Heinäkuu!
- Ketjun aloittaja Aamu
- Aloituspäivämäärä
Mä ajattelin muuttaa näin lähellä lapsen syntymää just siksi, että tuleepa ainakin siivottua kunnolla ennen h-hetkeä (ja jopa kaksi kämppää samoilla vauhdeilla...) :) Muuten tuskin saisin mitään aikaan.
Meillä on muuttaminenkin vielä ihan vaiheessa, enkä kyllä oo jaksanut imuroida pariin viikkoon, vaikka kissojen takia tarviis aika usein. Nurkista löytyy isoja karva/pölypalleroita... Sen sijaan jaksoin tänään (kun kerrankin ulkona oli hieno ilma ja lämmin) putsata vanhaa puusohvaa. Vielä pitäisi hioa pahimmat maalinkulumakohdat tasaiseksi ja sitten voisi tuoda sohvan sisään. Vähän paineita tälle illalle, kun anoppi tulee huomenna käymään :D
Päivän säikähdys: myslin seasta löytyi pieni musta pitkula, joka muistutti erehdyttävästi hiirenkakkaa... Jäi sit myslit syömättä, vaikka oli hirvee nälkä. En sit tiedä mikä se lopulta oli, tiiviistä lasipurkista kaadoin myslin ja sinne se oli päätynyt kaupan pussista, joten tehtaalla se musta pallero sinne on päätynyt. Toivottavasti ei ollut sitä itteään, ettei tuu mitään pöpöjä. Mutta aika äklöä.
vihdoinkin saa alkaa sanomaan miehelle, että meillä on ehkä ensi kuussa vauva! jospa se pikkuhiljaa tajuaisi, että aika meneekin yllättävän nopeasti.. 
siivousinto saisi kyllä löytää tiensä tänne ja pian, kun nuo seksihalut, raskaushehkut ja muut "kivat oireet" ovat tainneet kaikki mennä naapuriin
siivousinto saisi kyllä löytää tiensä tänne ja pian, kun nuo seksihalut, raskaushehkut ja muut "kivat oireet" ovat tainneet kaikki mennä naapuriin
Jotenkin on kyllä alkanut tuntua tää raskaus raskaalta. Töiden jälkeen, vaikka mun työ on fyysisesti kevyttä, on ihan poikki. Tiskikoneen tyhjentäminenkin tuntuu useimpina päivinä ylivoimaiselta tehtävältä. Siivoamisesta puhumattakaan. Mutta eipä tässä ole äitiysloman alkuun kuin vajaa 4 viikkoa! Ennen ajattelin, että teen töitä vielä elokuussakin, mutta nyt alkaa mieli muuttua...
Mua vaivaa noi liitoskivut nyt kunnolla. Koko päivä aamusta asti mennyt kipuillessa. Johtuu varmaan siitä että oon kahtena päivänä siivonnut reippaasti ja nyt se kostautuu. Kaiken lisäksi toi vauva taitaa olla perätilassa nyt. Kun istun niin oikealle kylkiluihin painaa joku kunnolla, siinä tuntuu iso osa ja liikkeet tuntuu muuten nyt pääasiassa alhaalla.
Mulla on tullut nyt uutena "vaivana" kamala huoli vauvasta. Johtuu ehkä siitä, että rv30 asti oon ollut oikeastaan oireeton ja nyt alkaa sitten olla liitoskipuja, nukkumisvaikeuksia, ei meinaa jaksaa tehdä mitään jne. Viime yönäkin heräsin ja oli sellainen olo, että vauvalla on nyt joku hätänä. Kävin vessassa ja onneksi alkoi potkia sen jälkeen niin sain mielenrauhan ja nukahdin vielä uudelleen. Ehkä tää huolehtiminen johtuu myös siitä, että ollaan jo näin pitkällä, koko vauvan saaminen alkaa tuntua konkreettiselta, ja menettämisen pelko vaan kasvaa viikkojen lisääntyessä. Onko muilla ollut samanlaisia tuntemuksia?
Mulla! Mullakin on kauhee huoli pikkuisesta kun en tunne enään liikkeitä mutta mahan läpi ne kyllä näkee? 
