-Heinäkuun Hölinät-

Näin iloisella aiheella aloittaakseni, tuleeko muille mammoille koskaan semmoista epävarmaa/ahdistunutta oloa siitä että kasvattaa vauvan ihan väärin? Itsellä on mm. istutus astiasta tällähetkellä paskaäitifiilis, kun ollaan lähes alusta asti pidetty sylissä pystyssä jne, pitkään jo istutettu omassa sylissä. Nyt pelottaa, että poika ei olekkaan ollut vielä valmis, vaan on saanut jotain elinikäisiä vaurioita :sad001

Toinen mikö harmittaa on pantteessa oleva kakka, eihän tuota nyt ikuisuuksia voi vaan täysimettääkköön, mutta aiemmin kun kakkaa on tullut päivittäin monta vaipallista, niin huolestuttaa kun ei kakkaa kuulu :/

Ärsyttää myös välillä, kun mies ei täysin tajua (vaikka kyllä yrittää) että kuinka rankkaa täällä kotona toisinaan on pojan ja koiran kanssa. Ei ehkä se työnmäärä vaan se kokoajan valppaana ja läsnäoleminen.

En hetkeäköön vaihtaisi pois, nautin joka hetkestä uupuneena tai ei, mutta lopen väsyneenä muukin elämö tuntuu kovin rankalta ja kaikki pienetkin vastoinkäymiset valtavilta..

Huh mikä avautuminen :D Johan helpotti edes vähäsen :)
 
Meillä ei ainakaan ole stressata istuttamisesta,on istutettu jo aika pienestä asti,eikä ole ollut mitään haittaa. Isännän leikit tytön kanssa on aina ollut muutenkin hyvin fyysisiä näin äidin mieleen hieman rajujakin. :D Mutta näyttää että niistä on ollut meillä enemmän hyötyä kuin haittaa kun tytön liikunnallinen kehitys on ollut niin vauhdikasta. Osaa jo istua jo itse niin hienosti ja lattiallakin koko ajan nousee itsenäisesti istumaan. :) vaikka on kyse ekasta lapsesta,en todellakaan ole niitä hysteerisiä hössöttäjiä joka pilkulleen noudattaa jokaista suositusta vaan mennään oman tuntemuksen mukaan tällaisissa asioissa.
Eilen tuli tytöllä puolivuotta täyteen ja tein sen kunniaksi mansikkakakun. :P mies kävi postista syöttötuolin niin sai tyttö sopivasti sen "synttärilahjaksi". Oli vähän outoatuolissa syöttää kun tähän asti oon käyttänyt turvakaukaloa syöttötuolina. Mielissään istui seurana pöydän ääressä ja paukutti pöytää lelullaan. :) ei olekaan enää mikään pikkuvauva :Heartred
 
Myökii ollaan istutettu sylissä siitä asti ku oppi päätään kannattelee, ei enää viihtyny muuten. Siitä tuskin on mitään haittaa. Ja se kakka tulee sit kun se tulee :) jos ei tule ni autetaan, sitäkään en huolehi jos lapsi ei siitä näytä kärsivän. Meillä kans mies ei tunnu ymmärtävän että mie oon ympäri vuorokauden töissä tuon lapsen kanssa, ja siihen vielä kotityöt päälle...

Mie oon ollu nyt jonkun aikaa melko ahdistunut siitä miten tuo poika kehittyy ku mie oon tällänen tuppisuu. Juttelen pojalle, mut en hirveesti ku en osaa... Ahistaa ihan älyttömästi ku näkee muiden äitien leikittävän lapsiaan ja loruttelevan vaikka miten paljon niille, tuntuu että juttua vaan muilla riittää, miks ei miulla?? Oon aina ollu vähän ujo ja huono keksimään yhtään mitään. Ajattelin että kun oma lapsi tulee ni sille osaa jutella vaikka mitä, sehän tulee sit luonnostaan... no eikä tule. Fyysisestä kehityksestä en oo huolissaan, uskon että lasta saa istuttaa ihan nii aikasin kun se ite haluu alkaa opettelemaan, ja muutenkii oon sitä mieltä että ei tuota helpolla pysty rikkomaan :grin Puheen kehitys on miun huoli, juttelen aika vähän kun en vaan osaa, en loruttele ku ei ne lorut kestä miun päässä, en laula. Tästä oon neuvolassa puhunu mut ne vaa sano että ei mitään hätää, kyllä ne mykkienkii vanhempien lapset kehittyy normaalisti. Silti mie vaa huolehin :sad001
 
