Heinäkuun hölinät

Mullakin toi appi käytössä. :) Meil on jotenkin mennyt rytmi ihan sekasin. Pitänee alkaa vähän vähentää illasta pojan unien määrää et se uni riittäis yöks.
 
Ja täällä mä edelleen pyörin sängyn pohjalla :(. Raivostun! Tänään on vielä tulossa vieraita ja kaikkea...

Sent from my HTC One using Vau Foorumi mobile app
 
mulla on tota samaa iltayön unettomuutta. Mut kun vauhtiin pääsee lopulta, niin saa ihan hyvin nukuttua... Viime yönä livahti kahteen ja nyt oon taas hereillä.

kuulemma nyt on täysikuu ja kuu on normaalia lähempänä maata.. Jos myö ollaan vähän kuuhulluja..
 
Tää vauva taitaakin siis olla kuuhullu. Se on aina ennen saanut yösyötön jälkeen heti unen päästä kiinni, mutta tänään on mennyt puoli yötä sylitellessä.
 
Jopa ois nukuttanu, mutta pakko oli repii ittensä sängystä ylös. Poitsu jäi vielä isänsä viereen nukkumaan. Viime yönä valvoin taas puol yhteen ja puol neljä oli eka syöttö. Pakko alkaa kääntämään omaa rytmiä.

Illalla tyhjensin pakastimesta vanhoja marjoja sulamaan ja tänään aion keittää niistä mehua. Ens viikolla ois haettava uusia mansikoita pakastimeen.
 
Meillä vetäistiin 4 h unet! Seuraavat pätkätkin tausi olla ainakin 2 h, unohdin katsoa kelloa kun olin niin hämmentävän levännyt olo :D

Sent from my SM-T310 using Vau Foorumi mobile app
 
pe-la välisenä "yönä" heräsin hirveeseen tissikipuun ja katoin kelloa... 7:30!!!!!!!! käytiin 23 aikoihin nukkumaan :eek:
WWWHHHOOAAATTT?!?!?!?!?!? ja poika veteli edelleen tyytyväisenä sikeitä.... oli pakko kokeilla et onhan hengissä viel ja herättää syömään....

viime yö meni si kyl taas rutiinilla valvoen:confused: mut oli kyl kummallisen levänny ja energiaa täynnä ku sai kerranki nukkua hyvin....
lisää näitä öitä kiiitos!!!
 
hitto, tyttö on nukkunut jo puolitoista tuntia ja mä vaan hengaan täällä foorumilla kun en oo ehtinyt kunnolla kommentoida ja kirjoitella tänne pariin päivään. Ihan koukussa tähän! Kivaa ja ei niin kivaa :hug007 ryhmässä on voimaa!
 
Paras unipätkä taisi mennä heti illalla ja minä tietysti tuijotin MM-finaalia. Neljästä ollaan taas oltu hereillä eli mun yöunet on nyt sen 3 tuntia. Taas. :sleep011
 
Onko täällä ketään, jotka alkavat yrittämään heti perään uutta vauvaa? Mulla on tosi ristiriitaiset fiilikset, kun esikoisen aikana olisin heti perään halunnut toisen, muttei ollut mahdollista ja nyt sitten kun alkaa just ja just hormonit tasaantua, niin alkaa taas kello lyömään "lisäää"!!!
Vaikka raskaus oli henkisesti vaikea ja kaikkea :-/
Meillä ei ole mahdollisuutta lisääntyä tässä tilanteessa, mutta jos nyt vielä yksi tilaisuus aukenisi niin 2 vuoden sisällä se vika tehtäis, jos tehtäisiin! Kohta nimittäin munkin 30 vee lähenee ja sen kynnyksellä en ala enempää tekemään kun nää raskaudet vaikenee kai (?) iänkin myötä..


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mä synnytin esikoiseni vasta 3-kymppisinä ja tän kuopuksen syntyessä olin jo 39v. Mulla on kaikki raskaudet olleet yhtä helppoja. Tottahan sitä nuorempana jaksaa. Meillä on esikoisen ja kakkosen ikäeroa vain 1v5kk. Raskaus ei ollu rankka, mutta ne kaksi vaippaikäistä olivat. Varsinkin, kun pojat ei nukkuneet yhtä aikaa päiväunia ja vauvaa piti öisin syöttää 3 tunnin välein. Olin fyysisesti ja henkisesti tosi väsynyt.
Mutta nyt olen onnellinen, että lapset on noin lyhyellä ikäerolla. Ovat toistensa parhaat kaverit. Auttavat toisiaan ja pitävät toistensa puolia. Tosin riitoja ja tappelujakin tulee.
 