Ihan kun ei potkisi ollenkaan. Hikkauksen kyllä tunnen.. Ja kivut on hirveitä, varsinkin kun on maannut ja yrittää nousta/ kääntää kylkeä niin AUTS! Jalatkin väsyy tosi nopsaa.
Sent from my ZTE BLADE III using Vau Foorumi mobile app
Ihan kun ei potkisi ollenkaan. Hikkauksen kyllä tunnen.. Ja kivut on hirveitä, varsinkin kun on maannut ja yrittää nousta/ kääntää kylkeä niin AUTS! Jalatkin väsyy tosi nopsaa.Sent from my ZTE BLADE III using Vau Foorumi mobile app
Täälläkin huoli on herännyt. Toisaalta hienoa, että on jo näin pitkällä, mutta tieto siitä, että vauva saattaa kuolla kohtuun, on nyt kolkutellut ikävästi. Marianna "Kana" Alanen ja sitten yksi meistä syyskuisista mm. joutuneet kokemaan sen kamaluuden. Aina tuun iloiseksi kun tunnen vauvan liikkeet, mutta huoli kaihertaa jos ei hetkeen mitään ole tuntunut. Vaikka tiedän senkin, että vauvakin nukkuu välillä... Kamalan ristiriitaista, kun ei saisi murehtia turhia vaan pitäs olla iloisella mielellä.
Jalkojen ja sormien turvotus on ihan kamalaa. Kun aamulla laittaa kädet nyrkkiin, niin sattuu. Ja kun aamulla/yöllä käy vessassa, niin joka askel sattuu. Ihan kuin kävelis jollain limppujaloilla :P
Jalkojen ja sormien turvotus on ihan kamalaa. Kun aamulla laittaa kädet nyrkkiin, niin sattuu. Ja kun aamulla/yöllä käy vessassa, niin joka askel sattuu. Ihan kuin kävelis jollain limppujaloilla :P
Aamuyöt ovat pahinta aikaa, silloin ainakin mulla heräävät kaikki mahdolliset huolet. Kaveri, joka sai vauvan huhtikuussa, sanoi kyllä loppuraskaudessa hyvin: kai huolen kantamista lapsen hyvinvoinnista on hyvä opetella nyt, koska se tulee kuulumaan elämään tästä eteenpäin aina. Vielä sittenkin kun se on aikuinen.
Täällä on ollut onnellinen aamu: tehtiin hyvän ystävän kanssa pitkä ja reipas kävelylenkki, puitiin kaikki mahdolliset huolet ja turhiksi todettiin. Jaksoin hyvin, ei pahemmin supistellut, ja aamun kalsea pilvinen sää muuttui lenkin aikana lämpimäksi auringonpaisteeksi. Nyt nautiskelen huippuhyvää halloumisalaattia, joka saa muistamaan että on niitä vähähiilarisiakin herkkuja :)
Täällä on ollut onnellinen aamu: tehtiin hyvän ystävän kanssa pitkä ja reipas kävelylenkki, puitiin kaikki mahdolliset huolet ja turhiksi todettiin. Jaksoin hyvin, ei pahemmin supistellut, ja aamun kalsea pilvinen sää muuttui lenkin aikana lämpimäksi auringonpaisteeksi. Nyt nautiskelen huippuhyvää halloumisalaattia, joka saa muistamaan että on niitä vähähiilarisiakin herkkuja :)
Voi hurja että taas väsyttää. Ei varmaan auta kun ottaa nokoset... En oo tänään saanut tehtyä paljon mitään eikä äitiyspakkaustakaan vielä kuulu - plääh.
Mietitään tässä, ostettaisko käytettynä vauvan turvakaukalo. Et onko se (Graco) nyt hyvä merkki, että saako siihen sopivaa matkaratasta, että sais sen kopan kulkemaan pyörilläkin tarvittaessa. Hirveesti valintoja valintoja. Nyt kyllä meen nukkumaan! :D
Mietitään tässä, ostettaisko käytettynä vauvan turvakaukalo. Et onko se (Graco) nyt hyvä merkki, että saako siihen sopivaa matkaratasta, että sais sen kopan kulkemaan pyörilläkin tarvittaessa. Hirveesti valintoja valintoja. Nyt kyllä meen nukkumaan! :D