Ensin 2 kk yrjöämistä, nyt kolmatta viikkoa kipuja ja toimintakyvyttömyyttä, jo 10 kg painonnousu kun ei pääse liikkumaan, jatkuvaa keskenmenon ja tulevan pitkän työttömyysjakson pelkoa, kauhua, paniikkia, 2 tunnin yöunia joilla kuulemma pitää pärjätä seuraavat 2 vuotta Tämä on hirveintä mitä olen ikinä joutunut käymään läpi sekä fyysisesti että henkisesti. Miksi kaikki muut on niin saatanan pirteitä ja ulkopuoliset onnittelee? Miten ihmisen pitäisi selvitä tällaisesta katkeroitumatta pershedelmälleen lopullisesti? Ja kaikki puhuu vauvasta ja hänestä, vaikka SE ei ole mikään vauva vielä pitkään aikaan. En ymmärrä. Tällaisista fiiliksistä saa ainakin neuvolantädiltä joka käynnillä ihan jäätävän puhuttelun ja sössötyksen...ja loput on sitä mieltä, että voivoi noita hormoneja...onko muita, jotka inhoaa tätä tilaa ja on valmiiksi vihaisia elinvoimat imevälle alienille? tai onko tällaista ketjua erikseen olemassa niin ei tällaiseen positiivisuuspulinaan tarvii avautua....
    • Sympatiaa Sympatiaa x 6
  20. Madelein Aloittelija Jouluäidit 2020

    Desperada kyllä tämä hermoja kysyy ja kestävyyttä! Myös kaikille tunteille oli ne sitten negatiivisia tai positiivisia, pitää antaa tilaa. On myös kurjaa, jos terkkari ei ota tosissaan negatiivisia tuntemuksia vaan yrittää pakottaa sut ajattelemaan positiivisesti. Sä tunnet mitä tunnet eikä siinä oo mitään väärää.
    Ite jouduin tehdä kyllä kovasti töitä keskimmäisen synnytyksen jälkeen etten kohdistanut kiukkuani vauvaan ja se oli ihan hiton vaikeaa! Ponnistusvaihe oli siis vain 2min ja sattu ihan helvetisti ja kroppa vaan ponnisti ja vauva puski väkisin pihalle ja mä menin kipua karkuun sängyssä ja huusin. En siis ollut ehtinyt saada kivunlievitystä minkäänlaista. Noh olihan se vaikea olla kohdistamatta sitä tunnetta mikä synnytyksestä jäi vauvaan, koska sehän sen kivun aiheutti syntymällä. Puhumalla sekä ite itelle ja ihan ääneen asiasta pääsin siitä yli, mutta alkuun myös podin huonoa omaatuntoa siitä, että ajattelin niin negatiivisesti vauvasta eikä äidinrakkaus todellakaan roihahtanut sillä hetkellä, kun sain vauvan syliin. Siihen meni melko kauan aikaa.
    Mutta vaikka mua itteä v*ituttaa myös hyvin paljon tämä pahoinvointi ja se etten pysty elämään todellakaan normaalia elämää niin tiedän, että tämä kaikki paska unohtuu kyllä ja loppuviimein tämä aika on lyhyt. Mutta tiedän myös omalla kohdalla, että tämä on viimienen kerta joten haluan nauttia myös niistä pienistä hetkistä joita on tällä hetkellä.

    Mulla jatku saikku myös heinäkuun. Hyvä etten laatannut lääkärin pöydälle. Mutta nyt sitten putosin kelan rahalle, mut ihan sama!
    Viikonloppusta asti oon tunnustellut, että tunnenko vauvan liikkeitä ja kyllä mä aika varma alan olla niistä :Heartred Tällä kertaa ei siis ilmeisesti istukka ole etuseinässä, jos nämä liikkeitä ovat.

    (Mulla menee tickeri muuten sen mukaan mitä kätilö np-ultrassa sanoi vauvan oikeasti vastaavan, vaikka la:ta ei muutettu niin haluan seurata periaatteessa vauvan "oikeaa" kasvua :grin)
    • Sympatiaa Sympatiaa x 4

Jaa tämä sivu