Muokattu viimeksi:
Mä täällä huolehdin tästä pojasta kans. Tosiaan juhannuksena oli sitä lievää silmätulehdusta jonka kotihoidolla sain kuriin. Kuitenkin ehkä entistä enemmän nuo silmät vuotanu kirkasta nestettä/hankaa niitä enempi, ei rähmi/punoita. Tänään ollu kans röhäisen oloinen aamusta ja aivastellut/yskinyt vähän tavallista enemmän. Lisäksi tämä itkuisuus ja huonot unet päivin öin. Nyt oon alkanu miettiin että onko tässä kumminki joku korvatulehdus taustalla..? :sad001 jos tämä nyt jatkuu ja jatkuu eikä niitä hampaita näy niin aion käyttää lääkärissä, saapa ainakin poissuljettua muut.
 
IceQueen, laitat radion päälle tai Spotifystä lastenlauluja, ni vauva kuulee puhetta, suomenkielisiä lauluja. Mä löpisen jonkun verran lapselle yksinkin ollessa, mut soitan myös noita lastenlauluja, oman mielimusiikin rinnalla.

Mun huolenaihe on taas lapsen sosiaalinen kehitys. En tunne täältä ketään, eli päivät menee kaksin. Illat perheen kesken. Mummi ja pappa on täällä lähellä, mut niistä on nyt lomaa. (Liian innokkaasti auttoivat muuton/rempan kanssa)
Pojan serkku ja mun sukulaiset ja ystävät on 300km päässä. :/
Täytyy kai vaan syksymmällä lähtee jonnee muskarii tms. Tarviihan sitä iteki muutaki sosiaalistaelämää, ku netin.
 
Sumppi turussa on kaikenlaista kerhoa mun mielestä :) (ollaan tässä suht lähellä) mäkään en aluksi täältä meidän kylältä tuntenu ketään mutta reippaasti lähdettiin vauvakerhoihin yms ja nyt on sosiaalisempaa elämä kuin ennen poikaa :D uusia ystäviä & kavereita saatu paljon.

muoks. Vai muutitteko Turkuun vai muistanko iha väärin? :D
 
Sumppi, jos kiinnostaa niin meidänkin kanssa saa joskus treffata :) Meillä kyllä mahdollisesti muutto Turun sisällä edessä, mutta eiköhän sitä ailaa silti sen verran löydy!

Ja kiitos, pahimmat ahdistukset helpotti taas :D Lapsen kasvattamisessa on vaan niin suuri vastuu, että helposti ahdistun kun koittaa kuitenkin parhaansa tehdä :)
 
Joo, Turkuun muutettiin.
Pidän mielessä treffikutsun. :) Kun saa tämän kodin kuntoon, ni sit varmasti alkaa kaipaamaan muutakin tekemistä. :)
 
Saatiinkin lääkäriaika tälle päivälle pojan kanssa. Juuri kotiuduttiin ja silmätulehdushan siellä oli. Tipat saatiin. Mies vaan sitä mieltä ettei silmätulehdus voi olla tätä kiukkua aiheuttaa.. Mä oon eri mieltä :D

Lisäks sydänkuuntelusta sivuääni. Lääkäri sanoi että neuvolalääkäri ei varmasti ole siitä maininnut.. Ei olekaan. On kuulema yleinen vauvoilla ja sanoi ettei asiaa kannata miettiä. Silti aloin vähän pohtimaan kaikkea.. Voihan stressi. Tänään taidan mässätä jtn hyvää..
 