Musta tuntuu, et nuo kaksi ekaa 1v5kk ikäerolla oli helppoja. Nyt kun 3. ja 4. on 1v2kk ikäerolla, niin sellasia epätoivon väsymyksen hetkiä on ollut enempi. Sitä joutuu nyt jakautumaan neljälle ja kaksi niistä on niin pieniä, et olo on usein melko riittämätön. Että työlästä tämä on, mut jos sitä ei pelkää, niin mikäs siinä.

Tää on ihanaakin ja nyt jo näkyy väläyksiä tulevasta kaveruudesta näiden pikkupoikien välillä :) se auttaa jaksamaan, kun ajattelee, et parin vuoden päästä on paljon helpompaa.

Välillä toki jokin pieni kuiskaus kuuluu, et entä jos jättäiskin portin auki vielä iltatähdelle, mut se on jotain hormoonihörinää, kun nykyinen vauva kasvaa.
 
Tänne saa heti tulla, mut mitenkään aktiivisesti en asian suhteen vielä etene.:) Ikää reilusti yli kolmekymmentä. Ainut mikä tässä kohtaa huolettaa jos on niin järjetön raskauspahoinvointi kun mulla oli monta kuukautta.
 
Onhan se totta, että nuorempana jaksaa nuo yövalvomiset yms. Joten jos liii-saaa todella haluat vielä yhden lapsen, niin eipä kannata kovin kauaa jahkailla.
Ja sekin on totta, että alussa on rankkaa, mutta pikku hiljaa helpottuu. Mä en ainakaan enää kadu hetkeäkään, että saatiin lapset niin lyhyellä ikäerolla.
 
Mullakin vähän meinaa tuo kello tikittää että vielä yksi, vielä yksi... MUTTA nyt on pakko vaan olla realisti ja ynnätä yhteen 1+1 eli raha! Nyt mennään jo aika kädestä suuhun ja mies on stressissä eli pitää tästä itsekin työelämään raahautua mahdollisimman pian ja unohtaa moiset vauvahaaveet. Kaksi ihanaa tytärtä on jo ihan liikaa ihmiselle jonka ei pitänyt saada yhtäkään! :)
 
Eihän näihin tosiaan oo mitään yhtä oikeaa vastausta. mä olisin itse halunnut aikanaan kaikki lapset putkeen- mutta mies ei ollut samaa maata, vaan tarvitsi aina aikaa sopeutua.. ja nyt tuntuu että hyvä niin! luulen että meillä olisi lapset jääneet kolmeen jos kovin raskaaksi olis vedetty vaipparuljansissa..ja mulla kuitenkin ollut haaveissa iso sirkus:p! onhan se huomattavasti helpompaa yhtä vauvaa kerrallaan hoitaa.
Raskausvaivat on ehkä hieman pahenneet 30-v jälkeen, mutta toisaalta taas se vauvanhoito (ja lasten ylipäätään) on tullut huomattavasti helpommaksi..
 
Tää ei nyt liity mihinkään, mutta väsypäissäni tajusin et likka hengittää paremmin kuin äitinsä! Oikein tyylipuhdasta palleahengitystä! :p

...Pitäis vissiin mennä vielä nukkumaan.
 
olipa mukava pitkästäaikaa avata foorumi ja osin ja pintapuolisesti katsella mitä muille kuuluu. Itse olen ollut niin väsynyt, etten ole jaksanut suoda tänne ajatustakaan, vaikka kiinnostaa kyllä muiden kuulumiset. On tullut itse käytyä läpi jonkunlaista masennusta. Elämä on ollut hetken aikalailla suorittamista. En tiedä onko parisuhteesta mitään jäljellä ja ihanan poikani kanssa + kolme koiraa ollaan pitkälti oltu omissa oloissamme. Vaikka rakas poika nukkuu hyvin ja siten saan itsekin nukutuksi, kokee väsymystä vain oman elämäntilanteen ja jatkuvan murehtimisen vuoksi. Jospa tästä alkaisi pikkuhiljaa nousta kohti valoisampia aikoja.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top