Harjoitussupistukset

Miule gyne ja kätilö sanoivat että kohdunkaula on luonnostaanki pehmee raskausaikana. Sain ny onneks mielenrauhan tuolla ni ei tarvi stressata :)
 
Mun kaverilla oli neuvolalääkäri huomannut rv28 tienoilla että kohdunkaula on enää sentin ja pehmeä ja aukikin. Kaveriani tenttasi supistuksista, joita hän ei ollut huomannut. Pari viikkoa oli sairaalassa ja loppuraskauden kotona vuodelevossa. Ainakaan hän ei huomannut mitään vaikka paikat lähti aukeen, ei todellakaan voi tietää milloin tapahtuu tai ei.
 
Mulla on ollut aiemmissa (km-)raskauksissa ja aiemmin tässä raskaudessa ihan sellanen kova :D ehkä kohdunkaulan koostumus vaihtelee kuun asennon mukaan...
 
Miul oli gynen mukaan 4 cm pitkä ja kiinni ihan koko matkalta sekä ulko- että sisäpuolelta. Katto ultralla ja käsikopelolla. Otti myös pissanäytteen jossa oli valkosolut koholla. Edellispäivänä viemäni virtsanäyte oli sitä vastoin puhdas. Kun käväsin päivystyksen vessassa toisen näytteen antamassa, niin ei ollut kunnon pesumahdollisuutta ja siksi lääkäri epäili että valkovuotoa on päässyt virtsaan. Otti myös näytteen valkovuodosta, siitä saan tuloksen torstaina. Jos on jotain tulehdusta tai hiivaa, niin sekin voi aiheuttaa supistuksia. Mut onneks ny saa lepäillä ni voi sit seurata ja verrata tuleeko supistuksia taas ku palaa töihin.
 
Tuntuuko ne supistukset teillä koko mahassa vai vaan paikallisesti jossain kohtaa? Mulle tuli tänään lenkillä loppuvaiheessa kolme kertaa sellasta jännää viiltävää kipua navan lähettyville. Sitä kesti aina muutaman minuutin ja maha oli myös ihan pinkee. Mulla on ollut samanlaisia tuntemuksia lievempinä jo tosi usein salitreenin jälkeen kävellessä kotiin. Tänään tuli vähän aiempaa kivuliaampana ja tuli ekan kerran mieleen, että voisko ne olla supistuksia?
 
Mulla se itse kipu tuntuu alamahassa ja reisissä. Maha kovettuu -> kipu siirtyy mahasta reisiin. Mulla myös menkkakivut tuntuu enemmän reisissä ja selässä kuin missään muualla..
 
Miten muilla mennyt supparien kanssa? Mulla tilanne vähän helpottanut, kun oon töissä tehnyt puoliteholla ja lisäks pitänyt tarvittaessa lepotauon.
 
Miul edelleen levossa tulee. Pari päivää oli jo että ei tullu ku 2 koko päivänä mut eilen oli taas astetta vilkkaampi päivä supistusten osalta. Oon ottamu rennosti ja kävelylläki mentii mummovauhtia mut silti eilen maha kovettu useita kertoja. Maanantaina olis tarkoitus mennä töihin...
 
Täällä työt aloitettu toissapäivänä ja provosoivat kyllä suppareita... Onneks eivät ole ainakaan vielä olleet huomattavan kipeitä, toivotaan, että niitä kipeitä ei nyt ala enää tulemaan.
 
Pinkkis, ethän sä voi noiden suppareiden kaa mennä töihin :/ Mäkin oon tehny vaan tosi lyhyitä päiviä, ja aikalailla mun ohjaajan valvonnassa - eilen se hetkeks jätti mut yksin tyhjään luokkaan ja sanoi koko ajan pohtineensa, pärjäänkö mä nyt siellä. Mun pitäis oppia pyytään apua, ettei ihmisten tarvi koko ajan arvailla ja huolehtia...
 
Pinkkis: mulla oli viime raskaudessa myös.paljon supistuksia ja hain aina sairauslomaa. Pari kertaa kävin kokeilemassa työntekoa, mutta ei siitä mitään tullut. Olin tuttu asiakas työterveydessä ja onneksi lääkäri samaa mieltä, lapsi se tärkein. Eli saikkua hakemaan, ei työt oo niin tärkeitä kun meidän pikku masuvauvat! :)
 
Tänään on tullu jo kolme, ja ovat tulleet tunnin välein. Kohta pitäs terkan soittaa miule päin ni saan kysyttyy
 
Kirjoiteelinkin tohon toiseen ketjuun mutta mulla todettiin eilen supistusherkkä kohtu ja tänään meen kokeilemaan töissä olemista 5 viikon jälkeen. Eilen neuvolassa kun mitattiin vatsan kokoa niin tuli supistuksia ja koko eilisen päivän tuli muutamia. Luulen että tää yks iltavuoro taitaa jäädä tämän vuoden viimeiseksi.
 
Miul selvis syy supistuksille. Streptokokki B. Saan antibiootit siihen, ja ilmeisesti synnytyksen aikana antibioottitippa laitetaan kans sit ettei lapseen tartu
 
Jos lapsi saa sen synnytyksen aikana niin voi olla hengenvaarallista. Laittelin salaiselle puolelle ketjun tälle erikseen, jos jollain olis vaikka kokemusta.

Oon kuullu ny lähipiiristä että on kokemuksia enemmänkin ja ei oo kellekää viel käyny mitää tuon kanssa.

Silti vähä jänskättää. Mut viikonloppuna jos on yhtää supistuksia ni ei oo asiaa töihin maanantaina. Tänää ollu taas enemmän, jo 7 tullu tänää. Vaikka en oo riehunu vaan olla möllöttäny vaan.
 
Mullakin kohta puoliin eka työvuoro ohi ja supistellut kyllä siihen malliin etten taida mennä huomenna töihin. Tuntee vaan olonsa jotenkin epäonnistuneeks kun olis halunnut olla töissä :'(
 
Ei S_uski, sinä ajattelet lapsen parasta! Ei työ ole elämässä se tärkein asia (vaikka ilman rahaa ei toki kukaan pärjää). Kyllä työntekijät saa joskus sairastaa eikä siitä pidä tuntea syyllisyyttä. Nimim. joskus melkein loppuun palanut kun töissä joka päivä, myös flunssaisena ym. pitkiä työvuoroputkia, yhden päivän vapailla. Joskus se vaan sitten iski, että ei tää työ ole kaikki, vaikka minäkin tykkään työstäni. Työnantajalta ei kiitosta herunut koskaan, vaikka lähdin töihin tunnin varoitusajalla, pitkistä työputkista..ei mistään. Silloin kait tajusin, etten viitsi itseäni ruoskia kenenkään takia. Vaihdoin toki työpaikkaa sen jälkeen, mutta myös oma ajattelutapa muuttui.
 
Koitetaan kaikki muistaa eilen työkaveriltani saamani ohje: "Muista että siul on nyt maailman paras syy olla/jatkaa saikulla" Tämä ohje tuli kun mietin että haluisin vielä olla töissä kun muuten tunnen itseni jotenkin heikoksi ja huonoksi kun en pystynytkään olemaan töissä loppuun asti vaikka niin ajattelin oireettomuuteni perusteella. Tietty voihan tuo antibioottikuuri lopettaa supistukset mutta sen näkee sit et pääsenkö töihin vielä. Pitää mun pari hommaa käydä tekemässä in any case, mut ei hoitotyötä, lähinnä perehdyttämässä pari miun vastuuhommaa seuraajalleni.
 
Takaisin
Top