Täältäkin saattaisi löytyä Turussa treffiseuraa kun on myös jäänyt sosiaalinen elämä vähiin :D voisi tehdä hyvää välillä tuulettua.. Alkuun ajattelin, että haluan vauvan kanssa vaikka mihin vauva uinteihin, vauvajumppaan yms mutta tämä meidän tyttö on joka asiassa niin kovaääninen ja hankalakin (omapäinen) tapaus, että mieluummin on pysynyt poissa sosiaalisista tapahtumista :D Kirkossa olin 20 min rippijuhlissa viime viikonloppuna.. Tyttö piti heviörinää, hihkui ja lopulta väsyi ja alkoi melkoinen huuto, jolloin äiti nolona kulki lähes koko kirkon mitan ulos.. Kuinkas sattuikaan, ettei kirkossa ollut muita lapsia jotka olisivat ääntä pitäneet.. En muistanut kyllä, että noin paljon kaikuu! :eek:
 
Kyllä meillä ainakin oltiin superkiukkuisia ja itkuisia sen silmätulehduksen aikana, paine silmässä tuntuu varmasti inhottavalta ja mitenkä muuten vauva sen ilmaisisi. Jospa helpottaa nopeaa kun saitte lääkkeet!
 
Meinasin Mariel teitä kysyäkkin joskus treffeille, mutta sitten jänistin.. :)

Hyvä että saitte lääkkeet kotimama!
 
Voisi olla kyllä kiva joku päivä treffata :) Näkisi tyttökin toisen lapsen, omanikäisensä, kun meillä ei kaveripiirissä oikein kovin pieniä enää ole.. Ja niitä joilla on vanhempia lapsia näkee todella harvoin..
 
Meillä selviää huomenna muutammeko vai emme ( jännäää!!!! ), niin vähän selviää tulevat viikot ja niiden aikataulut, mutta mielellään treffattaisiin :) Meillä on monella ystävällä aika samanikäisiä vauvoja, joita nähdään pari kertaa kuukaudessa ja poika tykkää toooosi paljon! :) Innoissaan hihkuu ja vispaa käsiään :)
 
En nyt löydä sitä oikeaa postausta mutta joku oli jossain aikaisemmin kertonut miten valmistaa jauheesta korviketta - tekeekö sitä etukäteen ja miten säilyttää. Lähdetään huomenna kesämatkalle ja mietin voiko jauheesta tehtyä korviketta tehdä valmiiksi satsin jääkaappiin tai mukaan jos on päivän matkassa.
Eli pystyykö joku linkkaamaan oikean postauksen tai kertomaan miten on tehnyt.. :-)
 
Meillä ainakin tehdään.. Ja esim mummulaan mukaan tai pidemmälle matkalle kylmälaukkuun muutamalla kylmäpatterilla varustettuna, että varmasti pysyy kylmänä.. Ja tietysti hyvä jäähdytys ensin jääkaapissa..
 
Mun pikkuneiti täytti tänään 6kk!!! :dummy1: mihin tää aika on oikein mennyt?! Kääk.. mutta joo, kyllä mäkin stressaan välillä vaikka tiedän sen olevan turhaa -eli koitan kovasti olla stressaamatta! :grin
 
Välillä mua stressaa kun poika ei kääntyile niin paljon kun muut samanikäiset.. Tänäänkin kyllä vessassa ähisi ja kun katsoin oli massullaan :) tulee 6kk viikonloppuna. Kyljeltään pääsee kyllä aina mutta selältään harvemmin edes yrittää, hän viihtyy selällään :D ärsyttää vaan jos neuvolassa siitä ihmetellään. Toiset kun kehittyy sitten kerrallaan vauhdilla :)
 
Joo meilläkin 5kk neuvolassa totesin että kerran on kääntynyt, ja pari kertaa vahingossa massulta selälleen. Sen jälkeen alkoikin sitten kierimään oikeen kunnolla, koko ajan on massullaan ja touhuaa :) Ei kyllä anna itsensä pyörähtää takaisin selälleen sitten millään :angry1
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top